Viikonlopun rentoilu
0
Viikko sitten oli todellinen viikonlopun rentoilu. Ompelin ja virkkailin kyllä, mutta muuten vain nautittiin auringosta ja tulevasta kesästä. Hietalahden kirpputori oli auki ja tunnelma oli hyvin rento. Tätä fiilistä olen odottanut kauan, sitä ei saavuttanut ihan tuolla Paloheinässä, jossa ennen asuttiin. Olen kaupunkityttö ja nautin kaikesta mitä kaupunki voi minulle tarjota. Toki Paloheinässä on parhaat ulkoilu paikat ja kaipaan pihalla grillaamista. Muuten elän nyt jälleen parasta aikaani kaupungissa.
Viikonlopun rentoilu
Burger festarit oli noussut Rautatientorille ja tietenkin oli pakko käydä fiilistelemässä burgereiden makumaailmaa. Siitä sitten singahdimme Oliviaan jälkiruokaa nauttimaan. Oli ihanaa kun ei ollut kiire minnekkään ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Fiilis oli korkealla kun sai nautiskella ulkona terassilla kevyestä olotilasta. Alkoi jo lomafiiliskin noustaa päätään kunnolla. Se tosin tiesi sitten sitä, että tämä viikko on sitten hidastakin hitaampi, kuin maailman nopein etana kulkisi eteenpäin. Kyllä, odotan lomaa ja kovasti. Mutta sitä ennen piti ottaa mahdollisimman lunkisti elämä.
On pakko todeta, että minä olen maailman paras tyhjäntoimittaja, en tekisi elämässäni muuta kuin vain nauttisin oloneuvoksena irti kaikesta. Olisin vapaa erilaisista kahleista, joihin minut on laitettu, kuten nyt vaikka työhön. Ei pidä kuitenkaan ymmärtää väärin, työni on minun unelmatyöni, vaikka luonteeltani olenkin oloneuvos tyhjäntoimittaja ja CV:ssä komeilisi hienosti taivaanrannanmaalarin titteli. Useasti sanotaan, ettei pidä olla näistä niin ylpeä, mutta minäpä olen. Olen nimittäin maailman paras näissä asioissa.
Hietalahden kirppis ja Kap Terde
Viikonloppuna me teimme myös pikkuruisen kävelypyrähdyksen Hietalahden kirpparille, joka on jälleen kesäajan avoinna, Heitalahdessa on myös lippakioski nimeltään Kap Terde ja siihen päätimme istahtaa nauttimaan pikku huikopalat, ja ai että mitkä huikopalat ne olivatkaan. Ai, niin Hietalahden kirpparilta ei lähtenyt mitään mukaan. Kierrettiin vain ja katsottiin mitä on tarjolla, lähinnä korut kiinnosti meitä, ei oikein muu.
Viihdyttiin jonkin aikaa Kap Terdellä ja hei, jos liikuskelet siellä päin, niin kannattaa käydä maistelemassa huikopalaa siellä. Mutta joka tapauksessa huikopalan jälkeen lähdimme rauhallisesti tallustamaan kohti kotia, matkalla törmättiin Båt alukseen ja pakkohan sielläkin oli käydä makoilemassa aurinkotuoleissa juomien kera. Sen jälkeen olikin kiva päästä jo kotiin rentoutumaan parvekkeelle. Virkkaustyö kainaloon, leffa pyörimään ja olla vihdoin se oloneuvos, mihin olen syntynyt.
Mahtavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Alkuvuoden parhaat hetket
Alkuvuoden parhaat hetket muodostuu monesta erilaisesta asiasta. Kaikki asiat ovat pienen pieniä ja monille varmasti aika turhiakin, mutta minulle ne ovat tärkeitä. En pidä talvesta, en sen kylmyydestä enkä myöskään lumesta. Olen vuosien saatossa ehkä vähän alkanut sietää talvea ja opetellut pitämään joistain talvisista aktiviteeteista. On ollut pakko, jotta ei ole valunut täysin syvään synkkyyteen.
Alkuvuoden parhaat hetket
Parasta on ollut se, että olemme saaneet ihmetellä tätä Helsingin Manhattanin ympäristöä. Aluetta, jonne meille oli kova hinku muuttaa jo aikaa sitten. Syksyllä vihdoin muutettiin ja nyt kun suurin muuttohärdelli alkaa olla ohi ja vähitellen tavarat alkavat löytää paikoilleen, on aika alkaa tutkia ympäristöään. Koko alkuvuosi on mennyt kävelyretkiin, kahviloissa hengailuun, museoihin ja muuten vain puuhasteluun. Ja koska puhutaan parhaista herkistä, niin ei me puhuta mun kaatumisista ja muista ei niin kivoista asioista. Vaan katsellaan hiukan mitä kaikkea kivaa on löytynyt nyt kun täällä asutaan.
Olen tykännyt siitä, että voin kävellä määränpäähäni, tai mennä nopeasti raitiovaunulla. En tarvitse omaa autoa mihinkään, niin paljon nopeammin pääsee liikkumaan joko julkisilla tai kävellen. Kävellen näkee aina parhaiten, sellaista mitä ei näe autolla liikkuessa. Pidän siitä, että kaikki on lähellä, oli kyse sitten kahvilasta, ravintolasta tai museosta. Toki osa on kauempana, mutta taas voi hypätä julkisiin välineisiin. Pidän siitä, että vaikka asuinalue on rakennettu piukkaan, on se kuin oma kylänsä ja kaikesta huolimatta hyvin rauhallinen paikka asua, vaikka liikennettä ja ihmisiä on paljon.
Parasta on päivän asut, jotka on rakennettu itse tehdyistä osista sekä kirpputorilöydöistä.
Parasta on pitkät kävelyretket.
Parasta on seikkailut omassa kotikaupungissa.
Erilaiset esimerkkityöt, joita pääsee tekemään työssään.
Parasta on hiljaiset lounaat töissä.
Mutta myös lounaat työkavereiden kanssa, niin voimaannuttavaa.
Odotan kevättä kovasti
Kevät jo kolkuttelee, lämpötilat ovat nousseet ja lumet alkaneet sulaa. Nyt on se aika vuodesta, joka on vähemmän kiva. On kuraista ja märkää. Mutta tällaisina aikoina on ihana mennä museoon, leffaan tai pitää omat pikku lettukestit kotona. Neuloa ja ommella. Viettää aikaa oman perheen kanssa saunoen ja koiria rapsutellen. Hyvin pienestä on elämän ilo kiinni. Olen nauttinut iltakävelyistä mieheni kanssa. Samalla ihmetelty asuinalueen monipuolista ilmettä ja uusia rakennuksia, joita kohoaa kohti taivasta.
Täällä on jotenkin levollisempi olo kuin tuolla ”maalla”. Olen paljasjalkainen city girl ja sellaisena pysyn. Nautin kaupungin ilmeestä ja se saa minut levolliseksi. Varsinkin illalla kun kaupungin valot loistaa ja ihmisiä on vähän liikkeellä. Minua tosin ei haittaa väenpaljous muutoinkaan, paitsi kaupoissa. Myös raitiovaunun vaimeaan kilkatukseen on ihana nukahtaa.
Parasta on tehdä miehelle kortti rakkaudesta.
Parasta on saunan hämärä, rakentaa oma pieni spa.
Parasta on pyrkiä huolehtimaan myös aikuisten lastensa tarpeista.
Parasta on huolehtia itsestään.
Parasta on pitkät kävelyretket.
Maisema, joka sykkii.
Ihan parasta on keksiä kaikista jämistä jotakin käyttöön.
Kyllä se kevät sieltä tulee.
Parhaat lettukestit voidaan pitää myös sängyssä.
Rentoa lauantaita!
Seuraa minua: