Hae
VillaNanna

Syksyksi villakangasviitta

Jokunen vuosi sitten tein aika monta viittaa, joista suurin osa on tehty joksikin muuksi tai sitten annettu pois. Muutama viitta on jäänyt itselle, ihan siitä syystä, että ovat minun lemppareitani. Myös uusi tyylini suosii tietynlaisia juttuja ja viitat ovat yksi ihan ehdoton juttu uuteen tyyliini.
Haluan aina välillä nostaa vanhoja vaatteitani esiin, ihan siitä syystä, etteivät ihan unohdu ja myös omassa kaapissa ”shoppailu” on ihan valtavan mukavaa puuhaa. Sellainen oman kaapin löytö on tämä villakangasviittakin, olen todella tyytyväinen, etten tätä kesällä laittanut pois sillä nyt tätä voi käyttää oikein hyvin.
Viitta on pitkälti sellainen vaate, jota voi käyttää ihan minkä vaatteen kanssa vain. Minä useimmiten leggareiden, sillä töissä on helpointa olla pukeutunut leggareihin. Mutta mekot, suorat housut ja farkut toimii kaikki viitan kanssa. Viitan kanssa on vähän sama juttu kuin ponchojenkin…Kaikki käy.

Ompelin viitan aikanani käyttämällä Burda 8/2009 lehden kaavaa, voi olla, että saattaa löytyä myös Burdan sivuilta ladattavana versionakin. En ole tarkistanut asiaa. Kaava ei ole mikään ihan helpoimmasta päästä, sillä alla on liivin tyylinen osa ja hartioille tulee sitten viitta osa. Kaavoja on kaksi, lyhyt sekä pitkä. Nyt myös pitkä kiinnostaa minua paljon, vaikka poplarin tyylisesti totetutettuna.

*    *    *    *    *
Innostuinkin päivittämään blogia tällä viikolla useammin mitä olen tässä tehnyt. Olen myös nauttinut kovasti kuvaamisesta mutta mitään uutta en oikeastaan ole tuottanut. Tosin olen täällä esitellyistä keskeneräisistä saanut kaksi valmiiksi, joista toisen esittelen ihan pian täällä blogissa. Sain niin ihania kuvia tuotoksesta, että se vähän innostutti minua siihen hommaan. Mitä mieltä olisitte, jos tulisi käsityökirja pläjäys, jossa esittelen muutaman käsityökirjan? Olen nimittäin aika monta kirjaa saanut ja ostanut kirppiksiltäkin monen monta kiinnostavaa. Muutamia olenkin esitellyt täällä ja joskus tein erillisen postauksen kaikista sen hetkisistä kirjoistani. Nykyään niitä on paljon enemmän kuin ennen. Käykääs kurkkimassa, onko teille tuttuja kirjoja esillä täällä.  Jotenkin tykkäisin kovastikkin esitellä muutamia herkkujani. Instassa olen useasti esitellyt muutamia ihanuuksia, joita olen löytänyt tai saanut. Tosin kaikista ei ole tullut vielä edes aloitettua mitään.
*    *    *    *    *

Astioiden maailma

Luin juuri Helsingin uutisista, että kirppiksilläkin on kova kilpailu ja esimerkiksi Hesyn kirppis joudutaan sulkemaan Hakaniemessä. Meillä oli tapana käydä Hesyn kirpparilla kun se oli vielä Maunulassa mutta Hakaniemessä ei olla oltu koskaan. Niin harvoin tulee käytyä siellä päin ja jos mennään, niin kohteet on muualla. Harmillista, että kirppuja menee konkkaan vaikka yhä enemmän ihmiset ostaa kierrätettyä tavaraa. Toivottavasti saavat myytyä kaikki myynnissä olevat tavarat uusiin koteihin ennen kuin sulkevat ovensa.

Minulle kirpputorit on enemmän kuin ostopaikkoja, ne ovat aikamatka menneeseen, vanhat tavarat kertovat mielenkiintoisia tarinoita ihmisistä, muodista ja sisustuksesta. Niin monista asioista. Joskus on kiva käydä hengailemassa kirppareilla, napata ideoita omaan pukeutumiseen tai tuunaukseen. Kirpparit ovat aarreaittoja, joissa tekee yllättäviäkin löytöjä. Oma mielikuvitus alkaa sykkiä ja keksii mitä mielenkiintoisimpia tarinoita tavaran ympärillä.

Jokin aika sitten, vanha soppakulho lauleli minulle kun astuin sisälle Nihtisillan tavarataloon. Pikkuinen, suloinen soppakulho. Näin heti sen suloisen kulhon meillä pöydässä, tarjoilemassa herkullista aurinkokeittoa. Kattauksen ei tarvitse olla pari paria, vaan voi hyvin sekoittaa muita vanhoja astioita, näin saa suloisen boheemin kattauksen, tällä kertaa myös aika romanttisen.
Vuosien etsiskelyn jälkeen ei juuri tarvita kuin pieniä ostoksia, joita hyödyntää.

Kierrätyskeskuksesta:
* soppakulho
* kannu
* rautainen pannunalunen
* lusikat
* servetit + servetinpidikkeet
On ihanaa laittaa ruoka kivasti esille ja tarjoilla erilaisista kulhoista ja tarjoiluastioista. Sen verran ollaan sievisteljöitä, että saadaan tästäkin hommasta hyvät fiilikset. Naama menee kyllä mutruun jos pöytään tuodaan pelkästään paistinpannu. Me tarvitaan myös silmille hiukan ruokaa ja sieluun mammonaa. Uudet astiat eivät myöskään meitä puhuttele, vaan vanhat, jotka kertovat tarinaa kaukaista. Toki joukossa on myös uudempia, joita löytyy kirppiksiltä mutta harvemmin niitä meille tulee. Niitä on kyllä muutamia.

Nyt kun kirpuilla menee huonosti, niin voisimme kerätä voimamme ja kertoa blogeissamme niistä kirpputoreista, joissa käymme ja nostaa muutama tärkeä löytö esiin. Kertoa miksi valitsemme juuri kirpparit aarteiden löytämiselle!

Ihanaa päivää kaikille!
-Melissa-