Kaksi juhla-asua
2
Kaksi juhlaa, kaksi juhla-asua. Molemmat itse tehtyjä. Olen ollut kaksi viikkoa kovassa flunsassa tai oikeammin jouluviikon olin flunsassa, sen jälkeen minireissu valitettavasti aiheutti flunssan päälle vatsataudin ja voidaan sanoa, että eilen oli ensimmäinen sellainen päivä, että jaksoin käydä ostamassa pari tärkeää asiaa hiuksiini. Sen lisäksi kävin Redin Second hand marketissa shoppailemassa itselleni parit ihanat korvikset. Sen jälkeen olinkin niin väsynyt, että pelkäsin saavani taas jonkin pöpön.
Kaksi juhla-asua
Tämä ihana tummansininen asu, on ollut päälläni ensimmäisen kerran isäni hautajaisissa. Ja tosiaan minulla ei ollut mustaa asua, vaan nimenomaan tummansininen. Alunperin asu on ommeltu juhlia varten, sillä paidan kangas on pitsiä ja hame taas säämiskän ja ohuen, hieman karhean sametin sekoitus. Molemmat materiaalit ovat Kierrätyskeskuksen Näprä -osaston materiaalitukusta. Kaava taas löytyi, kuinkas ollakkaan Japanilaisen suunnittelijan kirjasta.
Kaava:
- Stylish party dresses: Yoshiko Tsukiori
Asut tässä kirjassa ovat kaikki kauniita ja hyvin japanilaisia. Kaavat sopii hyvin tällaiselle lyhyelle, mutta vaikeuksia tuo minun muotoni. Koska tämä malli on sellainen, että vartalon mallia ei tule esille, niin uskalsin lähteä ompelemaan asua ihan suoraan sellaisenaan, ilman mitään muokkauksia kaavoihin. Näen paljon samaa suomalaisessa sekä japanilaisessa muotoilussa, mutta ero löytyy siinä, että minun kroppa tipahtaa näiden eri kaavoitusten väliin. Suomalaiset kaavat ovat minulle aivan liian suuria ja leveitä kun taas japanilaiset ovat liian pieniä, varsinkin rinnoista ja lantiosta. Mutta tästä huolimatta teen paljon japanilaisten kaavojen kanssa itselleni vaatteita.
Hopeaa kimallusta
Toinen asuni valmistui hopeankiiltävästä lycrasta, jonka olen ostanut joskus 2007-2008 välillä. Ostin silloin aika ison määrän erilaisia kullan ja hopean värisiä lycrakankaita. Näistä olen vuosien saatossa valmistanut yhtä jos toista. Muistaakseni siinä samaisessa kassissa oli myös erilaisia paljettikankaita, joista kaksi keikkuu kaapissa edelleen. En ole varma teenkä niistä koskaan mitään. Osottautui nimittäin hyvin huonolaatuisiksi kankaiksi. Mutta mennään iste asiaan. Paita on tehty ilman kaavaa, tai oikeastaan kyseessä on tunika, joka on aikanaan ollut minulle hyvin iso, ei enää.
Tunika on siis tehty joskus tuolloin 2007-2008 mutta ei ole oikeastaan koskaan ollut minun käytössä, sillä tyttäreni nappasi sen aikanaan mennessään. Nyt tunika on sitten ollut kaapissani viimeiset kahdeksan vuotta. Nyt oli aika kaivaa se esille ja antaa sen vihdoin loistaa. Tunikan kaveriksi laitoin leggarit, jotka ovat noin 10 vuotta vanhat ja ohuen ohuet. Koruja en nyt laittanut, sillä väsyneenä ja puolikuntoisena en oikein jaksanut miettiä asiaa. Mutta jos olisin mennyt juhlimaan, niin silloin olisin laittanut jotakin suurta ja loistavaa.
Näistä on hyvä aloittaa vuosi 2024!
Mukavaa maanantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Kaaoksen vuosi
Vuosi 2023 on ollut kaaoksen vuosi. Sen hienompia sanoja ei voi tästä vuodesta sanoa. Jotenkin kun katsoo aikaa taakse Uuteen vuoteen, jonka vietimme Kaliforniassa, niin se kertoi jo paljon siitä millaiseksi tämä vuosi tulisi. Uusi vuosi siellä vietettiin nimittäin kovassa myrskyssä ja pienessä pelossa, että pääsemmekö kotiin Suomeen myrskyn silmästä. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa.
Kaaoksen vuosi
Alkuvuodesta päästiin nauttimaan erilaisista käsityöohjelmista. Käsityö on kovassa nousussa ja tietenkin ohjelmia tulee myös aihepiiriin mukavasti. Käsityössä on myös parantava voima ja esimerkiksi omassa päätyössäni yksi työkalu on käsityöaktvismi. Käsityöaktivismin kautta pääsee nekin nuoret kuuluviin, joilla ei ole muulla tavoin ääntä. Näin me annamme heille myös tilaa kertoa käsityön kautta omat mielipiteet.
Alku vuosi minulla meni vielä neuloosin otteessa, mutta vähitellen myös neulepuikot jäivät käsistäni. Tämä vuosi ei ole ollut kovin työntäyteinen. Kaikki voima on mennyt vain töihin ja uusien toimintojen aloittamiseen ja koirien hoitoon mennyt vapaa-aika sekä tietenkin isän kuolema sekä muutto. Kaikki samaan syssyyn. Ei ole ihme, että olenkin ollut kaksi viikkoa todella kipeä.
Toiveita ensi vuodelle
Ensi vuonna toivon, että tämä kaaottinen vuosi jäisi taakse ja vihdoin omakin elämä rauhottuisi sen verran, että löytyäisin ompelun ilon jälleen ja neuloosi tulisi osaksi elämää. Matkoja ei tulevana vuonna tulla tekemään, tuon vanhemman koiran vuoksi, joten sen vuoksi odotan sellaista seesteistä kaupunkilomaa, jolloin tutustumme erilaiseen Helsinkiin mitä ennen. Jos pitkästä aikaa saisimme polkupyörätkin esille ja pääsisismme vihdoin ajelulle.
Keskitymme vain pojan kouluun, omiin töihin sekä tietenkin koiriin. Nuppu on tosiaan jo 16 -vuotias ja kaikenlaista vaivaa alkaa olla. Huonokuuloisuus ja huono näköisyys ovat vain osa ongelmaa, dementtia on yksi asia, joka välillä saa aikaan hupaisiakin tilanteita. Nupun sydän vuotaa, mutta vielä ei lääkitystä aloiteta. Nyt viimeisin ongelma on ollut Nupun silmä ja ennen joululomaa Nuppu kävikin silmälääkärissä, kun epäiltiin kasvainta. Ei onneksi ollut mitään, mutta sai elinikäisen lääkityksen silmätulehdukseen. Lääkäri oli aivan innoissaan, kun Nuppu on niin hyväkuntoinen. Ei ylipainoa ja on pirteä ja iloinen koira. Uskoo, että tällä hoidolla koira voi elää vielä kolme vuotta. Se olisi iso saavutus.
Rentoa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: