Hei hei talvi en kaipaa sinua
0
Hei hei talvi, en kaipaa sinua yhtään. Täytyy sanoa, että vaikka en ole mikään talven ystävä, niin tämä talvi on ollut kammottava. Vaikka en pidä kylmästä ja lumesta, niin kaikkein hirveintä on talvi, jossa ollaan nippa nappa pakkasen puolella ja lunta ei ole nimeksikään. Ja kyllä, minähän valitan. Mutta nyt elän toivossa, että vihdoin talvi taittuu ja tulisi ihana ja lämmin kesä.
Hei hei talvi en kaipaa sinua
Tänä talvena tosin on ollut kaikkea kivaa, varsinkin Erasmus+ -projekti töissä. Sen tiimoilta päästiin koko porukan kanssa laskettelemaan ja tekemään paljon sellaista mitä ei nyt ihan joka päivä tule tehtyä. Ja tietenkin se, että nyt muutetaan uuteen kotiin. Elän suuressa toivossa, että siellä asiat hoituu, toisin kuin tässä asunnossa. Kerron niistä ongelmista myöhemmin.
Tämä talvi toi mukanaan muutenkin erilaisia haasteita, molemmilla koirilla on ollut vaikeuksia ja lääkärilaskut ovat kasvaneet reilusti. Elämä kahden seniorikoiran kanssa ei ole helppoa. Nupun dementia on edennyt, sydän lääkkeet saatiin käyttöön marraskuussa viime vuonna ja kuukausi sitten saatiin diagnoosi munuaisten vajaatoiminnasta. Söpö taas loukkasi lonkkansa pahasti kun yritti hypätä sängylle, mutta mäjähtikin pepulleen.
Valmistaudumme pahimpaan
Nupun kohdalla on jo lääkärin kanssa keskusteltu viimeisestä matkasta ja miten se toteutetaan. Lääkäri ja hoitaja tulee meille kotiin, niin Nuppu saa olla kaikkien rakkaiden ympäröimänä ja kun Nuppu nukkuu ikiuntaan, pääsee Söpö jättämään hyvästit kaverilleen. Näin ei jää samanlaista ikävää mitä voi jäädä kun kaveri vain katoaa. Mutta Nuppu on vielä virkeä ja menossa mukana, joten tilannetta seurataan. Kipuasiakin on testattu, eikä kipuja ole toistaiseksi. Nuppu syö ja juo hyvin.
Miten tämä talvi valitus kääntyikin koiriin? En ymmärrä, mutta muutto on sellainen asia mitä odotan kovasti, vaikka tykkäsin tästä asunnosta, niin totuus on se, että jos hommat ei toimi, niin ei sellaisessa asunnossa voi asua. Varsinkin tällaisen vuokran jos maksaa, niin olettaisi hoituvan huoltokin. Mutta ei hoidu. Nyt muutetaan isompaan ja halvempaan.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
Ihanan pehmeä ja lämmin asu on parasta talvella, mutta mikä on sen ekologinen puoli? Miten hyvin huolehdin siitä, että päälläni on ekologisesti tuotettu vaate? Vai enkö ajattele sitä ollenkaan kun teen vaatteita? Miksi ylipäänsä lähdin tekemään itselleni vaatetta fleecestä joka on polyesteri fleecestä? Ja miltä minusta tuntuu kun puhun ekologisuudesta mutta päälläni on tällainen kamaluus?
Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
Talvi on sellaista aikaa, että kylmyys tarttuu joka puolelta ja on hankala huolehtia siitä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä. Tästä syystä pyrin pitämään mieluiten aina villaa päälläni. Olen niin vilukissa, että villa on ainoa asia mikä minut todella pitää lämpimänä. Viime viikonloppuna alkoi sataa lunta oikein kunnolla, mutta asteita ei ollut pakkasen puolella paljoa, joten pärjäsin hienosti myös tässä asussa. Koska minulla on projektina ommella kaapin perukoiden syömiä kankaita ja tilkkuja, niin tietenkin ompelen itselleni, enkä laita muiden ongelmaksi tätä, eli en lahjoita fleeceä pois.
Päivän asuni:
- Pusakka: Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehti
- Housut: Kotiliesi käsityö 4/2020
- Poolopaita: Itse tehty
- Pipo:Ostettu Krakovasta
- Kengät: ZDAR merkkiset huopikkaat, ostettu UFF Jumbo
Olen jotenkin tosi innoissani noista kengistä. Kun ne satuin löytämään UFFista, niin en oikein välittänyt niistä, ne olivat hyvin erikoiset, joten tietenkin oli ne napattava kokoelmiini. Mutta kun laitoin ne jalkaani, niin yllätyin miten lämpimät ja mukavat kyseiset kengät ovatkaan. En ole ennen näin lämpimiä huopikkaita käyttänytkään ja huopikkaita jalassani on ollut ennenkin.
Lämmin asu on talvella tärkeä ja sitä kautta myös materiaalit, joista valmistetaan nämä lämpimät vaatteet. Toki tämä asu nyt tuottaa itselleni hiukan pähkäilyjä ja saa nähdä mikä on lopullinen koti tälle asulle. Toistaiseksi en kuitenkaan asua minnekkään lahjoita.
Miksi fleece on onglema?
Polyesteri fleece on suuri mikromuovin lähde ja yhdestä kilosta fleeceä irtoaa jo teelusikallinen mikromuovia. Se on paljon. Mitä siis ajattelen siitä, että olen tehnyt itselleni fleece asun, joka on valmistettu kokonaan polyesteristä, miten selitän tämän itselleni? En selitä mitään, tiedän miten hankala materiaali on kyseessä ja miten paljon se aiheuttaa ongelmia. Fleece ei ole materiaali, jota ostan ihan juuri ekologisten ongelmien vuoksi mutta myös siksi, ettei polyesteri-fleece tunnu käteen mukavalle. Se on pehmeää mutta nihkeää, tunnen miten se rätisee sormissa, vaikka sitä ei kuule. Hyvin muovinen tunne käsissä.
Miksi sitten olen ommellut asun? Koska en halua laittaa ongelmaa eteen päin ja koska meillä on hyvä vedenpuhdistamo, joka saa kerättyä noin 99% mikromuovista. Haaste on kuitenkin se, että mitä tuolle kerätylle mikromuoville pitäisi tehdä. Mutta fleecen ongelma ei poistu sille, että vedenpuhdistamo saa kerättyä mikromuovia. Mutta mitä sitten polyesterin tilalle? Se onkin hivenen hankalampi kysymys, jota en nyt lähde edes miettimään tähän aikaan aamusta.
Kyllä, fleecessä elää iso kysymysmerkki ja mitäs nyt kun minulla on tämä asu, niin tuleeko sitä käytettyä? Käyttämätön vaate kun ei ole ekologinen laisinkaan. Tämä onkin sellainen kysymys, johon en tällä hetkellä osaa antaa minkäänlaista vastausta. Tarkoitus olisi käyttää asua, mutta käyttö voikin ottaa niin pahasti luonnon päälle, että saatan sitten kuitenkin lahjoittaa asun ja laittaa toisen harteille sen ekologisen ajattelun, joka taas ei ole hyvä juttu. Näiden sekavien ajatusten kanssa siirryn nyt viikonloppuun!
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: