Suomenlinna sai uudenlaisen merkityksen
2
Meillä Suomenlinna kuuluu jokakesäiseen retkikohteeseen, joka on aina ollut nuorimman pojan toive. Mutta tänä vuonna Suomenlinna jäikin hänellä laskuista pois, Suomenlinnan taika on loppunut eikä kiinnostusta retkeilyyn enää ole. Suosikki pizzeriakaan ei sinne saa poikaa houkuteltua. Syyksi siihen ettei halua tulla sanoi, että oli jo toukokuussa äidin kanssa ja Nikolaissa syömässä, joten viettää mieluummin aikaa kavereiden kanssa kuin lähtee reissuun.
Suomenlinna sai uudenlaisen merkityksen
Jätimme siis pojan rannalle ja suuntamme nokkamme kohti suloista saarta nimeltään Suomenlinna. Turisteja oli valtava määrä tulossa samaan lauttaan meidän kanssa ja jonoa oli yhtä paljon kuin aikanaan ennen koronaa. Olin vähän häkeltynyt siitä ja ahdistunutkin. Enhän voi sietää ihmisiä. Mutta hienosti päästiin lähtemään pienellä purkilla kohti Suomenlinnan satamaa. Tällä kertaa ei lähdetty seikkailulle, vaan suunnistimme heti matkan kohti Bastion Bistroon, sillä minulla oli jo kova nälkä. Lähdimme niin myöhään liikkeelle. Yleensä olemme Suomenlinnassa jo ennen puolta päivää.
Valitsin lohta ja mieheni burgerin, nautimme ruokailusta ulkona ja kun ruoka oli saatu alas kurkusta, lähdimme kävelemään reippaasti kohti Ehrensvärd -museota. Siellä oltiinkin oltu jo muutama vuosi sitten museopäivänä. Jäi hiukan sellainen olo, että näyttelyä oli typistetty paljonkin. Muistelisin, että viimeksi olisimme olleet myös jossain alakerrassa katsomassa jotakin. No mutta tällä kertaa siis ei missään alakerrassa käyty.
Linkkejä:
Jälkiruokaa näköalalla
Museoinnin jälkeen tallustelimme kohti Raivntola Piperia tarkoituksena nauttia jälkiruoka tässä kohtaa, ennen Kustaanmiekan tyypillistä turistikierrosta. Alunperin oli tarkoitus, että menemme myös uimaan, mutta emme musitaneet koko asiaa kun oli lähdönaika, joten uiminen jäi tällä kertaa. Tästä reissusta tuli muutenkin tällainen syömisreissu, tutustuttiin uusiin makuihin paikoissa, joissa emme ole ennen olleet. Pojan kanssa kun ne on aina ne samat. Paitsi Kekrijuhlissa, silloin ei ole pizzeria Nikolai edes auki, niin pakko tutustua muihin ravintoloihin silloin.
Kun kävely ja pakolliset kuvat oli napsittu lähdimme rauhallisesti tassuttelemaan kohti satamaa ja kohti Kauppatoria. Oli aika suunnata kohti kotia, kun lapsonenkin jo soitteli perään, että koska me tullaan kotiin. Ikävä oli rassukalla. Tai näin ainakin kiusoittelimme. Oli kiva reissu, vaikka ilman lasta se tehtiin. Olemmekin aivan uuden edessä, kun nuorimmainenkin on jo siinä iässä, että elää omaa elämää ja me omaamme.
Ja tällä reissulla sai Suomenlinna uuden merkityksen, miten me kaksi aikuista voimme yhdessä nauttia tästä paikasta, kun lapsoset eivät enää meidän kanssa reissuille lähde. Uuden opettelua siis meillä nyt ja paljon. Onneksi meillä on yhteisiä juttuja ollut aina, niin ei ihan tuulesta jouduta kehittelemään uutta. Otamme vanhat jutut haltuun uusilla tavoilla, aikuisten tavoilla.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Kulttuuripäivä Helsingissä
Eilen meillä oli kulttuuripäivä, joka piti sisällään museon ja elävää musiikkia syömisen kera. Museokortti on todella hyvä investointi, sillä sillä pääsee museoon milloin haluaa ja museokorttiin liitetään museoita koko ajan lisää. Ei tarvitse ikinä miettiä, että onko nyt rahaa sen verran, että voidaan mennä tekemään jotakin. Museokortit on meillä vanhemmilla ainoastaan, sillä poika kulkee nykyään aika vähän meidän kanssa.
Kulttuuripäivä Helsingissä
Valitsimme Kansallismuseon tällä kertaa, ihan siitä yksikertaisesta syystä, että kyseinen museo on menossa kiinni remontin ajaksi. Vaihtuvana näyttelynä siellä on 24.9.2023 asti Kesytön taide -näyttely. Kyseinen näyttely oli mielenkiintoinen, opin hiukan uuttakin aiheesta. Taidettiin tosin lopulta mennä ihan väärään suuntaan kun jossakin kohti huomattiin, että nuolet menee toiseen suuntaan ja me toiseen. Noh, onneksi ei ollut tungosta eikä ketään tuntunut häiritsevän. Ensin tosiaan mentiin oikeaan suuntaan mutta siis jossakin vaiheessa mentiin ihan sekaisin.
Minusta oli kivaa se, että interaktiivista on tullut museoihin mukaan. Pääsi tekemään hassuja juttuja, kuten sai oman kuvansa tauluun yms. Lasten mielipiteet tulevaisuudesta seinillä oli myös hauskoja, jotka luimme kaikki, jotka sattui silmiin. Miten eri tavoin lapset näkee tulevaisuuden. Jopa Helsinki räjähtää. Oli hassua nähdä myös äitiyspakkaus, jonka sain esikoiselleni. Ajatelkaa, että se on museotavaraa nyt. Ja monet lelut, joilla on itse leikkinyt on nyt museojuttuja…Olenko minäkin museotavaraa nyt?
Museon jälkeen nauttimaan livemusiikista
Oltiin päästy kierros melkein loppuun, alkoi mies valittaa, että hällä on nälkä. Noh, kun päästiin ulos soi viereisen ravintolan terassin musiikki museolle asti, tietenkin suuntasimme nokkamme kohti ravintolaa. Tilasimme ruokaa ja ei muuta kuin nauttimaan olosta hetkiseksi. Koska keli oli hiukan viileä, Helsingissä tulee aina ja se tuuli oli viileä, niin emme viihtyneet lopulta kovin pitkään, vaikka saatiin hyvin lämmikettäkin päälle.
Joten oikein ihana sunnuntai ja saatoin jo mielessäni matkustaa lomille, vaikka vielä on kolme päivää lomaan. Mutta kaikki tällainen rento oleminen muistuttaa tulevasta lomasta ja jotenkin se sekoittaa sitten tätä omaa pientä mieltä aika reilustikin. Koko ajan aivot sanoo, että töitä töitä mutta samalla kertaa toinen aivopuolisko sanoo loma loma.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua: