Tyylimoka vai oma tyyli? Kuka päättää, mikä on väärin?
Pukeutumiseen liittyy hämmästyttävän paljon sääntöjä. Milloin housut ovat liian leveät, paita liian suuri, väri väärä tai yhdistelmä muuten vain “mauton”? Entä jos ongelma ei olekaan vaatteissa vaan siinä, että olemme oppineet katsomaan pukeutumista jatkuvasti jonkin kuvitteellisen sääntökirjan läpi? Tyylimoka vai oma tyyli? Kuka päättää, mikä on väärin? Tätä olen pyöritellyt viime aikoina, koska mitä enemmän vaatetta katsoo tekstiilialan ammattilaisen silmin, sitä vaikeammaksi muuttuu usko siihen, että pukeutumisessa olisi olemassa yksi oikea tapa.
Tyylimoka vai oma tyyli? Kuka päättää, mikä on väärin?
“Tyylimoka” on kätevä sana. Sillä voidaan nopeasti kuitata jokin asia vääräksi ilman, että tarvitsee perustella miksi.
- Housut ovat liian leveät.
- Helma on väärän pituinen.
- Värit eivät sovi yhteen.
- Laukku ja kengät eivät mätsää.
- Vaatteet ovat liian nuorekkaat.
- Vaatteet ovat liian vanhanaikaiset.
- Vyötärö ei korostu tarpeeksi.
Lista on loputon. Ongelmallista on se, että moni näistä säännöistä on syntynyt tiettynä aikana, tietynlaiseen vartalokäsitykseen ja tietynlaiseen muotiin. Silti niitä esitellään välillä lähes luonnonlakeina. Mutta pukeutuminen ei ole fysiikkaa. Jos yhdistät kaksi vaatetta, joiden ei jonkun mielestä “kuulu” sopia yhteen, mitään luonnonlakia ei rikota.
Mittasuhteet ovat eri asia kuin säännöt
Tässä kohtaa haluan kuitenkin tehdä yhden eron. Kaikki pukeutumisessa ei ole pelkkää mielipideasiaa. Vaatteen mittasuhteet vaikuttavat siihen, miltä kokonaisuus näyttää. Pituus, leveys, materiaalin laskeutuvuus, vaatteen rakenne ja vartalon mittasuhteet muodostavat kokonaisuuden. Näitä asioita voi tarkastella hyvinkin ammatillisesti. Mutta hyvä mittasuhde ei tarkoita samaa kuin “peitä tämä” tai “korosta tuota”.
Esimerkiksi oversize-vaate voi näyttää valtavalta. Se voi olla juuri tarkoituskin. Ongelma syntyy vasta silloin, jos käyttäjä itse haluaa vaatteensa näyttävän tietynlaiselta mutta vaatteen mittasuhteet vievät kokonaisuutta toiseen suuntaan. Silloinkin ratkaisu ei välttämättä ole vaatteen hylkääminen. Voi olla, että tarvitaan toinen kenkä, erilainen kerrostus tai jokin pieni muutos vaatteen rakenteeseen. Tämä on yksi syy, miksi en itse halua puhua pukeutumisesta pelkästään “imartelevuuden” kautta.
Miksi mahan pitäisi aina kadota?
Yksi ärsyttävimmistä pukeutumissäännöistä liittyy vartaloon. Naisille tarjotaan jatkuvasti neuvoja siitä, miten maha piilotetaan, vyötärö saadaan näyttämään kapeammalta, käsivarret peitetään ja jalat näyttävät pidemmiltä. Mutta miksi?
Vaatteen ei tarvitse tehdä vartalosta visuaalisesti pienempää ollakseen onnistunut. Minusta on paljon kiinnostavampaa kysyä, miltä vaate tuntuu päällä ja millaisen kokonaisuuden se rakentaa, kuin sitä, onnistuuko se huijaamaan katsojaa ajattelemaan vartaloa kaksi kokoa pienemmäksi.
Joskus haluan korostaa jotain. Joskus haluan peittää jotain. Joskus en ajattele vartaloani lainkaan. Eikö se voisi olla pukeutumisen vapautta?
“Tuon ikäisenä ei enää…”
Sitten päästään ehkä kaikkein ärsyttävimpään sääntöön: ikään. “Tuon ikäisenä ei enää pitäisi käyttää…” Lauseen voi jatkaa lähes millä tahansa vaatekappaleella.
- Lyhyellä hameella.
- Farkuilla.
- Nahalla.
- Kirjavilla väreillä.
- Tennareilla.
- Nuorten osastolta löytyneellä vaatteella.
Miksi vaatteen käyttöoikeus pitäisi joskus vanhentua? Ikä voi toki vaikuttaa siihen, millaisissa vaatteissa itse viihtyy. Maku muuttuu. Elämäntilanne muuttuu. Keho muuttuu. Myös oma suhde pukeutumiseen voi muuttua. Mutta se on aivan eri asia kuin ulkopuolelta annettu kielto.
Minusta pukeutumisen pitäisi muuttua iän myötä ennen kaikkea siksi, että oma tyyli voi kehittyä, ei siksi, että joku päättää puolestamme, mikä on sopivaa.
Kaiken ei tarvitse sopia yhteen
Yksi kiinnostavimmista asioista kirpputoreilla on juuri se, ettei siellä ole valmista kokonaisuutta. Löydät miesten housut. Toisesta paikasta vanhan puseron. Jostain aivan muualta kengät, joita kukaan ei ehkä enää valmistaisi tänä päivänä. Sitten ne pitää saada toimimaan yhdessä. Minulle juuri siinä on pukeutumisen kiinnostavuus.
Täydellisesti yhteen sopiva asu voi olla kaunis, mutta joskus vähän liiankin valmis. Kun yhdistelmässä on jotain odottamatonta, siinä näkyy ihminen eikä pelkästään trendi.
Ehkä eläinkuosiset ballerinat ja valtavat miesten housut eivät ole se yhdistelmä, jonka joku pukeutumisen sääntökirja ensimmäisenä ehdottaisi. Hyvä. Juuri siksi sitä kannattaa kokeilla.
Muoti muuttuu, mutta “tyylimokat” jäävät elämään
Pukeutumisen historiassa on hauska ristiriita. Monet asiat, joita on pidetty tyylivirheinä, muuttuvat myöhemmin muodikkaiksi. Farkut olivat joskus työvaatteita. Oversize-vaatteita on vuoroin rakastettu ja vihattu. Lenkkareilla ei aina ollut asiaa joka tilanteeseen. Kirkkaita värejä on välillä pidetty tyylikkäinä ja välillä mahdottomina.
Muoti tarvitsee sääntöjä voidakseen rikkoa niitä. Siksi suhtaudun hieman epäilevästi jokaiseen otsikkoon, jossa luvataan kertoa “10 asiaa, joita tyylikäs nainen ei koskaan tee”. Aivan varmasti joku tekee ne kaikki. Ja saattaa näyttää upealta.
Oikea kysymys ei ehkä olekaan “onko tämä tyylikästä?”
Pukeutuessa kannattaa tietenkin välillä pysähtyä katsomaan kokonaisuutta. Toimiiko tämä? Tuntuuko tämä omalta? Ovatko mittasuhteet sellaiset kuin haluan? Onko vaate tarkoituksenmukainen siihen tilanteeseen, johon olen menossa? Mutta viimeinen kysymys voisi olla paljon yksinkertaisempi: Pidänkö tästä? Jos vastaus on kyllä, muiden mielipiteille jää aika vähän valtaa.
Minusta todellinen tyylimoka ei ole vääränväristen kenkien käyttäminen, liian suuren paidan pukeminen tai se, etteivät laukku ja kengät ole samaa sävyä. Todellinen tyylimoka voisi olla se, että jättää pukeutumatta itsensä näköisesti vain siksi, että pelkää jonkun muun pitävän asua vääränä. Minä valitsen mieluummin oman tyylin. Vaikka se välillä näyttäisi jonkun muun silmissä tyylimokalta.
Ihanaa viikonloppua!
Seuraa minua:
Lisää aiheesta:
Asusta enemmän:
Itsetehty turkoosi mekko & kirpparikerrokset
Turkoosi itsetehty mekko, kirpparilöydöt ja rohkea kerroksellisuus, tämä asu kertoo siitä, miten tyyli syntyy tunteesta, ei trendeistä. Tässä postauksessa Itsetehty turkoosi mekko & kirpparikerrokset – TyyliVinkki luovaan pukeutumiseen, pysähdyn katsomaan, miten vaatteet, joilla on tarina, voivat muodostaa persoonallisen ja ajankohtaisen kokonaisuuden. Tämä on VillaNannan tyyliä: luovaa, sallivaa ja asiantuntevaa pukeutumista, joka alkaa kysymyksestä mitä sinulla on jo kaapissa.
Itsetehty turkoosi mekko & kirpparikerrokset
TyyliVinkki luovaan pukeutumiseen, katso vaatekaappiasi uusin silmin
Itsetehty turkoosi mekko on tämän asun sydän. Käsin tehty vaate ei ole koskaan vain vaate, se on prosessi, ajatus ja tunne. Kun puen päälleni itse tekemäni mekon, tiedän jokaisen sauman, jokaisen valinnan. Se tuo pukeutumiseen varmuutta, jota ei voi ostaa.
Turkoosi väri toimii tässä asussa rauhallisena mutta elävänä pohjana. Se ei huuda, vaan kantaa. Juuri siksi se antaa tilaa muille elementeille ja kerroksille. Mekko ei vaadi huomiota, mutta kestää sen.
TyyliVinkki
- Kun rakennat asua itse tehdyn vaatteen ympärille, anna sen olla pääosassa. Muut vaatteet ovat kuin kehys taululle.
Kerroksellisuus tekee asusta elävän
Mekon päälle valikoitui musta villakangastakki Fidasta. Klassinen, ajaton ja monikäyttöinen. Villakangastakki on yksi vaatekaapin kulmakivistä, sellainen, joka sitoo erilaiset tyylit yhteen ja tekee asusta heti harkitun näköisen.
Tässä kokonaisuudessa takki tuo ryhtiä ja kontrastia pehmeälle neulepinnalle. Se myös muistuttaa siitä, että second hand ei tarkoita kompromissia, vaan usein parempaa laatua ja pidempää käyttöikää.
TyyliVinkki
- Hyvä villakangastakki toimii lähes minkä tahansa asun päällä, mekosta farkkuihin. Siksi se on yksi parhaista kirpparihankinnoista.
Valitse ulkovaatteet tietyn värin ympärille, mikä korostaa koko tyyliä
Bootsien voima: käytännöllisyys ja asenne
Jaloissa ovat bootsit Siisti kirppiksestä. Ne on siistitty ja huollettu, ja juuri se tekee niistä tämän asun kannalta olennaiset. Kengät vaikuttavat aina asun tunnelmaan enemmän kuin usein ymmärretään.
Nämä bootsit tuovat asuun maanläheisyyttä ja käytännöllisyyttä. Ne kertovat, että tässä asussa liikutaan, eletään ja ollaan, ei vain poseerata.
TyyliVinkki
- Kengät kannattaa aina huoltaa ennen kuin luovut niistä. Puhdistus, lankkaus tai pohjien tarkistus voi muuttaa kaiken.
Lippis + huivi – luovan pukeutumisen ydin
Asun leikkisyys ja persoonallisuus kiteytyvät lippiksen ja huivin yhdistelmään. Lippalakki on kirpparilta, tarkkaa ostopaikkaa en enää muista, ja kaulaliina on Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.
Juuri tämä tekee yhdistelmästä kiinnostavan. Se ei ole harkittu trendiasu, vaan syntynyt tarpeesta ja fiiliksestä. Huivi tuo lämpöä, väriä ja pehmeyttä, lippis rikkoo kokonaisuutta ja tuo mukaan arkisen, jopa kapinallisen sävyn.
Tämä yhdistelmä näkyy nyt myös muotimaailmassa, mutta minun maailmassa se on ollut olemassa jo pitkään: pukeutuminen saa olla luovaa, kerroksellista ja vähän yllättävää.
TyyliVinkki
- Kun asu tuntuu liian “valmiilta”, lisää siihen yksi elementti, joka rikkoo kokonaisuutta.
*****
Mitä sinulla on jo kaapissa?
Tämä asu ei ole syntynyt ostamalla, vaan katsomalla omaa vaatekaappia uusin silmin. Villamekko, villakangastakki, huivi ja bootsit löytyvät monelta jo valmiiksi. Kyse on rohkeudesta yhdistää ne toisin kuin ennen.
Luova pukeutuminen ei vaadi suurta budjettia, vaan avoimuutta kokeilulle. Kun lakkaa kysymästä “sopiiko tämä” ja alkaa kysyä “miltä tämä tuntuu”, tyyli vapautuu.
TyyliVinkki
- Kokeile yhdistää vaatteita, joita et ole koskaan pukenut samaan aikaan, kotona, rauhassa, ilman peiliin tuijottamista.
VillaNannan ajatus tyylistä
Tyyli ei ole täydellisyyttä. Se on liikettä, kokeilua ja tunnetta. Itse tehdyt vaatteet, kirpparilöydöt ja ilmaisosaston aarteet eivät ole vain ekologinen valinta, ne ovat myös tapa rakentaa omaa identiteettiä.
Tämä asu on muistutus siitä, että tyyli ei synny ulkopuolelta. Se on jo olemassa. Se odottaa vain, että uskallat käyttää sitä.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää erilaisia asuja:


0












