Kirpputorien Indiana Jones ja Kierrätyskeskuksen Aarteet
0
Jos joskus on tuntunut siltä, että kirpputorit ja kierrätyskeskukset ovat kuin unohdettuja temppeleitä, joihin vain rohkeimmat kirpputorien Indiana Jones ja tutkimusmatkailijat uskaltautuvat, voin kertoa: tunne on aivan oikea. Tällä kertaa suuntasin Kierrätyskeskukseen kuin omaan arkeologiseen retkikuntaani, päättäväisenä löytämään joko jotakin ihmeellistä, jotakin tarpeellista tai jotakin, josta myöhemmin ihmettelisin: miksi ihmeessä otin tämän kotiin? Tällä kertaa kuitenkin kävi se, mistä kaikki kirppistelijät salaa haaveilevat. Tein löytöjä, jotka ylittivät jopa omat odotukseni. Ja tästä seikkailusta syntyi postaus ”Kirpputorien Indiana Jones ja Kierrätyskeskuksen Aarteet”.
Kirpputorien Indiana Jones ja Kierrätyskeskuksen Aarteet
Kun astuin Kierrätyskeskuksen ovelle, tunsin samanlaista sähköä kuin tutkimusmatkailija, joka näkee ensimmäisen vilauksen temppelin kivipaasista. Oven automatiikka suhisi kuin muinaisen haudan salainen mekanismi ja sen jälkeen maailma muuttui: edessäni avautui valtakunta, jossa kaikki on mahdollista.
Olin varustautunut vain määrätietoisella katseella, muutamalla kolikolla ja sillä intuitiolla, jonka vain vuosia kirppiksiä kolunnut ihminen voi kehittää. Pohjimmiltani tiesin olevani valmis: tämän päivän löytöretki ei jättäisi minua kylmäksi.
Tuliterät luistimet, aarre vain 20 eurolla
Ensimmäinen löytö oli niin loistelias, että kuulin päässäni fanfaarin (tai sitten se oli joku hyllyn takana koliseva esine). Siinä ne olivat: tuliterät, käyttämättömät valkoiset luistimet. Hinta? Kaksikymmentä euroa. Kahdenkymmenen euron ryöstöretki nykyaikaiseen kenkätemppeliin. En epäröinyt hetkeäkään. Nostin ne kuin kullanhohtoisen patsaan aarrearkusta ja tiesin: nämä ovat minun talven sankarit. Ja koska mikään aarre ei tule yksin, tarina jatkui.
Lankakeräjämät, joista syntyi pieni sininen ihme
Kierrätyskeskusten materiaalitukku on oven taakse piilotettu salakammio, paikka, josta löytyy usein jotakin, joka jonkun toisen silmissä näyttää jätteeltä, mutta käsityöihmisen silmissä se on jalokivi. Siellä lojui kasa lankajämäkeriä. Ei mikään häikäisevä näky… mutta Indiana Joneskaan ei tuijota vain kultaisia patsaita, hän osaa nähdä potentiaalin.
Nappasin langat mukaani, ja kotona niistä syntyi sininen hattu ja kämmekkäät, juuri sopivat talvisiin luisteluretkiin. Neulominen jälkimainingeissa tuntui siltä kuin olisin itse rakentanut löytöjen ympärille kokonaisen sivujuonen. Ja tietenkin, kaikki ilman, että jouduin ostamaan yhtään uutta lankaa.
Vanha morsiuspuku ilmaisosastolta, aarrelöytö, josta syntyi jo jotakin ihan muuta
Kun jatkoin tutkimusmatkaani, edessä häämötti ilmaisosaston mystinen alue. Tämä on kirppismaailman todellinen pyhä paikka, jossa aarteet odottavat täysin maksutta, jos vain uskallat tarttua niihin. Ja sitten sen näin. Vanhan, pitkän, valkean morsiuspuvun. Se lepäsi vaatelaatikon päällä kuin unohdettu reliikki, ryppyinen, ehkä menettäneensä osan loistostaan, mutta silti täynnä tarinoita. Tylli oli jo poistettu, mutta minua se ei haitannut. Näin välittömästi sen mahdollisuudet.
Puku lähti mukaani ja voin paljastaa: siitä on jo syntynyt jotakin aivan muuta, jokin uusi, uniikki projekti… mutta se esitellään myöhemmin. Jokainen arkeologi tietää, ettei kaikkia tarinoita voi paljastaa kerralla.
Punaiset saapikkaat, 12 euron salattu valtakunta
Ja sitten koitti retken kruunaava hetki. Punaiset. Täydelliset. Hieman vintagehenkiset. Pehmeät. Saapikkaat, 12 euroa. Kun näin ne, tiesin että se oli kohtalo. Sellainen hetki, jossa kirppisjumalat kuiskaavat korvaan: Ota ne. Älä kysele. Ne olivat juuri sopivasti dramaattiset, juuri sopivasti leikkisät. Täydellinen väriläiskä mihin tahansa asuun ja talven tanssikenkiä ei voi koskaan olla liikaa.
Retkikunnan yhteenveto
Kun lopulta poistuin Kierrätyskeskuksesta, tunsin itseni sankariksi, joka on suorittanut yhden elämänsä parhaista tehtävistä. Aarteita, joita en tullut hakemaan, mutta jotka löysivät minut. Tarinoita, jotka jatkavat elämäänsä omissa käsityöprojekteissani ja talven pukeutumisessa. Kirpputorien Indiana Jones kiittää ja jatkaa seuraavaan seikkailuun, sillä koskaan ei tiedä, missä seuraava löytö odottaa.
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Jämälangoista syntyy lämpöä ja iloa
Jämälangoista syntyy lämpöä ja iloa, se on ollut oman syksyni teema ja samalla pieni, pehmeä vallankumous käsityökorin pohjalla. Muutaman kuukauden aikana olen saanut aikaan yllättävän paljon: neuleita, asusteita ja pieniä ilahduttavia projekteja, jotka ovat kaikki syntyneet niistä langanpätkistä, joita moni ehkä ajattelisi hyödyttömiksi. Mutta juuri niissä piilee jotain taianomaista: värejä, muistoja ja lämpöä, jotka saavat uuden elämän, kun ne neulotaan yhteen.
Jämälangoista syntyy lämpöä ja iloa
Zero waste ja käsityön ilo on toisenlainen tapa tehdä käsitöitä. Zero waste -ajattelu on ennen kaikkea luovuutta. Se ei tarkoita pelkkää jätteettömyyttä, vaan sitä, että käytän sen mitä minulla jo on ja teen siitä jotain uutta. Jämälangoista voi syntyä todellisia aarteita: villahousut, pipo, ranteenlämmittimet, kauluri, toppi tai vaikkapa koristeellinen tyynynpäällinen.
Olen huomannut, että juuri jämälangoilla neuloessa syntyy vapaus. Ei tarvitse miettiä ohjeita niin tarkasti, vaan voi antaa värien ja lankojen kertoa tarinansa. Raidat asettuvat sattumanvaraisesti, ja juuri se tekee jokaisesta kappaleesta ainutlaatuisen. Zero waste -neulominen on samalla meditatiivista, se on kiitollisuutta siitä, ettei mikään mene hukkaan.
Jämälangoista syntyy muutakin kuin sukkia
Moni ajattelee jämälankaprojektien tarkoittavan vain villasukkia. Totuus on kuitenkin paljon laajempi. Villahousut, neuletopit, hihattimet ja pipot ovat olleet tämän syksyn suosikkejani. Erityisesti villahousut ovat olleet lempparini, täydelliset takkatulen äärellä tai aamukahvilla villasukat jalassa.
Yksi ihastuttava projekti oli pieni virkattu jäätelö, joka syntyi muutamasta grammasta pehmeää vaaleanpunaista ja beigeä lankaa. Se ei ehkä lämmitä, mutta saa hymyn huulille joka kerta kun sen näen. Aina ei siis tarvitse tehdä hyödyllistä, joskus voi tehdä vain kaunista. Käsityö saa olla myös leikkiä ja estetiikkaa ja jämälangoista syntyy juuri sitä.
Neulepaita neulottu muutamia vuosia sitten. Linkki neuleen esittelyyn.
Kun ilta hämärtyy ja takassa rätisee tuli, on täydellinen hetki tarttua puikkoihin. Lämpimät sävyt beige, ruusunpunainen, harmaa ja vanharoosa luovat tunnelman, jossa mennyt ja nykyhetki kohtaavat. Jokainen kerros neuleessa kantaa mukanaan pienen tarinan: mistä lanka on jäänyt, mitä siitä aikanaan tehtiin, kenelle se ehkä kuului. Jämälankojen värit sekoittuvat kuin unessa, muodostaen harmonisen kokonaisuuden, jota ei voisi suunnitella etukäteen. Se on romantiikkaa puhtaimmillaan sattuman ja käsityön yhteinen tanssi.
Pehmeä vastalause kiireelle
Käsityö on minulle myös rauhoittumista. Kun maailma pyörii nopeammin kuin koskaan, puikkojen rytmi palauttaa mielen tähän hetkeen. Jokainen silmukka on pieni lupaus itselle: ei tarvitse ehtiä kaikkea, ei tarvitse ostaa uutta. Jämälangoista neulominen on hiljainen vastalause kulutusyhteiskunnalle tapa sanoa, että arvo löytyy yksinkertaisuudesta. Langoista, jotka kerran jäivät kesken, syntyy nyt jotain uutta ja merkityksellistä.
Inspiraatiota omiin projekteihin
Jos jämälankoja on kertynyt laatikoihin tai koreihin, nyt on täydellinen hetki kaivaa ne esiin. Aloita pienestä: lämmin kauluri, hihattimet, pipot tai vaikka säärystimet. Tai tee kuten minä, neulo villahousut, joihin kietoutua pitkän päivän jälkeen.
Kokeile yhdistellä eri lankapaksuuksia ja sävyjä rohkeasti. Usein juuri ne oudoimmat yhdistelmät tuottavat kauneimmat tulokset. Jämälankaprojektit voivat olla myös erinomainen tapa opetella uutta tekniikkaa ilman suurta investointia tai lahjaideaksi, joka on aidosti uniikki ja lämmin.
Jämälangoista syntyy lämpöä ja iloa, myös sydämeen
Kun katson nyt valmistuneita neuleita, en näe vain vaatteita. Näen hetkiä, ajatuksia ja tunnelmia, jotka ovat tallentuneet jokaiseen silmukkaan. Jämälangoista syntyy lämpöä ja iloa, sekä käsille että sydämelle. Ja ehkä juuri siksi nämä projektit ovat kaikkein rakkaimpia. Niissä on tarina, joka jatkuu, aina seuraavaan neuleeseen asti.
Lisää on tulossa, joten kannattaa seurata blogia!
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: