Virkattu suojasukka haavoittuneeseen jalkaan
Virkattu suojasukka Söpön haavoittuneeseen jalkaan. Näin kävi meidän reissulle ja paluu kotiin päivää ennen sovittua aikaa. Emme vieläkään tiedä mitä Söpön jalalle on käynyt, mutta veri roiskui ja huuto oli kammottava. Tämä tapahtui sisällä mökissä ja lattialla ei ollut mitään terävää tai muutakaan, johon jalka olisi osunut.
Virkattu suojasukka haavoittuneeseen jalkaan
Onneksi olimme pakanneet kaikkea mahdollista myös koirille, mutta meillä ei ollut itse liimautuvaa sidettä, suojaamaan haavaa, joka oli anturassa, joten kaivelin hetken lankakassiani, joka oli mukana reissussa ja aloin virkata Söpölle sukkaa, jotta saadaan vähän pidettyä pöpöt poissa ja ettei koira saa nuoltua haavaa. Meillä kun ei ollut myöskään lampunvarjostinta mukana. Sukka valmistui noin tunnissa ja uuden puhdistuksen jälkeen ja kun olimme saaneet laput suojaksi, sukka sujahti hienosti jalkaan.
Söpö oli tyytyväinen, että jotakin oli suojana. Koska halusimme olla lääkärivalmiudessa, päätimme lähteä etuajassa kotiin. Nyt ollaan päästy siis hoitamaan kunnolla haavaa ja koirakin kulkee jo oikein nätisti, ilman klenkkailua. Toki jalka on kipeä ja Söpö sitä vielä aristaa, mutta haava on jo paranemaan päin. Aivan käsittämätöntä mitä mitä tuo toope on taas tehnyt, että tuollaisen haavan sai aikaan.
Mitään ohjetta näihin ei ole, enkä usko, että osaan virkata toisia samanlaisia. Sukkia tulen tosin virkkaamaan myöhemminkin, mutta kehittelyä tämä homma vaatii ja paljon. Sukka kuitenkin toimi hyvin asiassaan ja suojasi hyvin Söpön jalkaa sisällä ja ulkona. Nyt kotona hänellä on lampunvarjostin päässä, niin ei pääse nuolemaan jalkaa.

Virkkasin sukkaan myös narut, joilla solmin sukan Söpön ympräi, näin sukka ei lähde jalasta helposti.
Matka kotiin sujui rauhallisesti
Söpö matkusti rauhallisesti omassa boksissaan nukkuen koko matkan. Heräili lähinnä kun jouduimme pysähtymään tai kun saavuttiin Espooseen. Silloin koirat alkoivat vähitellen tajuta missä päin maailmaa ollaan. Molemmat alkoivat äänehtiä levottomasti. Matka oli pitkä ja tytöt nukkumisesta huolimatta todella väsyneitä. Koitettiin ajaa mahdollisimman vähillä pysähdyksillä kohti Helsinkiä.
Toki pieni harmistus jäi kun piti lähteä päivää ennen kotimatkalle, meillä kun oli suunnitelmia tuolle viimeiselle päivälle. Mutta minkäs teet, Söpöä piti ajatella tässä. Camping tuli hienosti meitä asian kanssa vastaan ja ymmärsivät oikein hyvin, että halutaan olla eläinlääkärin lähettyvillä. Mieluiten omaan kuin tuntemattomaan lääkäriin. Joten meidän kohdalla huomioidaan tuo vuorokausi ennen lähtö.
Hirmu nopeasti meni aika Yyterissä ja mun ensimmäinen lomaviikko sujahti kovaa vauhtia ohi. Huomasin muuten tänä vuonna sen, että en ole saanut migreeniä. Yleensä aina kun kesäloma alkaa olen monta päivää kovan migreenin kourissa, nyt ei ole ollut mitään. Ei vaikka rannalla ja uimassa oltiin monta päivää putkeen ja olin meressä ilman aurinkolaseja.
Aurinkoista tiistaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Tipsukoille heijastinliivit ja tossut
Olen ommellut meidän tipsukoille heijastinliivit ja tossut. Tossut ovat kehittelyvaiheessa ja tällä hetkellä en kehittele niitä enempää, sillä paukkupakkaset ovat tainneet mennä kohti pohjoista. Heijastinliivit sitten taas on päätyneet takaisin ompelupöydälle, sillä ne eivät ole tarpeeksi isot, jotta alle voi laittaa lämmintä.
Tipsukoille heijastinliivit ja tossut
Näissä kuvissa siis näette ensimmäisen suunnitteluvaiheen tossuissa. Tossut on valmistettu minun vanhoista collegehousuista, joita en enää käyttänyt, syystä, että ne alkoi jo hapertua saumoistaan ja olivat muutoinkin aika naftit minulle. Tossuja ei ole siis ommeltu täysin, sillä halusin heti nähdä mitä muutoksia tarvitsen. Söpön kohdalla muutokset tosiaan ovat suuria. Mitkään valtakunnan tossut eivät tuolla neitokaisella päällä pysy, kun toohottaa niin kovin. Kaikki tossut lentää pitkin pitäjää. Mutta ensimmäinen muutos oli se, että ompelin lämpöeristyksen tuonne anturan kohdalle.
Kaava: Ompele koiralle, Tanja Nyholm
Heijastinliivit ompelin kahdesta heijastinkassista. Meillä kun jostakin syystä kaikenlaisia kestokasseja on kaapit pullollaan, niin päätin tekaista kahdesta kassista tytöille. Vai onko oikeampi nimitys näille heijastavat liivit. Nämä liivit ovat saman kokoiset kuin aikaisemmin ompelemani liivit, mutta koska nämä ovat niin sopivat, ei alle oikein mahdu sitten mitään lämmintä. Eli lisään näihin vielä tarranauhaa, että voi helposti myös vähän suurentaa liivejä, jos alla on vaikka villapaita.
Kuuluuko nämä työt ylijäämäprojektiin?
Tavallaan joo, tavallaan ei. Ihan siitä syystä, että koirille minulla on ihan oma kori, jonne tulee viskeltyä erilaisia materiaaleja, joista sitten ompelen kaikenlaista tytöille. Mutta esimerkiksi nuo materiaalit joista liivit ja tossut tein tavallaan kuuluu ylijäämäprojektiin, sillä ne oli niitä asioita, jotka eivät kaappeihin enää mahtuneet. Mutta menivät eri paikkaan. Vielä pitäisi tehdä tyttösille kurapuvut Härdellin vanhoista ulkohousuista. Samoin toppahaalarit. Toppikset saavat tosin odottaa sekä näiden tossujen ja liivien korjaus. Toki liivit menee nyt päälle kun ei tarvitse olla alla lämmikettä.
Kaikkein mieluiten kätyän Ompele koiralle kaavakirjaa, koska mallit sekä kaavat ovat hyviä. Vain tossut on tehty hiukan oman maun mukaan. Mutta tosiaan edelleen, tossut eivät pysy jalassa. Olen siis muokannut jo tossuja näiden kuvien jälkeen ja joudun muokkamaan niitä lisää. Uskon, että pääsette näkemään tossut sitten ensi talvena, jos pakkaset paukkuu vain silloinkin. Tarkoitus olisi kyllä saada tämä kehitystyö sekä tossut valmiiksi kevään aikana. Mutta valmiit tossut näette tosiaan vasta ensi talvena.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


2








