Se oli sitten siinä
4
Se oli sitten siinä, loma meinaan ja uusi työrupeama alkaa tänään. Uudet tuulet puhaltaa jälleen työelämään ja muutamia uusia tuulia on myös yksityiselämään. Tänä keväänä valmistun kestävän kehityksen ammattilaiseksi ja opettelen elämään uudella tavalla täällä Helsingin Manhattanilla. Oikeastaan odotan innolla mitä tämä kevät tuo tullessaan.
Se oli sitten siinä
Tässä 1.1.24 luovuttiin autosta ja aloitimme autottoman elämän. Toki auto on käytössä, mutta ei tässä meillä missään. Nyt kun muutimme lähelle kaikkea, ei sitä autoa edes tarvitse ja työmatka sujuu nopeasti Metrolla, työmaa kun on Länsimetron vieressä, niin pääsee hienosti suoraan vain. Minulla on muutamia suunnitelmia kevääksi kädentaitojen osalta ja niistä olisi tarkoitus tehdä oma postauksensa tässä lähiaikoina. Vielä on tuon vaatehuoneen/työhuoneen järjestelyä sen verran, että esittelen huoneen joskus toiste.
Kirpparilla tuli käytyä myös tässä lomilla. UFFin tasarahapäivät veivät mennessään ja ehdin käydä kahdessa liikkeessä, Fredalla ja Hakaniemessä, mitään isoja määriä en hankkinut vaatteita, sillä tilaa ei ole, mutta sen verran olen hankkinut, että niiden esittely olisi tulossa. Viimeksi kävin kirppareilla joskus alku syksyllä. Eli kirpparijuttuja tulee tulevaisuudessakin harvakseltaan, koska niin kuin sanoin…Tilaa ei ole.
Pakkanen paukkuu ja kevät tulee
Loman juttuja on tulossa vielä tässä muutama mutta sitten aletaan jo katselemaan kohti kevättä. Uudet tuulet puhaltaa vaatekaappiin ja pääsette kurkkimaan miten tulen yhdistelemään vanhoja vaatteita uudella tavalla. Ostaa kun en voi enää samoin kuin ennen. Ompelut ja neuleet kyllä tulee jäämään blogiin ja ovat edelleen se punainen lanka, mutta vähenevässä määrin nekin. Koska tilaa ei ole. Kuinkakohan monta kertaa sitä alleviivaan? Ehkä koitan itselleni nyt hakata päähän ajatusta, että pukeutua voi niihinkin, jotka on kaapissa. Hah, pukeudunkin koko ajan niihin, mutta nyt ehkä etsin enemmän uusia tapoja yhdistellä niitä toisiinsa.
Neuleita ja ompeluita on tullut jo tehtyä ja uusi tapa ommella on otettu käyttöön ja etsin sitä oikeaa tyyliä toteuttaa tätä seisten ompelua. Koska tuonne huoneeseen ei valitettavasti mahdu tuolia, niin joudun seisomaan. Kun tulevaisuudessa poika muuttaa pois ja pääsemme makkariin, niin levitän ompelutilan ruokahuoneeseen ja silloin saan vihdoin jälleen tuolin takamukseni alle.
Mahtavaa vuotta 2024 kaikille!
Seuraa minua:
Myyntiin vaan
Nyt laitetaan myyntiin vaan kaikki mitä irti saadaan. Uusi asunto on niin pieni, että pakko saada lähes kaikki pois hävitettyä. Joko löytyy uusi koti tai sitten menee vain komeasti sorttiin. On vaatteita, kenkiä, huonekaluja ja astioita. Sekalaista seurakuntaa siis pihalla myynnissä. Myös ilmaiseksi.
Myyntiin vaan
Joskus on vain aloitettava uudestaan, ei auta maamme laulukaan. En halua tätä kaikkea mukaani, vain muutaman asian. Ei ole edes ensimmäinen kerta kun teen tämän ratkaisun, että laitan kaiken jakoon ja lähden ihan vain säkeillä ja muutamalla huonekalulla seuraavaan etappiin. Se tekee myös hyvää. Viimeksi muutettiin näiden kaikkien tavaroiden kanssa ja nyt en tee sitä toiste. Haluan keveämpää kun kerran muutetaan pienempään.
Vaikuttaa muuten paljon sille, että tämä blogi muuttuu hetkeksi muuttoblogiksi, päiväkirjamaiseksi, sillä meikäläisellä on jo niin hiki hatussa tämän homman kanssa. Tuntuu, ettei saa mitään aikaan, vaikka miten on pakkaillut tuota omaa työhuonettaan. Odotan sitä hetkeä, että saadaan ensimmäiset tavarat siirrettyä uuteen asuntoon. On enemmän tilaa myös pakata lisää täältä. Ei meinaan ole helppoa koittaa saada tätä huushollia johonkin järjestykseen nyt.
Pöly lentää
Pöly lentää, nenä vuotaa ja pärskin kuin pieni otus. Silmätkin vuotaa ja tuntuu kuin eläisi yhdessä sumussa pölypilven keskellä. Laatikoita on koko ajan liian vähän ja etenen aivan liian hitaasti. Suunnitelmissa oli, että saan pakattua viikossa tuon ompeluhuoneen. Noh, toivossa on hyvä elää… Ei tainnut näin sitten kuitenkaan käydä. Vielä on valtava määrä tavaraa, mikä pitäisi saada laiteltua jonnekin. Joko mukaan tai sitten muualle, uuteen kotiin.
Muuttaminen on aina aika raskasta mutta myöskin kivaa. Voi jälleen keskittyä uuden kodin laittamiseen. Rakentaa omaa pientä pesää. Jännittää myös pojan tuleva koulu ja uudet kaverit. Mutta odotan kovin sitä, että saan kuljettua töihin helpommin ja nopeammin. Minulle eniten stressiä teettää nyt nämä myyntihommat. Ne ei oikein ole mun juttu ja siksi koko homma ärsyttää ja paljon. Olen jo monet vuodet ollut myymässä kaikenlaista mutta koska olen laiska ihminen, niin en ole jaksanut kuvata näitä tavaroita ja vaatteita. Katsotaan mitä tästäkin tulee.
Rentoa iltaa kaikille!
Seuraa minua: