Minun uusi projekti
10
Minulta on kyselty paljon, että mikä on minun uusi projekti. Tähän olen vastannut useasti, ettei tänä vuonna oikein mitään sen kummoisempaa ole. Isot projektit kuten läjä-, kasa-, ja lummpisprojektit ovat tällä hetkellä sen verran suuria, ettei niihin ole aikaa. Mutta pienemmät kuten kassi -ja farkkukassiprojektit ovat olleet hyviä tässä kohtaa. Oman aikansa on vienyt myös pestävien kasvomaskien ompelu. Otanko jossakin kohtaa isomman projektin haltuuni, en osaa sanoa, mutta tällä hetkellä niin suuriin suunnitelmiin ei ole aikaa.
Myös farkkuprojekti päättyi nyt, sillä annoin loput farkkujämistä työpaikalleni nuorten käyttöön. Se oli erittäin hyvä idea, sillä ompeluhuoneeseen siirtyminen on ollut erikoinen urakka ja osa materiaaleista on ollut pakko laittaa muualle kuin huoneeseen. Tärkeää on se, että farkkujämät tulevat käyttöön ja ne hyödynnetään hyvin.
Minun uusi projekti
Mutta nyt minulla on projekti, joka jatkuu vuoden loppuun asti. Nimittäin tämä on sellainen pakkoprojekti. Minulla on useasti mielessä se, että mitä voisi tehdä kaikesta siitä roskasta, joka joutuu ompelujätekoriin. Langanpätkät ja pienenpienet kankaanpalaset, joista ei oikeasti saa enää mitään, niitä ei voi oikein kankaaksikaan muokata. Niin kuin teen isoille paloille. Ompelen kaikki yhteen ja teen niistä jotakin. Toki osa menee hienosti erinäisten asioiden sisälle pehmukkeeksi mutta ei tietenkään kaikki ja siitä kaikesta yritän nyt kehitellä jotakin kivaa ja hauskaa. Olenkin jo saanut aikaan aika paljon kaikkea kivaa mutta koska roskaa on noin valtavasti, niin tekemistä riittää ja paljon.
Ensimmäinen työni oli Sewing is my superpower -taulu, joka oli enimmäinen testaus, isompaan työhön, joka muhii tuolla päässä. Koska minulla ei ollut sillä hetkellä mitään kehyksiä, niin tein tästä ensimmäisestä hommasta sitten tuollaisen seinäkoristeen. Koristeeseen sain vaikka ja mitä ommeltua, myös koristenauhajämiä on helppo laittaa tuollaisiin mukaan. Hauska lopputulos, vaikka ei nyt ihan seuraa ajatustani, mutta seuraava sitten paremmin.
Pohjan rakensin kahdesta pitkästä palasta, jotka ompelin yhteen, katkaisin ja ompelin taas yhteen. Sen jälkeen ompelin pikkuruisia palasia sinne tänne pohjalle ja tämän jälkeen aloin sommitella mekkoa, henkaria ja teksti osiota. Lopputulos on hyvin vaalea ja hempeä, olisi saanut ehkä olla pikkuisen väriä enemmän, mutta eipä tuo minua lopulta haittaa. Näissä töissä voi olla tuota tekstuuria vaikka miten paljon. Ei muuta kuin kokeilemaan.
Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Glögipöydän ihanat somisteet
Glögipöydän ihanat somisteet -postaus kertoo siitä, miten jämistä saa aikaan vaikka mitä kivaa, kun katsoo asioita hiukan eri vinkkelistä. Tämä minun vinkkeli on muutoinkin nurinperinpäin. Sillä esittelen tuunaukseni hiukan väärässä järjetyksessä. Nimittäin jämät tulee ensin ja sitten vasta varsinainen työ, josta nämä jämät jäivät jäljelle.
Aina kun tekee käsillä jotain, jää materiaalia yli. Useimmiten jämät heitetään roskiin, jos jämä ei ole mikään iso. Its pyrin kuitenkin siihen, että voin hyödyntää kaiken sellaisen ylijääneen materiaalin johonkin. Jos ei muuta, niin ne menee askarteluun. Toki totuus on myös se, että kaikkea ei voi millään säästää ja siksi on ihan pakko välillä laittaa tekstiilijäte roskiin.
Meidän suloinen glögipöytä on rakennettu Kierrätyskeskuksen ilmaisosaston kahvikupeista. Kerään eripari kahvikuppeja, lähinnä vintage tyylisiä, kukallisia suloisuuksia mutta joukkoon mahtuu hiukan erilaisiakin. Kuten nämä ihanat siniset kupit, jotka sopii hyvin myös itsenäisyyspäivään. Kun lähdin suunnittelemaan pöytää mietin tarkkaan mitä oikeasti tarvitsen ja mihin. Jouluteemaa meillä ei ole ollenkaan taloudessa, joten lähdin siitä liikkeelle. Jotakin pinetä jouluista ja parasta hommassa oli se, että jouluista oli tulossa jo muutoinkin.
Glögipöydän ihanat somisteet
Materiaalit löytyi jämä laatikosta. Oli ruudullista paitakangasta, jota oli jäänyt miesten paidasta. Oli hameesta ylijäänyttä materiaalia, vanhan sijauspatjan tikkiosaa ja tietenkin helmiä rikkoontuneesta helminauhasta. Tein mukin aluset, servetit ja servetin pidikkeet. Ne riittivät hyvin meidän glögipöytään. Muuta somistetta ei tarvittu. Ei muuta kuin puuhastelemaan, ompelukone sai laulaa ja sain valmiiksi hauskat somisteet.
Minusta on niin ihanaa, kun voi tehdä arjesta hiukan juhlavampaa ja kattaa pöytä fiinisti, hassutella ja hauksutella. Laittaa tarkkaan tiettyjä juttuja tai sitten sekametelisoppaa. On ihanaa tulla pöytään, vaikka vain syömään joulupipareita ja juomaan glögiä, kun on hiukan laittanut pöytää nätiksi. Oman näköiseksi. Tässä on ihana istua ja nauttia, höpöttää päivän juttuja ja pelata vaikka Unoa lasten kanssa.
Parasta on, että kattauksen voi jälleen rakentaa kirppisastioin. Pöytäliina on saatu äidiltäni, se on myös tarpeeksi iso meidän pöytään. Luonnonvärisenä se myös sopii hyvin teemaan. Kattauksesta tuli todella suloinen ja näyttävä. Itse tehdyt somisteet täydensi jouluista fiilistä pöydässä. Vai mitä tuumaatte?
Yläkuvassa on led kynttilät, joita meillä on aika monta nykyään. Tämä johtuu ihan siitä, että astmaperheenä aidot poltetut kynttilät aiheuttaa ongelmia. Myös minä, joka olen hajuyliherkkä reagoin kynttilöihin. Vaikka eivät palaisi ollenkaan. Nämä Led kynttilä lepattaa kivasti ja vaikka ääni ei ole sama kuin aidossa, niin nämä toimii erittäin hyvin siitä huolimatta.Kultainen kynttilänjalka on ostettu Leppävaaran Fidasta alkusyksystä. Tarkoitus oli koristella se, mutta ei se tarvitse mitään koristeluita. Ainakaan nyt tällä hetkellä.
Pöytäkuusen alle ompelin keinoturkiksen palasesta taljan. Talja siirtyy Barbieille kun kuusi menee kaappiin odottamaan uutta joulua.
*****
Ihanaa joulun odotusta!
-Melissa-