Miksi ostaa uusi vaatekaappi joka vuosi?
4
Vuosien ajan meille on myyty ajatusta siitä, että tyyli vanhenee yhdessä sesongissa. Silti seison satamassa asussa, jonka vanhimmat osat on tehty yli 20 vuotta sitten, eikä se tunnu yhtään vanhalta, päinvastoin. Tämä vaatekaappipäiväkirjan uusi aukeama kysyy ääneen: miksi ostaa uusi vaatekaappi joka vuosi, kun hyvin tehty vaate kestää vuosikymmeniä? Ehkä ongelma ei ole vaatekaappimme, vaan se tarina, jota meille siitä kerrotaan.
Miksi ostaa uusi vaatekaappi joka vuosi?
Kesä, satama, musta trikoomekko ja maastokuosinen asustesetti. Tämä ei ole uuden sesongin ostos. Päinvastoin. Vyö, laukku ja hattu syntyivät ompelukoneeni ääressä jo vuonna 2007. Kaavat löytyivät Suuri Käsityölehdestä 8/2003. Musta mekko valmistui vuonna 2014. Yksikään näistä vaatteista ei ollut tarkoitettu kertakäyttöiseksi trendiksi. Ne tehtiin kestämään käyttöä, aikaa ja elämää.
Silti joka kevät meille kerrotaan sama tarina. Nyt pitäisi päivittää vaatekaappi. Nyt pitäisi ostaa uudet värit. Nyt pitäisi seurata trendiä. Nyt pitäisi näyttää tältä. Minä en suostu siihen.
Minulla on iso vaatekaappi, mutta vielä suurempi kokoelma muistoja. Jokaisella itse tekemälläni vaatteella on oma historiansa. Muistan, mistä kangas löytyi, miksi valitsin juuri sen kaavan ja millaisessa elämäntilanteessa ompelin vaatteen. Siksi en näe vaatteita kulutustavarana. Ne ovat osa elämäni päiväkirjaa. Tämä asu on siitä täydellinen esimerkki.
Vuonna 2007 ommeltu asustesetti toimii edelleen. Vuonna 2014 valmistunut mekko näyttää edelleen ajankohtaiselta. Ainoastaan minä olen muuttunut niiden ympärillä ja juuri siksi ne ovat niin arvokkaita.
Ongelma ei ole vanha vaate, vaan kertakäyttöinen ajattelu
Muotiteollisuus tarvitsee jatkuvaa kulutusta pysyäkseen hengissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi ostaa joka vuosi koko vaatekaappi uudelleen. Päinvastoin. Kun vaatteen laatu on hyvä, se kestää aikaa sekä teknisesti että tyylillisesti. Hyvä leikkaus ei vanhene. Luonnonmateriaali tuntuu edelleen hyvältä ihoa vasten. Huolellinen ompelutyö ei ala purkautua muutaman pesun jälkeen.
Huono laatu tekee aivan päinvastoin. Se nyppyyntyy, venyy, menettää muotonsa ja alkaa näyttää väsyneeltä nopeasti. Lopulta vaate jää kaapin perälle muistuttamaan epäonnistuneesta ostoksesta. Se ei lisää hyvinvointia vaan syyllisyyttä.
Hyvä vaate taas tekee pukeutumisesta helppoa. Sen voi pukea ylle vuodesta toiseen ilman, että tarvitsee miettiä, onko se vielä muodissa. Se tuntuu mukavalta päällä, näyttää hyvältä ja kestää käyttöä.
Minusta se on hyvinvointia. Hyvinvointi ei synny siitä, että ostaa viisi uutta paitaa joka kuukausi. Hyvinvointi syntyy siitä, että aamulla vaatekaapin avaaminen ei aiheuta stressiä. Tiedät, että siellä on vaatteita, joihin voit luottaa.
Samaa ajatusta on nostanut esiin myös Jukka Kurttila. Hän on puhunut siitä, että tavaroiden pitäisi kestää pidempään ja että laadulla on merkitystä sekä ympäristölle että ihmisille. Olen tästä täysin samaa mieltä. Liian halpa vaate maksaa usein lopulta kaikkein eniten. Ei välttämättä euroissa, vaan luonnolle, omalle lompakolle ja omalle hyvinvoinnille.
Vaatekaappini ei ole museo – se on käytössä
Kuulen joskus sanottavan, että ”etkö kyllästy samoihin vaatteisiin?” En. Kysyn mieluummin, miksi minun pitäisi kyllästyä? En vaihda sohvaa joka vuosi. En osta uutta ruokapöytää joka kevät. Miksi siis vaihtaisin toimivan vaatekaapin vain siksi, että joku toinen päätti tämän vuoden trendivärin?
Minulle vaatteet eivät ole kertakäyttöisiä. Ne ovat pitkäaikaisia kumppaneita. Tässä kuvassa oleva asu todistaa sen. Se ei ole uusi. Se ei ole tämän kesän mallistoa. Se ei ole saanut inspiraatiota tämän vuoden trendeistä.
Se on saanut inspiraationsa minusta. Ehkä juuri siksi se toimii edelleen lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Minulle vaatekaappi ei ole kokoelma sesonkeja. Se on kokoelma onnistuneita valintoja. Jokainen itse tehty tai harkiten hankittu vaate ansaitsee mahdollisuuden elää pitkän elämän.
Kun vaate kestää 20 tai 30 vuotta, sen hinta jakautuu tuhansille käyttökerroille. Silloin puhutaan aidosti vastuullisesta muodista – ei siksi, että vaatteessa lukee jokin markkinointitermi, vaan siksi, että sitä todella käytetään.
Ehkä meidän pitäisi lakata kysymästä, mitä ostamme tänä vuonna. Paljon kiinnostavampi kysymys on tämä: Miksi emme käyttäisi enemmän niitä vaatteita, jotka jo omistamme? Siinä on minun vaatekaappifilosofiani. En tarvitse uutta vaatekaappia joka vuosi. Tarvitsen vain laadukkaita vaatteita, jotka kestävät aikaa, käyttöä ja muuttuvaa elämää.
Tämä musta mekko ja vuonna 2007 ompelemani asustesetti muistuttavat siitä joka kerta, kun puen ne ylleni. Ja rehellisesti sanottuna – ne näyttävät edelleen paremmilta kuin moni vaate, joka on ostettu viime viikolla.
nautinnollista viikonloppua!
Seuraa minua:
Lisää aiheesta:
Farkkujämistä saapikastuet
Farkkujämistä saa tehtyä myös saapikastuet, joilla suojataan hyvin saappaan varret. Tietenkin saappaan kärkeen lykätään paperia, jotta saapikas ei mene säilytyksessä ihan lyttyyn. Näihin tukiin voi sisälle laittaa ompelu -sekä leikkuujätettä zero waste ajatuksella. Ompelu -ja leikkuujäte pitää saapikastuen myös kuosissaan, joten on parempi vaihtoehto kuin vanu.
Farkkujämistä saapikastuet
Saapikastueksi sopii kaikki jämäkkä materiaali, kuten nyt farkku. Kestää hyvin ja kun näistä tulee hiukan painavat, niin eivät sitten heti hajoa muutenkaan. Kaavan saa tehtyä hyvin ilman kaavoitustaitoja. Mittaa hiukan saapikkaan varren leveintä ja kapeampaa kohtaa ja niiden mukaan piirtää kaavan. Tukien yläpäähän kannattaa laittaa kahvat, joista tukia on helppo liikutella, kaikissa saapikkaissa kun ei ole vetoketjuja.
Tukien tarkoitus on siis se, että saapikkaan varret eivät murru kun säilötään saapikkaat varastoon tai kaappeihin. Saapikastuet eivät ole ainoa asia mitä teen kun siirrän talvisaapikkaat kaappien perälle ja otan kesäisemmät kengät esille. Käyttöikää voi jokainen itse pidentää huoltamalla kengät aina ennen kuin ne varastoi. Toki niistä pitää huolehtia muutoinkin. Varsinkin jos aikoo keinonahkaisia käyttää monta vuotta. Esimerkiksi kylmä sekä suola tuhoaa kenkiä paljon ja sen vuoksi kenkiä on huollettava muulloinkin kuin vain varastoidessa.
Kenkien huolto
Ennen kuin talvikengät katoaa varastoon, putsaan ne hyvin. Kaikki lika putsataan, niin kengästä päältä, pohjasta kuin myös sisältä. Tämän jälkeen öljytään, plankataan ja suojataan kengän pinta. Kengän sisälle laitan soodaa hiukan, jotta hajut katoaa, jos niitä on ja kun kengät on kuivuneet ja sooda on haihtunut, laitan toplinkit kenkien sisään, jottaivat vaurioidu. Käärin kengät vielä puuvillan sisälle, jottei kengän pinta mene rikki kun toisen kengän korko tai vastaava osu ikävästi.
Ainut asia mistä en kauheasti pidä varastoimisessa on ilman kosteus, nimittäin Suomessa on asunnot todella kuivia ja se sitten vaikuttaa kenkien materiaalien kestävyyteen negatiivisesti. Kuiva sisäilma ei ole ihmiselle muutenkaan hyväksi, mutta ei myöskään vaatteille. Esimerkiksi keinonahka lohkeilee helposti kuivassa sisäilmassa, joten keinonahan huolto on aika kovaa hommaa, jos meinaa monta vuotta käyttää keinonahkavaatteita. Myös liian lämmin sisäilma tai liian kylmä aiheuttaa omia ongelmia varsinkin juuri keinonahalle.
Kenkien huolto kuitenkin pidentää käyttöikää ja säästää rahaa ja luontoa. Siitä siis kannattaa pitää kiinni, että kenkiään huoltaa.
Nautinnollista viikonloppua!
Seuraa minua: