Let’s make clothes together
0
Let’s make clothes together! Ei, ei englanniksi. Mulla menee aivot solmuun. Otetaan uusiksi, suomeksi!
Tehdään vaatteita yhdessä!
No niin, alkaa näyttämään paremmalta. Päätin tuossa jokin aika sitten pitää vaatteiden tekopäivän ja koittaa valmistaa niin monta vaatetta päivän aikana kuin vaan on mahdollista. Kuinkas kävi? Miten paljon sain aikaan? Vai sainko mitään. En saanut paljoa aikaan, mutta jotakin sentään.
Let’s make clothes together
Ompelin topin ja hameen, yksi ompelijan kesäpäiväkirja. On päiviä, jolloin sormet kaipaavat lankaa ja neulaa, ja kun kangas alkaa elää käsissä, syntyy enemmän kuin vain vaatteita, syntyy hetkiä, muistoja ja toistoja, jotka kantavat vuosien yli. Tällä kertaa syntyi kaksi: toppi ja hame. Molemmilla oma tarinansa, oma rytminsä. Lämpimän kesätuulen kuljettamina ne hiipivät ompelupöydälle kuin ystävät, jotka eivät koskaan petä.
Ruudullinen toppi ja hame: modernia maalaistunnelmaa
Projektini oli sinivalkoruudullinen kaksikko: Toppi ja hame, jotka näyttävät yhdessä mekolta mutta taipuvat myös erikseen moneen. Kankaassa on sellaista vanhan ajan charmia, joka tuo mieleen peltojen laidan, vastaleikatun heinän ja pitkät kesäillat.
Kaavat
- Toppi: Burda style 6/2020
- korsettivyö: Burda 6/2009 ( Lisäsin vain helman )
Toppi on ihanan rento ja väljä. Parasta siinä on leveä röyhelö, joka kehystää pääntien pehmeästi. Hame taas laskeutuu rennosti, lantiolta rypytettynä, ja sen siluetti on kevyt mutta selvästi muotoiltu. Tämä kaksikko on samalla kertaa sekä ranskalainen maaseutu että suomalainen torstai, jolloin tekee mieli pukeutua kauniisti ilman sen kummempaa syytä.
Pala omaa aikaa
Jokainen ompelija tietää: kangas ei koskaan valehtele. Se kertoo heti, jos olet kiireessä tai ajatuksissasi muualla. Siksi jokainen näistä vaatteista syntyi rauhassa, keskellä tavallista päivää, jolloin oli tilaa keskittyä yksityiskohtiin. Ompelukoneen hurina on terapeuttinen, ja kun silität sauman viimeisen kerran, tunnet sen, tämä vaate jää.
Minulle vaatteiden tekeminen itse ei ole vain käsityötä. Se on oman identiteetin rakentamista, elämän hidastamista ja tilan tekemistä kauneudelle, joka ei huuda mutta jää mieleen. Vaatteeni eivät ole koskaan kertakäyttöisiä. Ne ovat osa vaatekaappipäiväkirjaa, joka kasvaa, elää ja hengittää kanssani.
Tule mukaan: tehdään yhdessä
Jos sinäkin haaveilet oman mekon, hameen tai topin ompelemisesta, niin tämä on kutsu: Let’s make clothes together. Jaetaan kaavat, tarinat ja vinkit. Kommentoi, millaisia vaatteita sinä haluaisit tehdä. Haluan kuulla juuri sinun projektistasi, oli se sitten ensimmäinen tai viideskymmenes.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Tyttären virkattu toppi
Surullisen kuuluisa tyttären toppi esitellään vihdoinkin tässä blogissa. Tosin, toppia ei ole vielä päästy kuvaamaan päällä, joten Joudumme tyytymään tasokuviin, jotka otin topista heti kun se valmistui. Miksi toppi on surullisen kuuluisa? Kerron siitä nyt tarkemmin. Onneksi toppi on tällä hetkellä tykätty ja rakastettu.
Tyttären virkattu toppi
Tyttäreni pyysi tuossa kesän alussa, että virkkaisin hänelle valkoisen topin Ruisrockiin ja laittoi myös mitat minulle tulemaan. Tietenkin kilttinä äitinä kipittelin lankakauppaan ja hankin puuvillalankaa, minulla kun ei ollut tarpeeksi valkoista. Lanka vaihtoehdoista valitsin lopulta Drops Paris -langan. Lanka on paksuhkoa ja mukava virkata sekä neuloa. Olen tällä langalla virkannut paljon hiusdonitseja.
Lankaa voi ostaa esimerkiksi Menita lankakaupasta. Jos ei pääse lankakauppaan, niin netin kautta voi myös tilata.
Tyttäreni tyyli on hyvin klassinen ja vain muutamat värit on sallittuja. Vaatteen ulkonäkö on mahdollisimman minimaalinen. Ei samalla tavoin runsas mitä minulla on. Topin takakappaleen pitää olla mahdollisimman pieni, että saa nyöritettyä kivasti takaosan, mielellään avoin selkä. Pitsikuvion pitää olla hillitty eikä se saa olla mitenkään suurta ja näyttävää. Toppiin ei saanut tulla olkaimia, vaan nyörityksen pitää mennä niskan taakse.
Lopulta junalla Turkuun
Toppi tuli valmiiksi ja se lähetettiin tytölle postissa kotiin. Muutaman päivän päästä tuli viesti, että toppi on aivan ihastuttava, mutta lopulta aivan liian suuri. Ei muuta kuin junalippujen ostoon ja kiireellä topin perässä Turkuun. Purin topin alaosan kokonaan ja aloin virkata uutta alaosaa. Tällä kertaa paljon, paljon pienempänä mitä alun perin tein. Hyvä oli myös se, että pääsin sovittamaan ja näin toppi valmistui lopulta juuri sellaiseksi kuin oli tarkoituskin.
Tähän toppiin ei ole mitään selkeää ohjetta, sillä ulkomuistista tein tämän. Mutta tietenkin Garnstudion ohjeita kannattaa käyttää näiden toppien teossa. Heillä on kivoja toppiohjeita, tai sitten ottaa kuppiosan bikiniohjeesta ja tekee alaosan miten tahtoo. Virkkasin keväällä ja kesällä niin paljon toppeja, että tuossa alkukesästä en enää katsellut mitään ohjeita kun virkkailin.
Tässä oli nyt toistaiseksi tämän kesän virkatut topit. Olenkin jo ottanut kutimet esiin ja neuleita on valmistunut mukavaan tahtiin. Ompelukonetta en ole saanut vieläkään esiin. Ompelut on toistaiseksi ommeltu.
- Printattavat lahjavyöteet löytyy Madam B.C -blogista.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: