Eräs kesäpäivä Jätkäsaaressa – röyhelömekko, helle ja siniset juomat
0
Eräs kesäpäivä Jätkäsaaressa – röyhelömekko, helle ja siniset juomat. On olemassa kesäpäiviä, jolloin suunnitelmat eivät varsinaisesti mene pieleen, vaikka ne muuttuvatkin. Sellainen oli eräs kesäpäivä Jätkäsaaressa. Tarkoituksenamme oli kävellä, katsella uutta Helsinkiä ja antaa jalkojemme kuljettaa meitä aivan sopivaan määrään saakka. Mutta aurinko, tuo kesän toisinaan hieman tyrannimainen seuraneiti, oli päättänyt toisin.
Eräs kesäpäivä Jätkäsaaressa – röyhelömekko, helle ja siniset juomat
Lähdimme mieheni kanssa kävelylle Jätkäsaareen helteisenä päivänä. Minulla oli ylläni itse tekemäni röyhelömekko, jonka kaava on Fibre Moodin numerosta 20. Mekossa on juuri sellaista ilmavuutta, jota kuumana kesäpäivänä voi pitää melkein yhteiskunnallisena palveluna: kangas liikkuu mukana, helma saa hulmuta ja olo pysyy huomattavasti arvokkaampana kuin lämpötila antaisi aihetta olettaa.
Mekon sävy on rauhallinen, hieman utuinen sinivihreä. Sen runsaat röyhelöt tuovat siihen romanttista tunnelmaa, mutta kokonaisuus ei tunnu liian hempeältä. Päinvastoin, leopardikuvioiset sandaalit ja aurinkolasit palauttavat asuun juuri sopivasti arkista itsepäisyyttä. Pukeutumisessa on mielestäni parhaimmillaan juuri tämä tasapaino: yksi asia voi olla romanttinen, toinen riehakas ja kolmas täysin odottamaton.
Jätkäsaari kutsuu kävelylle
Jätkäsaari on kiinnostava paikka juuri siksi, ettei se ole vielä valmis. Uudet rakennukset, kadut, avarat näkymät ja keskeneräiset alueet muodostavat maiseman, jossa Helsinki tuntuu rakentavan itseään uudelleen silmiemme edessä.
Emme siis lopulta kävelleet kovin pitkälle. Se ei kuitenkaan ollut pettymys. Päinvastoin. Joskus parhaat kesämuistot syntyvät juuri silloin, kun alkuperäinen suunnitelma jätetään kohteliaasti sivuun.
Siniset juomat ja pieni ylellisyys
Istahdimme Bar Baltic Bayn aurinkotuoleille ja tilasimme siniset juomat. Tässä kohtaa päivä alkoi saada jo aivan toisenlaista luonnetta.
Kaksi sinistä juomaa, aurinkotuolit, meri ja lämmin kesäpäivä muodostivat yhdistelmän, joka olisi epäilemättä herättänyt paheksuntaa ainakin yhdessä Austenin romaanin seurapiirissä tai vähintäänkin aiheuttanut huomattavan määrän juoruja. Meille se oli kuitenkin täydellinen ratkaisu.
Pidän tällaisista hetkistä. Niissä ei tarvitse suorittaa mitään. Ei tarvitse nähdä kaikkia nähtävyyksiä, kävellä tiettyä kilometrimäärää tai saada päivästä mahdollisimman paljon irti. Voi vain istua, juoda jotakin kauniin väristä ja katsella ympärilleen. Ja ehkä juuri siinä on kesän viehätys.
Itse tehty mekko kesäpäivään
Fibre Moodin numeron 20 kaavalla tehty röyhelömekko osoittautui tähän päivään erinomaiseksi valinnaksi. Kun ompelen itse vaatteeni, en ajattele ainoastaan sitä, miltä vaate näyttää. Mietin myös, millaiseen elämään se sopii.
Tämä mekko sopii juuri sellaiseen kesäpäivään, jolloin kävellään kaupungilla, pysähdytään juomalle ja annetaan suunnitelmien muuttua. Se on tarpeeksi väljä helteeseen, mutta siinä on silti paljon yksityiskohtia: röyhelöt tekevät mekosta kiinnostavan ja kaava antaa sille kauniin liikkeen.
Itse tekemisessä on myös aivan oma viehätyksensä. Kun joku kysyy, mistä mekko on, vastaus ei ole kauppa tai tuotemerkki. Voin sanoa: minä tein sen. Se on pieni asia, mutta minulle merkityksellinen.
Keskeneräinen Jätkäsaari
Jätkäsaaressa on tällä hetkellä jotain kiehtovaa juuri keskeneräisyyden vuoksi. Rakennukset, rantamaisemat, palvelut ja kaupunkitila muodostavat vähitellen kokonaisuuden, jota on kiinnostavaa seurata. Ehkä myöhemmin täällä kävellessä ei enää huomaa, miten paljon kaikki on muuttunut. Siksi keskeneräinen maisema kannattaa joskus nähdä sellaisena kuin se juuri nyt on.
Meidän kesäpäivämme Jätkäsaaressa ei ollut suuri seikkailu. Se oli kävely, helle, itse tehty röyhelömekko, kaksi sinistä juomaa ja hetki aurinkotuolissa. Ja oikeastaan juuri siksi se oli täydellinen. Kesä ei aina tarvitse suuria suunnitelmia. Joskus riittää, että pukee päälleen lempimekon, lähtee puolison kanssa ulos ja pysähtyy, kun aurinko käskee. Se on varsin kelvollinen tapa viettää kesäpäivää.
Ompelu tekee vaatteesta tarinan
Itse tehty mekko ei ole minulle vain yksi vaate muiden joukossa. Se kantaa mukanaan tekemisen hetkeä, kangasta, kaavaa ja sitä päätöstä, että halusin juuri tällaisen vaatteen. Siksi vaatteiden ompelu on parhaimmillaan vähän kuin kirje tulevaisuuteen: jonakin myöhempänä päivänä pukeutuessa muistaa, missä ja milloin vaatteen teki ja millaiseen päivään se ensimmäisen kerran liittyi.
Tässä röyhelömekossa on myös jotakin hyvin kesäistä. Se ei yritä olla tiukka tai ryhdikäs, vaan saa olla pehmeä ja liikkuva. Juuri helteellä huomaa, kuinka paljon vaatteen leikkaus ja materiaali vaikuttavat omaan oloon. Kaunis vaate saa olla samalla mukava.
Jätkäsaari sopii tällaiselle asulle mainiosti. Moderni kaupunkimaisema, meri, taivas ja vielä hieman keskeneräiset kadut muodostavat taustan, jossa romanttinen mekko ei näytä menneen ajan jäänteeltä vaan pikemminkin hauskalta vastaparilta uudelle kaupungille.
Ja ehkä siinä piilee koko pukeutumisen viehätys. Vaatteiden ei tarvitse vain sulautua ympäristöön. Ne voivat myös keskustella sen kanssa.
Sinä päivänä sininen toistui kaikkialla: mekossa, taivaassa, juomissa ja merellisessä maisemassa. Värien yhteensopivuus syntyi ilman sen suurempaa suunnitelmaa, mutta lopputulos tuntui harkitulta. Sellaisia ovat usein parhaat asut ja parhaat kesäpäivät, ne näyttävät jälkeenpäin siltä kuin kaikki olisi suunniteltu, vaikka todellisuudessa vain astui ovesta ulos.
Jos Jätkäsaari kiinnostaa kesäisenä Helsingin kohteena, kannattaa sinne mennä myös ilman tarkkaa ohjelmaa. Kävele rantaa, katsele uutta arkkitehtuuria, etsi aurinkoinen paikka ja anna päivän päättää itse, mitä seuraavaksi tapahtuu. Meidän tapauksessamme päivän päätös oli kaksi kirkkaan sinistä juomaa ja aurinkotuolit. En olisi vaihtanut sitä mihinkään pidempään kävelyretkeen.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Lue myös nämä:
Tekstiiliarkeologiaa käytännössä: työkaverilta saadusta prodyyrikankaasta syntyi musta mekko
Unohda trendit, valitse mansikkakesän tunnelma
Unohda trendit, valitse mansikkakesän tunnelma. Kesän trendit vaihtuvat nopeammin kuin mansikat ehtivät kypsyä. Muutama vuosi sitten sosiaalinen media puhui Strawberry Girl Summer -estetiikasta, mutta tarvitseeko sen toteuttamiseen todella ostaa uusia vaatteita? Minun retkipäiväni asu rakentui yli kymmenen vuotta sitten ommellusta paidasta, itse tehdystä laukusta ja vaatteista, joilla on jo oma tarinansa. Ehkä kaikkein kaunein kesätyyli syntyykin siitä, mitä vaatekaapista jo löytyy.
Unohda trendit, valitse mansikkakesän tunnelma
Kesä toisensa jälkeen muoti kertoo meille, millainen meidän pitäisi olla. Yhtenä vuonna pukeudutaan kuin rannalle, seuraavana kuin tenniskentälle. Muutama vuosi sitten sosiaalinen media ihastui Strawberry girl summer -estetiikkaan. Kuvavirta täyttyi punaisen ja valkoisen sävyistä, pitsistä, olkihatuista, mansikoista ja huolettomista kesäpäivistä. Vaikka suurin trendihuuma on jo ohi, sen ajatus elää edelleen, eikä ihme. Se on yksi harvoista estetiikoista, joka ei tunnu vanhenevan.
Mutta mitä jos kaikkein aidoin Strawberry Girl Summer ei löydykään verkkokaupasta?
Minun retkipäiväni asu rakentui vaatteista, jotka ovat kulkeneet mukanani jo pitkään. Punainen paita on ommeltu Burdan kaavalla vuonna 2014. Vaalea laukku on itse tekemäni. Ne eivät ole tämän kesän uutuuksia, mutta juuri siksi ne tuntuvat omilta. Ne ovat kulkeneet mukana vuosien ajan, eikä niiden arvo ole vähentynyt, päinvastoin.
Kun seisoin meren äärellä valkoisissa brodeeratuissa housuissani, virkattu hattu päässä ja itse tehty laukku olalla, en yrittänyt näyttää trendikkäältä. Halusin vain pukeutua niin, että minulla oli hyvä olla. Sellaiselta kesäretken kuuluukin tuntua. Ja ehkä juuri siinä piilee koko kesän salaisuus.
Strawberry Girl Summer ilman ostoskoria
Strawberry Girl Summer ei oikeastaan tarkoita pelkästään vaatteita. Se on estetiikka, jossa yhdistyvät kesän keveys, luonnollisuus, romantiikka ja pieni ripaus nostalgiaa. Punainen ja valkoinen ovat sen tunnusvärejä. Mansikat, pitsit, pellava, kukkakuosit, aurinkohatut ja huolettomat retkipäivät kuuluvat sen maailmaan.
Valitettavasti sosiaalisessa mediassa trendistä on tullut monelle myös ostoslista. Tarvitaan uusi mekko, uudet sandaalit, uusi olkilaukku ja vielä muutama mansikkakuvioinen asuste. Ikään kuin kesän tunnelma olisi mahdollista ostaa kassakuitin mukana.
Mutta tarvitseeko oikeasti?
Minun Strawberry Girl Summerini syntyy aivan toisin. Se alkaa vaatekaapista. Se alkaa siitä, että kaivan esiin yli kymmenen vuotta sitten ompelemani paidan. Se jatkuu itse tehdyllä laukulla, joka on nähnyt monta kesää. Sen jälkeen tarvitaan vain aurinkoinen päivä, rantaretki, hyvä seura tai oma rauha ja ehkä rasiallinen tuoreita mansikoita.
Kesän tunnelmaa ei voi ostaa. Minusta on jopa hieman surullista, että niin moni kaunis estetiikka muuttuu nopeasti kulutushaasteeksi. Juuri silloin katoaa se, mikä siinä alun perin viehätti: aitous. Kauneimmat kesämuistot eivät synny uusista vaatteista. Ne syntyvät hetkistä, joihin ne vaatteet liittyvät.
Vaatteilla saa olla pitkä elämä
Kun kerron, että tämä punainen paita on ommeltu vuonna 2014, moni yllättyy. Se ei näytä vanhalta. Eikä sen tarvitsekaan näyttää. Hyvin tehty vaate ei vanhene samalla tavalla kuin trendit. Se odottaa vaatekaapissa juuri sitä päivää, jolloin haluaa pukea sen uudelleen.
Sama koskee itse tekemääni laukkua. En ommellut sitä yhtä kesää varten, vaan käyttöön. Jokainen käyttökerta tekee siitä vain rakkaamman. Ehkä juuri siksi rakastan käsillä tekemistä. Siinä ei jahdata seuraavaa trendiä, vaan luodaan jotakin, joka kestää aikaa. Jokainen sauma kertoo tarinaa, jokainen käyttökerta lisää siihen uuden muiston.
Retkipäivän asu ei ollut kallis eikä täydellinen. Se oli minun näköiseni. Sellainen, jossa pystyin kävelemään rantaa pitkin, istahtamaan laiturin reunalle ja nauttimaan kesästä miettimättä, onko jokin vaate juuri nyt muodissa.
Ehkä meidän pitäisi useammin kysyä itseltämme, mitä oikeasti tarvitsemme. Tarvitsemmeko uuden kesämekon vai uuden kesämuiston? Minä valitsen jälkimmäisen. Ja jos se muisto syntyy yli kymmenen vuotta vanhassa itse ommellussa paidassa ja itse tehdyssä laukussa, se tuntuu minusta paljon arvokkaammalta kuin yksikään nopeasti ohimenevä trendi.
Ehkä juuri sellainen on minun Strawberry Girl Summerini. Ei täydellinen eikä viimeisimmän villityksen mukainen, vaan täynnä elettyä elämää, käsillä tekemisen iloa ja vaatteita, jotka saavat kulkea mukana vuodesta toiseen. Sellainen kesä ei pääty syksyn ensimmäiseen viileään päivään, vaan jää sydämeen ja vaatekaappiin odottamaan seuraavaa aurinkoista retkeä.
Lopputulema on, että unohda trendit, valitse mansikkakesän tunnelma!
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää samankaltaisia aiheita: