Älä koskaan aliarvioi langanjämien taikaa
2
Joskus kaikkein ihanimmat ideat eivät synny uusista lankakeristä vaan niistä pienistä pätkistä, jotka odottavat korissa seuraavaa mahdollisuuttaan. Tällä kertaa älä koskaan aliarvioi langanjämien taikaa! Katso, mitä syntyi viimeisistä chenillelangan pätkistä! sai alkunsa täysin sattumalta. Halusin antaa pehmeille chenillelangan jämille vielä yhden mahdollisuuden, ja lopputulos sai minut hymyilemään joka kerta, kun vedän kuulokkeet päähäni.
Älä koskaan aliarvioi langanjämien taikaa – katso, mitä syntyi viimeisistä chenillelangan pätkistä!
Jokainen käsitöitä tekevä tietää sen tunteen. Projekti valmistuu, mutta lankakorin pohjalle jää muutama kerä ja kasa eripituisia langanpätkiä. Liian vähän uuteen laukkuun, mutta aivan liian paljon roskiin.
Minulla chenillelangan jämät ovat odottaneet rauhassa omaa vuoroaan. En ole koskaan osannut heittää kauniita lankoja pois, sillä jokaisella niistä tuntuu olevan vielä yksi tarina kerrottavanaan. Tällä kertaa ne päätyivät aivan odottamattomaan paikkaan, kuulokkeiden ympärille.
Nyt tavalliset kuulokkeet näyttävät siltä kuin ne olisivat hypänneet satukirjan sivuilta. Pehmeä chenillelanka tekee niistä lähes pilven tuntuiset, ja kukat viimeistelevät ilmeen niin suloiseksi, että niitä tekee mieli pitää päässä, vaikka musiikki ei edes soisi.
Langanjämillä on vielä monta elämää
Nämä chenillelangat eivät ole mitä tahansa lankoja. Ne ovat jääneet yli virkatuista laukustani, joiden tekeminen oli yksi viime vuoden suosikkiprojekteistani. Laukut valmistui juuri sellaisena kuin olin haaveillutkin, mutta kuten käsitöissä usein käy, lankaa jäi vielä jäljelle.
En kuitenkaan nähnyt niitä ylijäämänä. Näin niissä mahdollisuuksia.
Hittilaukut ovat olleet hitti kaikille, joille laukut tein, myös itselleni. Viime kesänä en muita laukkuja käyttänyt kuin chenillelaukkua. Ne seurasi minua kaikkialle: Jätkäsaaren rannasta aina Gubalowkan huipulle ja sieltä Krakovaan.
Koko vuoden olen pyöritellyt langanjämiä käsissäni ja miettinyt kuumeisesti mitä ihmettä niistä tekisin, kunnes tämän vuoden Krakova reissulla huomasin, että kuulokkeeni tekonahkaosat varisee ikävästi. Ja siitä se sitten lähti ja muutaman tunnin kuluttua oli kuulokkeet kuin kesäinen kukkaketo.
Ja tiedättekö mitä? Lankaa jäi edelleen. Tämänkin projektin jälkeen jäi vielä langanpätkiä, joista voisi jotakin pientä ja suloista tehdä. Se ilahduttaa minua enemmän kuin harmittaa. Jokainen pieni pätkä tuntuu kuiskaavan, ettei tarina ole vielä valmis. Ehkä niistä syntyy seuraavaksi hiuskoriste, avaimenperä, koriste kukkaruukkuun tai jotain aivan muuta, mitä en ole vielä edes keksinyt.
Minusta käsitöiden kauneus on juuri siinä. Kaikkea ei tarvitse suunnitella valmiiksi. Joskus materiaali kertoo itse, mitä se haluaa olla.
Pienet projektit tuovat suurimman ilon
On helppo ajatella, että vain suuret käsityöt ovat merkityksellisiä. Upea neule, näyttävä mekko tai iso laukku keräävät helposti huomion. Minulle ilo löytyy kuitenkin usein kaikkein pienimmistä projekteista.
- Sellaisista, jotka valmistuvat yhden illan aikana.
- Sellaisista, jotka syntyvät ilman tarkkaa suunnitelmaa.
- Sellaisista, jotka saavat hymyn huulille heti, kun ne näkee.
Nämä kukkaiset kuulokkeet ovat juuri sellainen projekti. Ne eivät muuttaneet maailmaa, mutta muuttivat yhden tavallisen käyttöesineen persoonalliseksi ja juuri minun näköisekseni.
Ehkä juuri siksi rakastan jämälankoja niin paljon. Ne muistuttavat, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä tai suurta ollakseen kaunista. Pienikin langanpätkä voi muuttua joksikin, joka ilahduttaa vielä pitkään. Ja mikä parasta, tämäkään ei ollut chenillelankojen viimeinen tarina.
Lankakorissa odottaa edelleen pieni kasa pehmeitä pätkiä. En vielä tiedä, mitä niistä syntyy, mutta jotain niistä varmasti vielä teen. Kokemus on opettanut, että parhaat ideat ilmestyvät yleensä juuri silloin, kun niitä vähiten odottaa. Ehkä seuraava suloinen projekti on jo aivan nurkan takana. Ja jos tunnet minut vähänkään, tiedät, että en malta odottaa, että pääsen näyttämään sen myös teille.
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:
Chenillelaukkujen tarinoita:
Kesän ihanat ja helpot pikku virkkaukset
Tämä postaus on ihan pakollinen juttu tähän kohtaan, nimittäin kaikki kesän ihanat ja helpot pikku virkkaukset tulevat nyt yhdelle sivulle. Ideoita, mitä kaikkea suloista ja kivaa voi tehdä kesän helteisiin päiviin. Ja nämä ovat todella helppoja ja oikeasti aivan ihanan suloisia töitä, joissa ei montaa tuntia kädet pyöri.
Kesän ihanat ja helpot pikku virkkaukset
Virkatut vaatteet, asusteet sekä erilaiset sisustusjutut nyt vain kuuluvat kesään ja myös minä virkkaan kesäisin lähes pelkästään. Yleensä tykkään tehdä juuri sellaisia töitä, jotka saa valmiiksi ihan muutamassa tunnissa. Kun nauttii olostaan rannalla tai istuu autossa pelkääjän paikalla, kun matkataan pitkiä matkoja road tripillä tai kun sade piiskaa ikkunaan, sellainen ihana kesäsade, jonka tuoksu valtaa jokaisen nurkan.
Ruusun ohjeen löydät Lankahelvetti -blogista.
Silloin on kiva ottaa koukku esille ja lankakerä, tietenkin kasvikuitua sisältävä lanka ja alkaa tekemään jotakin pientä kivaa. Yhtenä vuonna innostuin erilaisista korvakoruista ja niitä tulikin monen monta. Ruusun virkkaaminen oli hauskaa puuhaa ja kun ruusun kokoaa, voi niistä tehdä korviksia, kaulakoruja ja vaikka jalkakorut.
Jos hattua ei onnistu tekemään, niin lieri voi olla kiva vaihtoehto
Hattu on mielestäni hiukan vaikea tehdä ja siksi toinen vaihtoehto on lieri. Eikä tarvitse olla näin suuri mitä minun lieri, pienempikin riittää. Samalla kertaa tekee useammankin. Minun lieri on tehty paksusta kierrätyspuuvillasta, se on ihanan jämäkkää kun sen virkkaa ehkä aavistuksen verran pienemmänllä koukulla mitä suositellaan. Lieriin olen laittanut rautalankaa, jotta sitä voi muotoilla haluamallaan tavalla.
Erilaiset laukut ja reput ovat myös helppo tehdä, joko paksusta puuvillasta tai kalastajalangasta tai vaikka niinestä. Jotkut ovat virkanneet myös paperilangasta. Kaikkea voi kokeilla, mutta virkatut laukut ja reput ovat aivan ihania juttuja. Olenkin useasti miettinyt, että miten olen pärjännyt ilman niitä. Nyt niitä siis on ja monenlaisia.
Sormuksia ja hiusdonitseja
Tiedän ettet olisi voinut uskoa, että virkkaamalla saa myös aivan ihania, siis aivan ihanan upeita sormuksia. Kyllä, nämä jos mitkä on nopeita ja helppoja tehdä. Tuosta noin vain suit sait sukkelaan. Pienimmätkin langanpätkät saa hienosti uppoamaan näihin ihaniin sormuksiin. Kukkien ohjeita voi etsiä Googlen avulla ja etsiä sen itselleen sopivan jutun. Minä itse tykkään näistä yksinkertaisista kukista.
Hiusdonitsit virkkaamalla on myös tehokas tapa tyhjentää lankakasoja ja näitähän tulee sitten nopeasti useampikin valmiiksi noin vain ja näitä tosiaan tekee useamman samalla kertaa. Myös erikoislankoja kannattaa testata, itse tein aika söpöjä hiusdonitseja turkislangalla, siis keinoturkislangalla. Ohjevideoon pääsee klikkaamalla tätä kohtaa. Video on pitkä, koska höpötän niin paljon. Näiden teossa ei tarvitse olla mikään pro, voi olla ihan aloittelijakin.
Valoköynnös muuttuu loistavaksi kukkaköynnökseksi
Loppuun vielä yksi idea, nimittäin valoköynnös, johon virkattu kukkia valokohtiin. Tätä tykkäsin tehdä ja tämä oli aivan ihana ikkunassa. Valitettavasti mikään ei ole ikuista ja jossakin kohtaa tämä köynnös sanoi sopimuksensa irti ja enää minulla ei ole tätä ihanaa köynnöstä. Kukat on tallella tosin ja joskus ehkä voisin tehdä uuden köynnöksen, mutta sen näkee sitten joskus tulevaisuudessa. Idea kuitenkin aivan ihana.
Mitä sinä meinaat virkata kesäksi tai tänä kesänä?
Ihanaa iltaa kaikille!
Seuraa minua:
Täältä löydät lisää aiheesta: