Keski-ikäinen nainen ei ole kriisi – hän on ongelma järjestelmälle
Keski-ikäisestä naisesta puhutaan kuin hän olisi vaihe, josta kuuluu selvitä mahdollisimman huomaamattomasti. Että nyt olisi aika rauhoittua, siirtyä taustalle ja antaa tilaa muille. Kun kirjoitan otsikon “Keski-ikäinen nainen ei ole kriisi, hän on ongelma järjestelmälle”, tiedän jo, että se herättää vastareaktion. Ja hyvä. Koska joskus totuus ei ole mukava, vaan tarpeellinen.
Keski-ikäinen nainen ei ole kriisi – hän on ongelma järjestelmälle
Keski-ikäinen nainen ei ole hukassa. Hän ei ole eksynyt, katkeroitunut tai “vaikeassa vaiheessa”. Hän on hereillä. Ja se on monille paljon pelottavampaa.
Yhteiskunta on rakennettu rakastamaan naisia kahdessa muodossa: nuorina ja hoivaavina. Nuori nainen on lupaava, muovattava ja kiinnostava. Hoivaava nainen on hyödyllinen, kiltti ja näkymätön. Keski-ikäinen nainen ei mahdu kumpaankaan muottiin ja siksi hänestä tulee hankala.
Miksi keski-ikäinen nainen halutaan selittää pois?
Koska hänellä on kokemusta. Hän on nähnyt lupaukset, jotka eivät pitäneet. Hän on tehnyt valintoja ja maksanut niistä hinnan. Ja mikä pahinta: hän tietää sen itse. Keski-ikäinen nainen ei enää niele kaikkea. Ei mainoslauseita, ei rooleja, ei hiljaisia oletuksia siitä, miten hänen pitäisi olla, näyttää tai tuntea. Hän ei ole kriisissä, hän on kriittinen.
“Mutta etkö ole vähän vihainen?” Tämä on kysymys, joka esitetään usein. Ikään kuin viha tekisi naisesta epäuskottavan. Ikään kuin tunteet pitäisi iän myötä silottaa pois. Todellisuudessa kyse ei ole vihasta, vaan rajojen vetämisestä. Keski-ikäinen nainen sanoo ei asioille, jotka eivät enää palvele häntä. Ja se koetaan helposti uhkana. Koska nainen, joka ei suostu miellyttämään, rikkoo pelin säännöt.
Seksuaalisuus, josta ei osata puhua
Yksi suurimmista tabuista on keski-ikäisen naisen seksuaalisuus. Se joko kielletään tai tehdään vitsiksi. Ajatus siitä, että nainen voisi haluta, nauttia ja olla aktiivinen omista ehdoistaan, tuntuu monille yllättävän vaikealta hyväksyä. Siksi aihe sivuutetaan. Siksi siitä vaietaan. Siksi keski-ikäinen nainen työnnetään mieluummin äidin, mentorin tai taustahahmon rooliin.
Näkymättömyys ei ole luonnonlaki
Keski-ikäisen naisen näkymättömyys ei ole biologinen fakta. Se on kulttuurinen valinta. Valinta olla katsomatta, kuuntelematta ja ottamatta vakavasti. Mutta näkymättömyys alkaa murentua sillä hetkellä, kun nainen lakkaa pienentämästä itseään. Kun hän ei enää pyydä anteeksi mielipiteitään, tilaansa tai olemassaoloaan.
Miksi tämä herättää niin paljon vastustusta? Koska keski-ikäinen nainen ei ole helposti hallittavissa. Hän ei reagoi kehuun, uhkaukseen tai häpeään samalla tavalla kuin ennen. Hän on oppinut lukemaan rivien välistä. Ja järjestelmä, joka perustuu naisten sopeutumiseen, ei pidä siitä.
Lauantain epämukava ajatus
Ehkä keski-ikä ei ole se hetki, jolloin nainen menettää jotain. Ehkä se on hetki, jolloin hän lakkaa antamasta pois itseään. Ja se, jos mikä, muuttaa asetelmaa. Jos tämä teksti tuntuu liian terävältä, se ei ole vahinko. Se on merkki siitä, että osui johonkin todelliseen.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Jos keski-ikäisen naisen elämä kiinnostaa, voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä:
Yli 50 vuotias ei tarkoita näkymätöntä
Yli 50 vuotias ei tarkoita näkymätöntä (eikä hiljaista!), ei nyt eikä koskaan! Sosiaalinen media on pitkään ollut nuorten temmellyskenttä. Insta täynnä sileitä ihoja, TikTok täynnä tanssivia teinejä ja YouTube täynnä kolmekymppisiä “elämänkokeneita”. Mutta missä ovat ne, joilla on oikeasti elämänkokemusta? Missä ovat ne, jotka ovat eläneet läpi laman, vinyylien paluun, lasten uhmaiät ja omat uudelleensyntymät? Meitä yli viisikymppisiä naisia kyllä on, mutta näkyykö se somessa? No kyllä näkyy.
Yli 50 vuotias ei tarkoita näkymätöntä
Minä olen Melissa. Yli 50, ylpeästi. Sisällöntuottaja, käsityöihminen, bloggaaja ja ennen kaikkea nainen, joka ei suostu jäämään hiljaiseksi seinäruusuksi vain siksi, että ikäni alkaa viitosella. Päinvastoin, annan sen näkyä ja kuulua. Villananna ei ole pelkkä nimi, se on asenne.
Minun matkani ei sisällä filttereitä, vaan aitoa elämää. Aloitin bloggaamisen aikana, jolloin blogit olivat vielä kuin päiväkirjoja. Villananna syntyi rakkaudesta käsitöihin, mutta kasvoi matkan varrella joksikin paljon suuremmaksi. Se on ollut paikka, jossa olen jakanut ajatuksiani, onnistumisiani, epäonnistumisiani ja elämääni, juuri sellaisena kuin se on.
Olen saanut viestejä, joissa kysytään: “Miten uskallat esiintyä somessa ilman meikkiä? Miten jaksat postailla, vaikka et ole enää kolmikymppinen?” Vastaus on yksinkertainen. Koska haluan. Koska meitä yli 50-vuotiaita naisia ei tarvitse piilottaa, meillä on ääni, tyyli ja tarina. Me emme ole unohtuneet, me olemme aliarvioitu voima.
Ikä ei ole este, se on brändi
Tiedätkö mikä yhdistää suurinta osaa somessa vaikuttavista naisista? Heillä on tietty muotti, johon pitää mahtua: nuori, kaunis, timmi, trendikäs. Mutta mitä jos me emme mahdu siihen muottiin? Mitä jos me rikomme sen? Minä sanon: hyvä niin. Sillä jos kaikki näyttävät samalta, ketä silloin oikeasti kuunnellaan?
Olen huomannut, että juuri aitous, elämänmakuisuus ja rehellisyys ovat niitä, joihin ihmiset tarttuvat. Ei kaikki halua enää katsoa siloteltuja filttereitä ja täydellisiä lattekuvia. He haluavat nähdä, että joku muukin herää turvonneilla silmillä ja tekee silti täydellisen neuleen. Että joku muu käy läpi nivelkipuja ja silti pyöräyttää pipon yhdellä istumalla.
Yli 50-vuotiaat vaikuttajat on nouseva aalto, ei ohimenevä villitys
Saan usein kuulla: “Sä inspiroit!” ja tiedätkö mitä, se tuntuu hyvältä. Mutta samalla se kertoo jostain isommasta. Siitä, että meidän kaltaisiamme vaikuttajia todella tarvitaan. Meitä, jotka näytämme, ettei elämä pääty viisikymppisiin. Että some ei ole vain nuorten, vaan kaikkien. Että tyyli, taito ja tarina eivät katoa iän myötä, ne vahvistuvat.
Nyt on meidän aikamme loistaa. Ei hiljaa nurkassa, vaan kirkkaasti, näkyvästi ja omilla ehdoillamme. Meillä on ostovoimaa, meillä on aikaa, ja ennen kaikkea meillä on asiaa. Mainostajat alkavat herätä tähän. Yli 50-vuotias nainen ei ole enää näkymätön kuluttaja, hän on kohderyhmä. Hänellä on valtaa, vaikutusta ja uskottavuutta.
Mitä ajattelen tulevaisuudesta? Minä en aio hidastaa. En aio hiljentyä. Aion edelleen kutoa, virkata, ommella, kirjoittaa ja kuvata. Aion olla ääni niille, jotka ehkä vielä epäröivät. Jos sinä luet tätä ja mietit, “voinko minäkin aloittaa blogin tai Instagramin yli viisikymppisenä?” , vastaan sinulle suoraan: KYLLÄ VOIT.
Tule mukaan. Näytä kuka olet. Älä anna iän määrittää, mitä saat tehdä tai miltä sinun pitää näyttää. Sinä voit olla vaikuttaja, vaikka et olisikaan “perinteinen” somehahmo. Ehkä juuri siksi sinut huomataan.
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


4








