Sunnuntain rento keveys
Sunnuntain rento keveys todella paransi työmotivaatiota seuraavalle viikolle ja rentoutti niin hyvin, että oli mahtavaa aloittaa töissä kerhovuosi hyvin rentoutuneena. Tämä kun ei ole itsestään selvää, että töistä palautuu niin hyvin, että naama on ilosta ympyräisenä. Mutta näin kävi viime viikolla kovasta tuulesta huolimatta.
Sunnuntain rento keveys
Kesä jatkuu ja se sopii minulle. Vaikka viikko sitten oli viileää ja tuuli kovasti täällä meidän Helsingin Manhattanilla, niin aurinko paistoi kauniisti ja oli hyvä päivä lähteä kävelylle. Emme lähteneet minnekkään kauas, vaan käveltiin meidän omassa ihanassa puistossa. Käytiin myös puiston toisella laidalla katsomassa miten sen rakentaminen edistyy. Odotan kovin, että puisto valmistuu ja rannan tuohon loppupäähän saadaan rakennettua myös uimaranta kelluvine altaineen.
Tällä hetkellä myös puiston vanhempaa osaa kunnostetaan, käännetään maata ja lisätään puita. Kesällä ketokukat ovat hienosti alkaneet laajentua ja valtaamaan osaa nurmikkoa. Rakastan ketokukkia, onkin ihana huomata miten kaupungeissakin on alettu ymmärtämään ketokukkien tarpeellisuutta. Meillä lentelee perhoset ja pörriäiset iloisesti nauttien kukkien tarjoamasta herkusta.
Rento asu kävelylle
Minun sunnuntain rento asu koostui UFFin suloisesta neuleesta ja itse ommelluista verkkareista. Neule on ihan uusi löytö ja se sopii oikein hyvin tähän välikauteen, kun siirrymme kesästä syksyyn. Sopii toki myös kevään ja kesän välille todella hyvin. Yleensä kuitenkin valitsen farkut tai leggarit neuleen kanssa, mutta nyt halusin kokeilla miten collegehousut sopii ja hienosti menee.
Collegehousut olen ommellut muutama vuosi sitten ja housut ovatkin kovassa käytössä töissä. Arkiasuina kun minulla on aina jotakin hyvin rentoa ja ei niin tärkeää, sillä useasti olen yltä päältä maalissa ja liimassa. Ei siis kannata laittaa niitä kaikkein tärkeimpiä ja hienompia vaatteita töihin. Näissä housuissa käytin Suuri käsityö 9/21 kaavaa ja samalla kaavalla on tehty monet muutkin collegehousut.
Toki rakastan pukeutua paremmin ja näyttävästi mutta tykkään myös rymytä ja välillä se rymytyyli jää vähän päälle kun olisi mahdollisuus vähän muuhunkin. Tällä hetkellä minulla on kuitenkin muutenkin vähän tyyli hakusessa, ollut jo hetkisen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että unohtaisin aikasemmat tyylini, vaan etsin kaikkien näiden monen tyylin rinnalle uutta tapaa pukeutua. Tavallaan uusi tyyli vanhoilla vaatteilla. Jää siis nähtäväksi miten löydän ja millaisen löydän.

Korvikset on itse tehdyt. Rautalankaa ja helmiä vain. Silloin saa muotoiltua millaiseksi tahansa korvisten mallin.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Musta trikoomekko
Tämä musta trikoomekko on kulkenut mukanani jo pidemmän aikaa. Ompelin mekkoni vuonna 2013, jolloin tämän tyyppiset trikoomekot oli hitti ja niitä näkyi katukuvassa valtavasti. Kaavaa ei ole mekkoon ja ohjeet ovat kadonneet johonkin netin uumeniin. Olen tosin kyllä tällaiset ohjeet aikanaan tehnyt, kuvien kera, että miten olen mekon tehnyt. Mutta eipä ole löytynyt enää niitä.
Musta trikoomekko
Voin koittaa muistella miten olen aikanaan tehnyt tämän mekon. Olen siis käyttänyt apuna hametta sekä toppia leikkuussa. Olen siis taitellut trikookankaan langansuunnassa puoliksi ja asetellut topin sekä hameen kankaalle (myös puoliksi). Tällä tavoin olen saanut muodon mekolle. Olen huomioinut topin vyötärön kohdan, johon olen ”yhdistänyt” hameen vyötärön. Jos kukaan nyt ymmärsi tästä mitään. Näiden osien lisäksi olen leikannut huolittelukaitaleet kädenteihin sekä pääntielle. Huolittelukaitaleet ovat noin 4cm leveitä suikaleita.
Leikkuun jälkeen olen ommellut ensin oikean olan ja kiinnittänyt pääntien -sekä oikean kädentien huolittelukaitaleet. Tämän jälkeen olen ommellut vasemman olan kiinni. Vasemman kädentien huolittelukaitale ommellaan sen jälkeen. Ja kun huolittelukaitaleet on tehty, onkin helppo ommella sivusaumat sekä päärmätä helma. Mekon tekoon ei mene siis kauheasti aikaa edes. Taisi mennä kaikkinensa kaksi tuntia itsellä. Minulle kun leikkuu on aina se haasteellisin, kun en siitä hommasta yhtään tykkää.

Yhdistin mekkoon Farkkutakin, jonka olen tehnyt vanhoista farkuista, jotka eivät enää mahtuneet päälleni ja jalkaan laitoin Vansin lenkkarit. Kaulassa minulla on helmet, jotka on löytyneet aikanaan Kontista.
Maksimekko joka tilanteeseen
Tällainen yksinkertainen trikoinen maksimekko on helppo kesävaate. Sen voi pukea lähes mihin tahansa ja yhdistellä melkein mihin tahansa. Sen voi pukea ihan sellaisenaan tai yhdistää collegepaitaan, neuleeseen tai laittaa erilaisia asusteita mekon kanssa. Mistä ikinä itse pitää. Tämä kyseinen mekko on ollut vuosia kovassa käytössä mutta jossakin vaiheessa olen vain unohtanut koko mekon. Nyt löysin mekkoni uudelleen ja koska kyseessä on joustava materiaali, niin mekkohan toimii edelleen erittäin hyvin. Ei ole siis vielä liian pieni minulle.
Minusta on ollut muutenkin aika ihanaa, kun tämä vaatekaappipäiväkirja on jotenkin mahdollistanut sen, että sukeltaa kaappiinsa useammin mitä ennen olen tehnyt. Vaikka shoppailua omassa kaapissa olen harrastanut jo vuosia, niin jotenkin tämän päiväkirjan avaamisen jälkeen olen tosiaan päässyt sinne kaappini syvään päätyyn. Olen myös tajunnut kunnolla sen, miksi en hirmuisen useasti luovu vaatteistani, vaan pyrin säästämään tietyt vaatteet vuosikymmeniäkin. Tämä mekko on hyvä esimerkki sellaisesta.

Olen yhdistänyt mekkoon kauluspaidan, jonka olen ostanut Beyond retron garage salesta, pään suojasin itse virkatulla bandanalla ja jalkaan sujahti Dr. Martensit. Korvissa roikkuu korvikset, jotka on tehty Barbien kengistä. Olen ostanut ne vuonna 2018 kierrätystapahtumasta Tampereelta, jossa olin itse esittelemässä töitäni.
Vaatekaappipäiväkirja jatkaa päivityksiä
En aina tule mainostamaan jotakin asiaa vaatekaappipäiväkirjana, mutta kyllä se näkyy niin, että kyseessä on aina vaate, jolla on tarina. Niin kuin on tällä mekolla. Mekko on nähnyt paljon ja sillä on tarinoita kerrottavana. Ei tietenkään jokaisen vaatteen tarvitse olla vanhoja, vaan voivat olla uudempiakin. Mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat jo valmiina kaapissa, joita ei ole nyt hankittu tai tehty. Vuosi ainakin pitää olla välissä, ennen kuin voin laittaa ne päiväkirjan väliin. Tai näin olen asian miettinyt.
Ja ehkä voisi tuoda myös hiukan sitä prosessia esille, joka liittyy asun rakentamiseen. Yleensä valitsen sen mitä sattuu kaapista osumaan käteen, mutta en aina. Joskus prosessi on pitkä ja saatan aloittaa prosessin jo edellisenä päivänä. Varsinkin jos ollaan menossa jonnekin reissuun. Minulta on pyydetty myös vinkkejä miten yhdistellä jokin tietty vaate. Jotain sellaisia onkin ollut tuolla Instagramissa varsinkin. Tämän päiväkirjan kanssa minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, miten mitäkin toteutan. Vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Musta trikoomekko on siis sellainen, joka olisi hyvä olla siellä omassa kaapissa.

Mekon voi laittaa myös ihan näin ja kainaloon neuletakki, jonka olen ostanut Fidasta. Päähän itse tehty hellehattu suojaamaan päätä ja erikoisempi laukku heilumaan käteen. Laukku on hankittu Kierrätyskeskuksesta, kuten myös sandaalit.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Artikkelissa mainittuja asioita:


4












