Nilkkamittainen poolokauluksinen neuleliivi
10
Nilkkamittainen neuleliivi valmistui viikko sitten. Minulla kun ei muka ole tarpeeksi liivejä muutoin. Mutta tosiaan tällaista liiviä minulla ei ole ja siksi ehdottomasti oli tämä saatava. Tajusin vasta myöhemmin, että tämähän sopii oikein hyvin meidän Viaporin kekriasuksi. Alle vain itse ompelemani second skin -leggarit ja valkoinen pitkähihainen paita. Jalkaan maiharit ja ei muuta kuin juhlimaan talven tuloa.
Nilkkamittainen poolokauluksinen neuleliivi
Koska minulla on hillonnut jonkin aikaa paksu neulekangas, jonka alkuperäistä tarkoitusta en valitettavasti ole aikoihin enää muistanut, muuttui nyt tällaiseksi neuleliiviksi. Kaavaakaan minulla ei ole antaa, sillä vain saksin sinne tänne tämän kankaan. Tähän neuleliiviin halusin ehdottomasti korkean poolokauluksen ja erittäin korkeat halkiot, ei ollut tarkoituskaan, että tästä tulisi liivimekko, niitäkin kun minulla on. Halusin nimenomaan erilaisen liivin ja tämä on sitten lopputulos. Mitä tykkäätte?
Minulle talvella tärkein asia on poolokaulus, en kestä ollenkaan kylmää ja pahinta on jos kaulassa tuntuu kylmä. Siksi minulla on isot määrät vaatteita, joissa poolo tai sitten laitan alle trikoopaidan, jossa poolokaulus. Eli poolo on meikäläiselle se tärkein juttu talvivaatteissa. Nyt kun liivi on ollut päälläni, niin huomaan, että halkiot olisivat saaneet alkaa jo ylälantiolta, ehkä jopa vyötäröltä. Mutta seuraavaan sitten, jos sellaisen satun tekemään. Tämä toimii näinkin aivan hyvin.
Kasvaako nyt ompelumania neuloosin rinnalle?
Valitettavasti ei kyllä vielä. Toki huomaan, että ompelumania kyllä kolkuttelee tuolla ovella, mutta vielä en ole sitä päästänyt sisään. Samaan aikaan on neuloosi alkanut irrottaa otettaan, mutta sekin johtuu varmasti pitkälti ajanpuutteesta. En ole siis oikein ehtinyt neuloa, niin paljon hommaa. Mutta ensi viikolla on aloitettava seuraava ompelutyö, joten katsotaan josko sen ompelumanian jo kutsuisi sisälle. Sen verran on rästissä ompeluhommia, että ne pitäisi saada kyllä tässä tehtyä pois alta ennen kevättä.
Toivon kuitenkin, että neuloosi pitäisi pintansa myös, sillä nyt olisi sen verran paljon ihania neuleita suunnittelilla. Miehelle, pojille ja tyttärelle. Kaikki ovat tilanneet jotakin itselleen ja sen lisäksi pitäisi saada keskeneräiset vihdoin pois koreista pyörimästä. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta, että kesken on monen monta vaatetta. Samoin iso kasa korjattavia vaatteita. Ehkä se korjattavien pino on se mikä estää sen ompelumanian tulon….
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
Viaporin kekri -2022
Tänä vuonna Viaporin kekri meni paremmin kuin kahtena edellisenä vuonna ja näköjään siihen vaikutti kovasti se, että olen hemmotellut henkiä koko vuoden. Tämä vuosi alkoi siis hienosti niin, että voitin arvonnassa liput JT-Linelle ja nukuin erittäin hyvin edellisen yön. Tänä vuonna lähdimme juhla paikalle myös paljon aiempaa myöhemmin, eikä meillä ollut selkeää suunnitelmaa mitä teemme, emmekä varanneet mihinkään retkeen paikkaa. Tarkoitus oli vain päästä syömään ja nähdä kekri seremonia.
Viaporin kekri -2022
Kyllä, kaikki lähti paremmin liikkeelle kuin aikaisemmin, huomasin sen jo siitä, että voitin liput JT-Linelle, eli kahden hengen edes takainen matka Suomenlinnaan ja takaisin. Se helpotti suuresti matkaa, vain Härdellin matkan maksoimme. Ja tietenkään en muutenkaan suosittele oman auton käyttöä, vaan kannattaa liikkua juhlajuttuihin aina julkisilla, jos asustelee Helsingissä tai lähiseuduilla. Sen verran helpompaa niin.
Kun pääsimme juhlapaikalle, oli meillä vain puolisen tuntia aikaa ennen ruokailua. Ruokailuun varasimme hyvin aikaa ja ravintola paikaksi valikoitui tänä vuonna Adlerfelt -ravintola. Viiden ruokalajin menuu oli meidän valinta ja joukossa ihan uusia makuelämyksiä. Esimerkiksi maa-artisokka. Poika söi alkupalat reippaasti, vaikka ne eivät olleet niin mieleisiä. Oli kuitenkin innoissaan uusista makuelämyksistä. Joten alkupalat eivät hänen herkuiksi nousseet, toisin oli miehellä, joka ihastui maa-artisokan makuun. Muuten ruoka oli aivan mahdottoman hyvää. Joten suosittelen lämpimästi käymään herkuttelemassa Adlerfeltssä. Linkki ravintolaan.
Valokuvia tuli otettua aivan hirmuisen vähän, verrattuna edellisvuosiin. Luulen, että se johtui paljon siitä, että me ei oikeastaan tänä vuonna kierretty saarta ollenkaan. Oltiin vain lähinnä yhdessä kohtaa. Mutta ensi vuonna Härdelli uhkasi, ettei ole tulossa mukaan, joten aikuisten kekri alkakoon.
Kekri seremonia
Ruokailun jälkeen meillä oli tunti aikaa hengailla ennen seremonian alkua. Mies alkoi valitella päätään ja pojalla oli kovin kylmä, vaikka olimme sanoneet hänelle siitä, että pitää olla todella lämpimästi päällä, sillä ulkona on jo kylmä ja joudumme seisomaan aika pitkään ulkona, jotta saamme hyvät paikat seremoniaa varten. Mutta hänpä otti mukaan vain pipon, hanskat ja kaulaliinan mutta muuten päällä oli aika kevyesti. Joka vuosi sama homma. Toki mekin väristelimme vaikka läpimästi olikin päällä. Eli jos osallistuu kekriin, niin lämmintä kannattaa olla päällä ja mukana vielä lisälämmikettä. Hiukan lämpöä saatiin kun juotiin lämmintä juomaa, onneksi niitä sai ostella pitkin Suomenlinnaan.
Kekri seremonia oli upea ja tosiaan sai kokea oman suomalaisuutensa, omat juurensa ja luonnon voiman. Ihan paras fiilis ikinä. Kekri on kaunis tapa juhlistaa satokauden päätöstä ja ottaa talvi vastaan. Nyt saa talvi tulla.
Ainut asia mikä vähän harmittaa on se, että puhelimen kamera alkoi takkuilla ja viedeot ovat kaikkea muuta kuin korkealaatuisia ja sentään on hyvä kamera tuossa puhelimessa. Ei auttanut mikään. Noh, kaikkea ei voi saada. Tärkeää oli, että oli kivaa ja vihdoin sellainen reissu, ettei juuri sattunut mitään huonoa.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: