Uutta huipulla
6
Jälleen oli uutta huipulla. Tämä onkin se yksi syy miksi me kiipeilemme Vuosaaren huipulle joka vuosi. Nyt oli availtu uutta aluetta, jota on valmisteltu pitkään tuolla. Oli taas kiva hengailla ja ihmetellä aluetta. Tällä kertaa tosin kierrettiin kauempaa ja kiivettiin sen jälkeen heti ylös. Yleensä vielä seikkaillaan siellä täällä, mutta jälleen jyrinä aiheutti sen, että meikäläinen lähti juoksemaan pakoon kuin tuulispää.
Uutta huipulla
Haluasin seikkailla täällä myös talvella mutta kun emme asu Itä-Helsingissä, niin hiihtämällä on vähän hankalaa näin kauas lähteä. Mutta luulisin, että homma toimisi myös ihan seikkailumielessä ilman niitä suksiakin. Toistaiseksi ollaan kuitenkin lähdetty tänne vain kesällä. Jotenkin aina onnistutaan tulemaan tuonne silloin kun on todella kuuma ja aurinko paahtaa täydeltä terältä. On meinaan aika kuumat paikat tuolla silloin.
Tämä on yksi sellainen mesta, jota suosittelen kaikille. Aivan mieletön idea, joka on lähtenyt yhden ihmisen unelmasta ja luonto on sitten hoitanut loput. Toki olisi kivaa, jos muuallekin raknneltaisiin kaikenlaista mitä tuossa täyttömäelläkin on. Kaikkea nähtävää ja koettavaa. Tällä hetkellä muut osat ovat aika paljasta vain. Toki luonto kasvattaa omalta osaltaan aluetta ja muokkaa sitä, mutta jotenkin olisi kivaa jos muuallakin olisi jotakin solaa, kivirappusta yms.
Paras lisä on vessat, pöydät ja infot
On ollut mahtava seurata alueen valmistumista ja kehittymistä. Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, että alueelta löytyy nyt parkkipaikat, vessat, roskikset, tieviitat ja infotaulut. Mielelläni edelleenkin seuraan mitä kaikkea jännää alueelle tuleekaan. Joten vaikka olisi käynyt tuolla kerran, niin toisenkin kerran kannattaa käydä, sillä alue muuttaa muotoaan ihan koko ajan. Se ei ole samanlainen mitä se oli vuosi sitten. Ja tuskin on samanlainen ensi vuonna mitä on tänä vuonna.
Jaksan aina hämmästellä sitä miten upea paikka Vuosaarenhuippu on. Paikka on hyvin eksoottinen ja siellä on nähtävää ja koettavaa vaikka koko päiväksi, jos oikein alkaa tutkia mitä kaikkea siellä on. Ei vain se korkein kohta, josta näkee todella kauas, vaan siellä on paljon muutakin ihmeteltävää. Alue on myös iso, joten aikaa saa tosiaan kulumaan enemmänkin. Meillä käynnit on välillä lyhyitä, välillä pidempiä kun jäädään ihmettelemään ja syömään.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Kulttuuripäivä Helsingissä
Eilen meillä oli kulttuuripäivä, joka piti sisällään museon ja elävää musiikkia syömisen kera. Museokortti on todella hyvä investointi, sillä sillä pääsee museoon milloin haluaa ja museokorttiin liitetään museoita koko ajan lisää. Ei tarvitse ikinä miettiä, että onko nyt rahaa sen verran, että voidaan mennä tekemään jotakin. Museokortit on meillä vanhemmilla ainoastaan, sillä poika kulkee nykyään aika vähän meidän kanssa.
Kulttuuripäivä Helsingissä
Valitsimme Kansallismuseon tällä kertaa, ihan siitä yksikertaisesta syystä, että kyseinen museo on menossa kiinni remontin ajaksi. Vaihtuvana näyttelynä siellä on 24.9.2023 asti Kesytön taide -näyttely. Kyseinen näyttely oli mielenkiintoinen, opin hiukan uuttakin aiheesta. Taidettiin tosin lopulta mennä ihan väärään suuntaan kun jossakin kohti huomattiin, että nuolet menee toiseen suuntaan ja me toiseen. Noh, onneksi ei ollut tungosta eikä ketään tuntunut häiritsevän. Ensin tosiaan mentiin oikeaan suuntaan mutta siis jossakin vaiheessa mentiin ihan sekaisin.
Minusta oli kivaa se, että interaktiivista on tullut museoihin mukaan. Pääsi tekemään hassuja juttuja, kuten sai oman kuvansa tauluun yms. Lasten mielipiteet tulevaisuudesta seinillä oli myös hauskoja, jotka luimme kaikki, jotka sattui silmiin. Miten eri tavoin lapset näkee tulevaisuuden. Jopa Helsinki räjähtää. Oli hassua nähdä myös äitiyspakkaus, jonka sain esikoiselleni. Ajatelkaa, että se on museotavaraa nyt. Ja monet lelut, joilla on itse leikkinyt on nyt museojuttuja…Olenko minäkin museotavaraa nyt?
Museon jälkeen nauttimaan livemusiikista
Oltiin päästy kierros melkein loppuun, alkoi mies valittaa, että hällä on nälkä. Noh, kun päästiin ulos soi viereisen ravintolan terassin musiikki museolle asti, tietenkin suuntasimme nokkamme kohti ravintolaa. Tilasimme ruokaa ja ei muuta kuin nauttimaan olosta hetkiseksi. Koska keli oli hiukan viileä, Helsingissä tulee aina ja se tuuli oli viileä, niin emme viihtyneet lopulta kovin pitkään, vaikka saatiin hyvin lämmikettäkin päälle.
Joten oikein ihana sunnuntai ja saatoin jo mielessäni matkustaa lomille, vaikka vielä on kolme päivää lomaan. Mutta kaikki tällainen rento oleminen muistuttaa tulevasta lomasta ja jotenkin se sekoittaa sitten tätä omaa pientä mieltä aika reilustikin. Koko ajan aivot sanoo, että töitä töitä mutta samalla kertaa toinen aivopuolisko sanoo loma loma.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua: