Rakastan näitä rag bagejä todella paljon ja niitä on monen monta eksynyt minulle. Hauskinta on se, että olet ensin leikannut tarpeettomat trikoot kuteeksi ja virkannut jotakin muuta niistä ensin. Mutta sitten niille koreille ei ole mitään tarvetta enää ja päätät purkaa ne uudelleen materiaaliksi. Näin sain itselleni jälleen ihan uuden rag bagin, joka on muuten tämän kevään ehdoton lempparini. Tämä laukku on myös kokonaan kierrätysmateriaalista tehty. Alunperin leikkelin vanhat trikoovaatteet sekä trikoopalat kuteeksi ja näistä samoista sitten sain lopulta laukkuni. Nahkaosat on purettu tyttären rikkinäisestä laukusta.

Kuvissa vilahtaa vaatteita, jotka ovat kaikki löydetty Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, kengät tuunataan kevään/kesän aikana sekä paita muokataan hiukan myös tai sitten purkaan sen atomeiksi. On meinaan vähän liian suuri meikäläiselle, bermudat taas toimii näissä keleissä loistavasti. Eli voisin kulkea tällä kokoonpanolla vaikka töihin.
Minusta on aivan ihanaa koittaa luoda mahdollisimman halpoja asuja, mitä halvempi sen parempi. Tämä asu on siis kokonaista 0€ ja meikäläinen hyppii tasajalkaa, että onnistuin tekemään kivan, näyttävän asun, eikä rahaa mennyt ollenkaan. Alan tosiaan olla sitä mieltä, että pukeutua voi hyvin ja halvalla, sekä ekologisesti.

Tehdään vanha uudelleen – Ihana rag bag

Laukku on super helppo toteuttaa, virkkaa vain kiinteitä silmukoita niin pitkälle kuin haluaa ja laukusta sitten irrottelee niitä osia, joita kuvittelee tarvitsevansa laukussa. Nahkaosiin tehdään reikiä ja ommellaan trikoolla kiinni laukkuun. Voi toki käyttää muutakin tapaa mutta itse tykkään tehdä näin. Toki kestävä puuvillalanka vie saman asian. Laukun tekemiseen ei mene myöskään kovin pitkään. Ohjelma pyörimään ja koukku käteen. Olisi vielä tarkoitus tehdä samanlainen isompi rag bag, kunhan ehtii.

Mun suosikkilaukku kautta aikojen on ollut vartalolaukku ja varsinkin tämä laukku, jonka tässä keväällä ompelin fakkujen jämistä, joita kassillinen on…Edelleen. Vaikka materiaalia meni paljon, niin silti niin vähän, että täytyy varmaan tehdä toinen samanlainen, tosin ehkä vähän isompi ja antaa se tuolle isommalle pojalle. Sopisi hänelle hyvin.
Tätä laukkua on jotenkin paljon helpompi kantaa, mitä reppua tai käsilaukkua. Itsellä lähes kaikissa repuissa kainalot hinkkaa ihan liikaa repun remmeihin vaikka olisivatkin ohuet. Tässä mallissa kantaminen on tasainen, vaikka laukku itsessään ei ole tasaisesti puettu päälle. Tätä on helppo myös kantaa joko selässä tai tuossa edessä, myös helppo siirtää lennossa uuteen asentoon.

Laukussa on neljä osaa: takaosa, läppä, etuosa sekä remmi. Kaikki osat on kierrätysmateriaalista. Myös vuori sekä vetoketju ja merkit. Pientä hienosäätöä pitää tehdä, ihan ei lähitarkastelua kestä tämä ensimmäinen versio mutta toimii juuri niin kuin halusinkin. Kannattaa siis aina säästää erilaisia osia, vaikka järkevää on hankkia aina jokaiseen projektiin omat materiaalit, mutta joskus on hyvä, että se oma pieni arsenaali löytyy kotoa, eikä tarvitse lähteä kaupoille, vaan alkaa vain tekemään ja toteuttamaan pään sisäistä maailmaa näkyväksi.

Niin hullua kuin se on, minä en ole laukkuihmisiä ja silti niitä laukkuja on ja paljon. Yhtään enempää en tarvitsisi, en ole kyllä aikoihin enää ostanut laukkuja mutta jostain syystä näitä on tullut tehtyä nyt enemmän mitä yleensä. Joten on aika laittaa osa laukuista pois. Epäilen myös, että näitä vartalolaukkuja tulen tekemään muutaman vielä lisääkin, eri materiaaleista tosin.