Kauneimmat keittiövälineet syntyvät usein itse tekemällä
4
Mökkikeittiössä arvostan eniten tavaroita, jotka ovat yhtä aikaa kauniita ja käytännöllisiä. Kun pienikin käyttöesine näyttää hyvältä, sitä ei tarvitse piilotella laatikon pohjalle. Juuri siitä ajatuksesta syntyivät nämä virkatut tiskirätit ja purkinavaajat ja samalla muistutus siitä, että Kauneimmat keittiövälineet syntyvät usein itse tekemällä. Keittiövälineitä olen tehnyt niin kotiin kuin nyt myös mökille. Onkin aika ihanaa, että vähitellen mökille muodostuu oma pieni, itse tehty kulttuuri.
Kauneimmat keittiövälineet syntyvät usein itse tekemällä
Mökki on paikka, jossa kiire hidastuu. Siellä huomaa aivan eri tavalla, millaisilla tavaroilla haluaa ympäröidä itsensä. En kaipaa mökille muovisia ja kertakäyttöisiä ratkaisuja, jos voin tehdä jotakin itse. Minusta myös käyttöesineissä saa näkyä käsityön jälki. Ne eivät ole pelkästään tavaroita, vaan osa mökin tunnelmaa.
Tällä kertaa päätin tehdä mökille kaksi pientä, mutta käytännöllistä käsityöprojektia. Virkkasin puuvillalangasta tiskirättejä sekä purkinavaajia, joilla tiukimmatkin lasipurkkien kannet aukeavat huomattavasti helpommin.
Purkinavaajien pohjana käytin liukuesteverkkoa, samaa materiaalia, jota käytetään esimerkiksi mattojen alla estämään liukumista. Materiaali on erinomainen tähän tarkoitukseen, sillä sen pinta tarttuu hyvin purkin kanteen ja antaa juuri sen verran kitkaa, että avaaminen helpottuu.
Koska pelkkä liukuesteverkko ei kuitenkaan näyttänyt kovin houkuttelevalta, päätin viimeistellä sen virkkaamalla ympärille puuvillalangasta piparkakkureunuksen. Yhtäkkiä tavallinen käyttöesine näyttikin aivan erilaiselta.
Minusta juuri tällaiset pienet yksityiskohdat tekevät mökistä kodikkaan. Käyttötavaroidenkaan ei tarvitse näyttää tylsiltä. Sama ajatus näkyy myös virkkaamissani tiskiräteissä. Niitä on ilo käyttää, ja ne näyttävät kauniilta myös silloin, kun ne kuivuvat keittiössä seuraavaa käyttökertaa varten.
Käsintehdyt käyttöesineet kestävät aikaa ja katseita
Olen huomannut, että itse tekeminen muuttaa myös omaa suhtautumistani tavaroihin. Kun johonkin käyttää aikaa, siitä pitää aivan eri tavalla huolta. Ehkä juuri siksi käsintehdyt käyttöesineet kestävät usein paljon pidempään kuin nopeasti ostetut vaihtoehdot.
Pidän myös siitä, että tällaiset projektit ovat nopeita toteuttaa. Niihin ei tarvita suuria määriä materiaalia, eikä työn tarvitse olla monimutkainen. Usein parhaat ideat ovat juuri kaikkein yksinkertaisimpia. Liukuesteverkosta valmistettu purkinavaaja on tästä hyvä esimerkki. Se ratkaisee arjen pienen ongelman, mutta näyttää samalla niin kauniilta, että sen voi huoletta jättää esille.
Piparkakkureunus pehmentää teknisen materiaalin ilmettä ja tekee siitä lähes pitsimäisen. Moni ei ehkä ensi silmäyksellä edes arvaa, mistä purkinavaaja on tehty. Samalla tavalla virkatut tiskirätit tuovat keittiöön lämpöä ja persoonallisuutta. Pidän siitä, että mökillä käyttöesineet eivät ole vain käytännöllisiä. Niissä saa näkyä tekijän kädenjälki.
Minulle käsityöt ovat paljon enemmän kuin valmiita tuotteita. Ne ovat osa hidasta elämäntapaa. Osa mökin tunnelmaa. Osa sitä iloa, joka syntyy, kun tavallinen materiaali muuttuu omin käsin joksikin uudeksi.
Juuri tällaiset pienet projektit muistuttavat siitä, ettei kauneus synny aina suurista remonteista tai kalliista hankinnoista. Joskus riittää kerä puuvillalankaa, pala liukuesteverkkoa ja hetki aikaa. Lopputuloksena syntyy käyttöesineitä, jotka eivät ainoastaan helpota arkea, vaan tuovat siihen myös ripauksen käsintehtyä kauneutta. Ja ehkä juuri siksi ne ovatkin mökin suosikkiesineitäni jo ennen kuin kesä on edes ehtinyt kunnolla alkaa.
Myös lasipurkit on kierrätettyjä. Äitini on kerännyt ison määrän erikokoisia lasipurkkeja, joihin saamme laitettua niin jauhot kuin mausteet, näin hiiret pysyvät ehkä vähän poissa, kun ruokaa ei niin vaan enää saa, kun kaikki on lasimurkkien sisällä.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää samanlaisia ideoita:
Vanhat käyttökelvottomat tekstiilit pesuräteiksi sekä tiskiräteiksi
kun vetoketju hajosi, tapahtui jotain outoa ja päädyin virkkaamaan cupcakeja
Tämä on tarina siitä kun vetoketju hajosi, tapahtui jotain outoa ja päädyin virkkaamaan cupcakeja keskellä yötä. Virkkasin jotain sellaista, jota en ole koskaan ennen virkannut.
On olemassa hetkiä, jolloin tavallinen arki repeää vähän saumastaan. Sellainen pieni napsahdus, jonka jälkeen mikään ei enää tunnu aivan samalta. Minulle se hetki tuli kangaskassin vetoketjun mukana. Tai oikeastaan sen vedinlenkin mukana, joka päätti irrota juuri silloin, kun olin lähdössä ovesta ulos töistä kotiin.
Ja ehkä juuri siksi tämä tarina piti kirjoittaa. Koska joskus kaikkein kauneimmat asiat syntyvät siitä, että jokin menee rikki.
kun vetoketju hajosi, tapahtui jotain outoa ja päädyin virkkaamaan cupcakeja keskellä yötä
Ensin kuvittelin vain sitovani tilalle jonkun narun. Väliaikaisen ratkaisun. Sellaisen, joka unohtuu paikalleen kuukausiksi. Mutta sitten tapahtui jotain hyvin outoa. Löysin itseni selaamasta lankoja. Katsomasta virkkuukoukkuja. Ja yhtäkkiä olin keskellä maailmaa, jossa kirjaimet eivät enää näyttäneet kirjaimilta.
Lyhenteet tanssivat silmissä kuin salakieli. Silmukat eivät olleet silmukoita vaan pieniä arvoituksia. Ja silti minä jatkoin. Koska jollain käsittämättömällä tavalla tiesin, että tästä syntyy jotain kaunista.
Virkkuukoukku, jonka päässä oli enemmän kuin lankaa
Käytin hobbii.fi:n ilmaista cupcake-ohjetta, vaikka en oikeastaan osaa virkata hahmoja tai ruokia. Tai ehkä pitäisi sanoa: en osannut ennen tätä.
Ohje muuttui välillä täysin käsittämättömäksi. Katsoin rivejä ja tunsin, kuinka sanat irtosivat merkityksestään. Ne eivät enää olleet ohjeita vaan symboleita. Pieniä merkkejä, joita yritin tulkita kuin jotain ikivanhaa käsikirjoitusta.
Silti koukku liikkui käsissäni. Ja ehkä siinä on jotain lähes maagista. Se tunne, kun kädet alkavat ymmärtää ennen kuin mieli ehtii mukaan. En osannut selittää mitä olin tekemässä, mutta silti cupcake alkoi muodostua kerros kerrokselta. Pinkki pohja. Keltainen kuorrutus. Valkoinen kerma. Pieni mansikka päälle.
Yhdessä vaiheessa nauroin ääneen sille ajatukselle, että olin opetellut virkkaamaan vain siksi, että saisin vetoketjun helpommin auki. Mutta ehkä kyse ei ollutkaan vetoketjusta. Ehkä kyse oli siitä tunteesta, kun omat kädet pystyvät pelastamaan jotain. Kun rikkinäisestä tulee yhtäkkiä persoonallinen. Kun käyttöesineeseen ilmestyy pieni pala tarinaa. Ja nyt joka kerta avatessani kassin, sormeni tarttuvat cupcakeen. Ei metalliin. Ei muoviin. Vaan johonkin, minkä tein itse, vaikka olin täysin varma etten osaisi.
Mikä Hobbii oikein on ja miksi siitä puhutaan niin paljon?
Hobbii.fi on tanskalainen käsityöyritys, joka tunnetaan erityisesti virkkaus -ja neulelangoista, ilmaisista ohjeista sekä värikkäästä estetiikastaan. Moni käsitöistä kiinnostunut on törmännyt siihen juuri somessa, sillä yrityksen maailma näyttää vähän siltä kuin karkkikauppa olisi muuttunut lankahyllyksi.
Erityisesti aloittelijoille Hobbii on kiinnostava siksi, että ilmaisia ohjeita löytyy paljon. Niissä on kaikkea pienistä koristeista isoihin neuleprojekteihin. Minä päädyin sinne täysin vahingossa yhden rikkinäisen vetoketjun vuoksi. Ja ehkä juuri siksi tämä koko projekti tuntui niin erikoiselta.
En lähtenyt tekemään täydellistä käsityötä. En tavoitellut mitään suurta harrastusta. Tarvitsin vain vetimen kassiin. Mutta yhtäkkiä istuin lankakerien keskellä täysin keskittyneenä siihen, etten hukkaisi seuraavaa silmukkaa. Siinä on jotain vanhanaikaista ja lohdullista.
Ajassa, jossa kaikki tapahtuu nopeasti, virkkuukoukku pakottaa hidastamaan. Jokainen silmukka tehdään käsin. Jokainen virhe näkyy. Ja silti juuri ne pienet epätäydellisyydet tekevät lopputuloksesta kauniin. Ehkä siksi käsityöt tuntuvat nyt tärkeämmiltä kuin pitkään aikaan. Koska maailma ympärillä on niin sileä ja digitaalinen, että ihmiset kaipaavat takaisin jotain, mikä tuntuu oikeasti käsissä. Ja ehkä siksi yksi pieni virkattu cupcake voi tuntua yllättävän suurelta asialta.
Rentoa viikonloppua!
Seuraa minua:
Lisää virkkausideoita:
Helppo virkattu toppi- Ilmainen ohje aloittelijalle (kesän suosikki)