Kun elämä on todella hetkistä ja kiireistä, niin kun on vapaapäivä, sitä mielellään ottaa aikaa ihan vain itselleen. Linnottautuu makuuhuoneeseen, ottaa kilkuttimet käteen, laittaa leffan tai sarjan pyörimään ja alkaa tehdä itselleen jotakin kivaa ja suloista. Loppulomasta virkkailin kovasti, tein suloisen pussukan poikani vanhasta neulepaidasta ja sen jälkeen jatkoin samalla kuviolla vähän isompaa kassia. Taisin tosin tehdä tästä vähän liiankin ison, mutta se ei haittaa. Lähinnä ajattelin tätä rantareissuille. Mahtuu hyvin sisälle myös piknik -alusta.
Nyt on virkkaussuunnitelmia paljon, haluan oppia virkkaamaan reunapitsejä, joita voin kiinnitellä vaatteisiin. Näin säästän sievoisen summan, kun langat kirppiksillä on edullisia mutta valmiit pitsit taas eivät. Kyllä, olen vähän pihikin, tai minusta on alkanut tulla pihi ja toki myös kiinnostus uuden tekemiseen ja oppimiseen on kova. Vanhat taidot kunniaan.
Jos haluat nähdä kuvan mekon kokonaan, klikkaa tänne. Jos mekon ompelee jostain toisesta kankaasta, niin siitä tulee helposti syksyinenkin. Sitä tässä olen myös vähän miettinyt, jos tekisi syksyisen version tuosta samaisesta mekosta. Sillä malli on aivan ihana mutta tuo kangas ei.

Tämä työ on tältä osin viimeinen työ, jonka esittelen blogissani. Siis työ, jonka olen kesällä tehnyt. Loput jäävät ensi vuoteen ja ensi kesään, mukana on myös vuoden 2017 kesän vaatteita, joita en ole ehtinyt esitellä täällä ollenkaan. Huomisesta lähtien alan keskittyä syksyn ihaniin tuuliin ja irrottaudun vihdoin kesästä ja annan syksyn halata minua. Metsä tuoksuu jo syksylle ja on aika hyväksyä se, että kesä, upea kesä on takana päin. Hieman haikeutta on ja varmasti palaan tässä lähiaikoina kesän tunnelmiin uudelleen mutta koitetaan silti katsoa syksyyn päin ja löytää siitä hyviä puolia enemmän.

Kengät ostettu Kazimierzista.

Kun en torstaina päässyt katselemaan Barbie näyttelyä, vaan makoilin pimeässä koko päivän, niin mieheni oli siitä todella pahoillaan ja perjantaina kun oloni oli sen verran hyvä, että pääsin ylös sängystä, otin kunnon coctailin ja lähdettiin katsomaan näyttelyä. Härdelli on todella kiinnostunut Barbien ympärillä pyörivästä hössötyksestä. Häntä kiinnostaa Barbien imago ja miksi tytöt on niin innoissaan siitä. Lähti siis meidän mukaan katsomaan näyttelyä, näkin niitäkin Barbieita, joita minullakin on ja oli aivan innoissaan kun tajusi, että kokoelma koostui muutaman miehen keräämästä Barbieista. Hänkin nyt suunnittelee samaa, että kerää näitä nukkeja. Itse en oikein innostunut, en siksi, että pidän tätä nukkea jotenkin sukupuolisena vaan kun tuota tavaraa on ja paljon, Barbieitakin löytyy varastosta monta kymmentä.
Itse en ole koskaan ollut Barbieilla leikkivä tyttö, keräsin kyllä niitä ja tein vaatteita mutta muuten en niistä välittänyt. Leikin mieluiten autoilla ja pyssyillä. Mutta nyt aikuisena olen vasta alkanut ymmärtämään mikä tämä nukke on ja mitä se edustaa meille tyttösille ja naisille. Se kertoo meille sen, että meistäkin voi tulla ihan mitä tahansa me halutaan ja samalla voimme näyttää juuri sellaiselta kuin haluamme. Jotenkin kun kulki näitä vitriineitä läpi, niin se oli läpileikkaus meidän ikoonisten naisten ja myös Barbien elämää. Näyttely on avoinna vielä tänään sekä huomenna, jos kiinnostaa mennä katsomaan. Barbie- The Icon Muoti-ilmiöt, henkilökuvat, tapahtumat, TV-ohjelmat…Kaikki mahdollinen on muokannut Barbieita sekä meitä.

Tämä Barbie löytyy minultakin

Reissu meni tosi kivasti, vaikka päätä kivistikin. Päälleni puin vanhat housuni, jotka olen jokin aika sitten lyhentänyt. Nämä pöksyt ovat myös tämän syksyn must have-juttu. Näistä tulikin nyt heti lempprit, vaikka en aikaisemmin tykännyt näistä yhtään. Koska näitä syksyn pakollisia on aika monta, niin teen niistä oman postauksen. Pienen koosteen teille, että mitä se tuunaaja pitää tämän hetken juttuna…Omasta mielestä.
Housut on todella helppo tuunata, mittaa ja leikkaa sopivan lyhyeiksi ja tee taitteet. Matskua näissä pöksyissä olisi ollut myös upslaakeihin mutta halusin yksinkertaisemmat näistä. Minulle on tullut nyt villitys saada suoriahousuja kaappiin enemmän ja varsinkin erilaisilla ruuduilla. Varsinkin lempikuosini, kukonaskel on alkanut kummittelemaan entistä enemmän tuolla päässä. Takkia, housua, mekkoa…Haluun kukonalskelta!
Päänsärky jatkuu, ei onneksi migreenin muodossa mutta kipuna. Eli lopettelen lyhyeen höpinät ja annan kuvien puhua puolestaan.