Tekstiiliarkeologia — kaaoksen keskeltä alkaa uusi projekti
8
Vuoden ajan työhuoneeni nurkissa on elänyt keskeneräinen rätti ja lumppu -projekti. Siitä piti tulla järjestelmällinen tapa käyttää vanhoja materiaaleja uudelleen, mutta lopulta kaikki sekoittui yhdeksi suureksi tekstiilikaaokseksi. Kun viimein siivosin ja lajittelin kasat uudelleen, tajusin että kyse ei ole enää lumppuprojektista. Kyse on paljon suuremmasta ja kiinnostavammasta kokonaisuudesta. Näin sai alkunsa tekstiiliarkeologia -projekti. Tämä projekti esitellään nyt teille kaikille ja vähitellen esittelen asioita, joita olen tämän projektin tiimoilta tehnyt. Projekti on käynnissä niin pitkään kuin materiaalia riittää.
Tekstiiliarkeologia — kaaoksen keskeltä alkaa uusi projekti
Työhuoneeseeni on vuosien aikana kertynyt vanhoja vaatteita, tilkkuja, pitsiverhoja, pöytäliinoja, huiveja, kierrätyskankaita ja joskus kauan sitten ostettuja materiaaleja, joista piti “vielä joskus tehdä jotain”. Osa on löytynyt kirpputoreilta. Osa ilmaislaatikoista. Osa on pelastettu siksi, että en vain pystynyt heittämään niitä pois. Nyt nämä materiaalit eivät enää ole sekalainen kasa keskeneräisiä projekteja. Ne muodostavat uuden kokonaisuuden: Tekstiiliarkeologian.
Mitä Tekstiiliarkeologia tarkoittaa?
Tekstiiliarkeologia tarkoittaa minulle vanhojen ja unohdettujen materiaalien tutkimista, pelastamista ja muuttamista joksikin uudeksi. Näissä kasoissa on materiaaleja, joiden historiaa en enää edes täysin muista. Joukossa on vuosia vanhoja kangasostoja, keskeneräisiä ideoita ja tekstiilejä, jotka ovat odottaneet oikeaa hetkeä.
Kaikilla niistä ei vielä ole tarkoitusta.
- Osa odottaa värjäystä.
- Osa inspiraatiota.
- Osa rohkeutta leikata ensimmäinen sauma.
Kaaoksen keskellä on jo syntynyt jotain
Vaikka suuri osa materiaaleista odottaa vielä uutta elämää, jotakin on jo valmistunut. Tekstiiliarkeologia on synnyttänyt jo ainakin mekon, kalastajahatun ja raidallisen esiliinan. Yksi pitsiverho on saanut uuden värin turkoosina ja odottaa edelleen lopullista muotoaan. Ehkä siitä tulee hame. Tai ehkä jotain aivan muuta.
Ja ehkä juuri se tekee tästä projektista kiinnostavan. Kaikkea ei tarvitse tietää valmiiksi. Seuraavaksi alan tutkia tilkkukassaa, jossa on erilaisia materiaaleja, on eri projekteista ylijäänyttä pitsiä, on pöytäliinä, josta haluaisin housut, nuken päälle on alettu visioimaan vanhoista vaatteista jotakin. Eli kaikkea on vielä tulossa kesän aikana.
Projekti kestää niin pitkään kuin materiaalia riittää
Tarkoitus siis on, että tuo kasa, joka on löytänyt tiensä minun projekti -kasaksi valmistuu ensin loppuun, ennen kuin tulee uusi projekti. Tässä voi mennä aikaa ehkä puoli vuotta, vuosi tai kaksikin vuotta. Riippuu paljon minun omasta inspiroitumisesta ja mitä kaikkea innostun tekemään. Minulla on kyllä myös kerättynä mökki -projektiinkin laatikollinen kaikenlaista materiaalia, joista pitäisi alkaa väsäilemään mökkiin erilaisia juttuja. Sitä en ole vielä kauheasti saanut aikaan. Mutta vähitellen sitäkin.
Minulle tällaiset erilaiset projektit ovat tärkeitä, sillä niiden sisällä pääsen käyttämään materiaaleja, joista ei ole tullut mitään, joita on hillottu kaapeissa ja kasseissa vuosia. Teen myös hienoja kangaslöytöjä kasoista. Parasta näissä projekteissa on se, että pyrin tekemään kaikista jotakin ja siitä syystä useimmat ovat lopulta hyvinkin mielenkiintoisen näköisiä. Monesti materiaalia on niin vähän, että joutuu yhdistämään niihin muita ja lopputulos voi olla mitä vain. Se on haaste, josta pidän ja mikä pitää mielen virkeänä.
Tästä se lähtee….
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Menneiden vuosien projekteja:
Näin ompelet näyttävän kesäsetin tilkuista – housuhame + toppi
Tilkuista syntyi kesäinen setti, joka on yhtä aikaa mukava ja näyttävä. Vanha kaava heräsi henkiin uudella tavalla, ja lopputulos yllätti. Näin ompelet näyttävän kesäsetin tilkuista – housuhame + toppi (Miss B -kaava) kertoo, miksi tämä kannattaa kokeilla.
Näin ompelet näyttävän kesäsetin tilkuista – housuhame + toppi (Miss B -kaava)
Onko mahdollista tehdä kesän näyttävin asu kangaspalojen jämistä? Spoileri: on. Ja vielä sellainen, joka tuntuu päällä kevyeltä kuin kesätuuli avoimesta ikkunasta. Tämä setti syntyi tilkuista, vanhan ajan Miss B -kaavan inspiroimana, ja lopputulos on yhtä aikaa leikkisä, käytännöllinen ja yllättävän ajaton.
Tässä postauksessa sukellan siihen, miten tämä housuhame + toppi -yhdistelmä syntyi, miksi vanhat kaavat ovat kultaa ja kyllä, myös siihen ikuiseen kysymykseen: saako yli 50-vuotias pukeutua näin? (Vastaus ei edes kuiskaa, se huutaa.)
Tilkuista tähdeksi: miten asu syntyi
Kangasvalinta oli tässä projektissa vähän kuin kesäinen aarteenetsintä. Käytin ohutta, joustavaa gabardiinin tyylistä kangasta, joka laskeutuu nätisti mutta ei ole liian liukas käsitellä. Tilkut eivät siis olleet pelkkää sattumaa, vaan harkittua sattumaa, juuri sellaista, joka saa vaatteen näyttämään elävältä.
Housuhame on tässä setissä se todellinen salainen ase. Se näyttää kevyeltä hameelta, mutta käyttäytyy kuin shortsit. Ei tarvitse pelätä tuulenpuuskia tai epäkäytännöllisyyttä, tämä on kesäpukeutumisen ninja. Vyötärö on mukava, hieman rypytetty, ja liikkumavaraa riittää niin kahvilareissulle kuin spontaaniin tanssihetkeen keittiössä.
Toppi taas tuo kokonaisuuteen särmää. Ristiin menevät olkaimet ja vetoketju edessä tekevät siitä vähän rohkeamman, vähän leikkisämmän. Se ei ole pelkkä toppi, se on asenteen pala kangasta.
Kaava: Miss B 2/91
Miss B – kaavojen aikamatka
Miss B -kaavat vievät suoraan aikaan, jolloin ompelu oli arjen luksusta ja käytännöllisyys kohtasi naisellisuuden vähän eri kulmasta kuin nykyään. 90-luvun alun kaavat, kuten tämä 2/91, ovat usein yllättävän moderneja, kun niitä katsoo tämän päivän silmin.
Niissä on tiettyä suoraviivaisuutta ja rohkeutta: ei pelätä muotoja, mutta ei myöskään yliyritetä. Tämä housuhame on hyvä esimerkki siitä, miten se on samaan aikaan helppo ja oivaltava. Ja ehkä juuri siksi niin toimiva.
Vanhoissa kaavoissa on myös se ihana piirre, että ne jättävät tilaa tekijälle. Ne eivät pakota täydellisyyteen, vaan kutsuvat soveltamaan. Ja kun yhdistää sen tilkkuihin, syntyy jotain, mikä ei ole kopio mistään, vaan täysin oma.
Voiko yli 50-vuotias pukeutua näin?
Tämä kysymys nousee esiin yllättävän usein. Ja se on vähän kuin kysyisi: voiko kesä olla iloinen? Voi, ja pitäisi. Housuhameen kohdalla vastaus on erityisen selkeä: kyllä voi. Se on mukava, käytännöllinen ja imarteleva. Se ei purista, ei kiristä eikä rajoita. Se antaa tilaa liikkua, olla ja elää. Ja se jos mikä sopii ihan kaikenikäisille.
Toppi on ehkä se, joka jakaa mielipiteitä. Mutta tässä kohtaa kannattaa kysyä itseltään: pukeudunko muiden vai itseni vuoksi? Jos toppi tuntuu omalta, se on oikea. Jos ei, housuhame toimii täydellisesti myös esimerkiksi pellavapaidan tai rennon t-paidan kanssa.
Tyyli ei katoa iän myötä, se vain tarkentuu. Ja joskus se tarkentuu juuri siihen, että uskaltaa käyttää sitä toppia.
Miksi tämä toimii?
Tässä setissä yhdistyy monta asiaa, jotka tekevät vaatteesta oikeasti käytettävän:
- Mukavuus: joustava kangas ja väljä leikkaus
- Käytännöllisyys: housuhame = ei vilauttelustressiä
- Näyttävyys: kukkakuosi ja yksityiskohdat tekevät tästä katseenvangitsijan
- Monikäyttöisyys: toimii yhdessä ja erikseen
Voit käyttää housuhametta vaikka neuleen kanssa viileämpänä päivänä, ja toppi toimii farkkujen kanssa iltamenoissa. Tämä ei ole yhden tilanteen asu, tämä on kesän luottokumppani.
Pukeutumisen lupa
Tämä asu ei ole vain kangasta ja lankaa. Se on pieni muistutus siitä, että pukeutuminen saa olla hauskaa. Se saa olla vähän liikaa, vähän erilaista, vähän omaa.
Ja jos joku miettii, voiko yli 50-vuotias pukeutua kukkashortseihin ja toppiin, vastaus on yksinkertainen:
- Voi. Ja näyttää vieläpä hyvältä tehdessään niin.
Ehkä juuri nyt on täydellinen hetki ommella jotain, mikä tuntuu vähän liikaa, koska usein juuri se on sopivasti.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää Miss B ompeluksia löytyy näistä alla olevista postauksista: