Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
4
Ihanan pehmeä ja lämmin asu on parasta talvella, mutta mikä on sen ekologinen puoli? Miten hyvin huolehdin siitä, että päälläni on ekologisesti tuotettu vaate? Vai enkö ajattele sitä ollenkaan kun teen vaatteita? Miksi ylipäänsä lähdin tekemään itselleni vaatetta fleecestä joka on polyesteri fleecestä? Ja miltä minusta tuntuu kun puhun ekologisuudesta mutta päälläni on tällainen kamaluus?
Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
Talvi on sellaista aikaa, että kylmyys tarttuu joka puolelta ja on hankala huolehtia siitä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä. Tästä syystä pyrin pitämään mieluiten aina villaa päälläni. Olen niin vilukissa, että villa on ainoa asia mikä minut todella pitää lämpimänä. Viime viikonloppuna alkoi sataa lunta oikein kunnolla, mutta asteita ei ollut pakkasen puolella paljoa, joten pärjäsin hienosti myös tässä asussa. Koska minulla on projektina ommella kaapin perukoiden syömiä kankaita ja tilkkuja, niin tietenkin ompelen itselleni, enkä laita muiden ongelmaksi tätä, eli en lahjoita fleeceä pois.
Päivän asuni:
- Pusakka: Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehti
- Housut: Kotiliesi käsityö 4/2020
- Poolopaita: Itse tehty
- Pipo:Ostettu Krakovasta
- Kengät: ZDAR merkkiset huopikkaat, ostettu UFF Jumbo
Olen jotenkin tosi innoissani noista kengistä. Kun ne satuin löytämään UFFista, niin en oikein välittänyt niistä, ne olivat hyvin erikoiset, joten tietenkin oli ne napattava kokoelmiini. Mutta kun laitoin ne jalkaani, niin yllätyin miten lämpimät ja mukavat kyseiset kengät ovatkaan. En ole ennen näin lämpimiä huopikkaita käyttänytkään ja huopikkaita jalassani on ollut ennenkin.
Lämmin asu on talvella tärkeä ja sitä kautta myös materiaalit, joista valmistetaan nämä lämpimät vaatteet. Toki tämä asu nyt tuottaa itselleni hiukan pähkäilyjä ja saa nähdä mikä on lopullinen koti tälle asulle. Toistaiseksi en kuitenkaan asua minnekkään lahjoita.
Miksi fleece on onglema?
Polyesteri fleece on suuri mikromuovin lähde ja yhdestä kilosta fleeceä irtoaa jo teelusikallinen mikromuovia. Se on paljon. Mitä siis ajattelen siitä, että olen tehnyt itselleni fleece asun, joka on valmistettu kokonaan polyesteristä, miten selitän tämän itselleni? En selitä mitään, tiedän miten hankala materiaali on kyseessä ja miten paljon se aiheuttaa ongelmia. Fleece ei ole materiaali, jota ostan ihan juuri ekologisten ongelmien vuoksi mutta myös siksi, ettei polyesteri-fleece tunnu käteen mukavalle. Se on pehmeää mutta nihkeää, tunnen miten se rätisee sormissa, vaikka sitä ei kuule. Hyvin muovinen tunne käsissä.
Miksi sitten olen ommellut asun? Koska en halua laittaa ongelmaa eteen päin ja koska meillä on hyvä vedenpuhdistamo, joka saa kerättyä noin 99% mikromuovista. Haaste on kuitenkin se, että mitä tuolle kerätylle mikromuoville pitäisi tehdä. Mutta fleecen ongelma ei poistu sille, että vedenpuhdistamo saa kerättyä mikromuovia. Mutta mitä sitten polyesterin tilalle? Se onkin hivenen hankalampi kysymys, jota en nyt lähde edes miettimään tähän aikaan aamusta.
Kyllä, fleecessä elää iso kysymysmerkki ja mitäs nyt kun minulla on tämä asu, niin tuleeko sitä käytettyä? Käyttämätön vaate kun ei ole ekologinen laisinkaan. Tämä onkin sellainen kysymys, johon en tällä hetkellä osaa antaa minkäänlaista vastausta. Tarkoitus olisi käyttää asua, mutta käyttö voikin ottaa niin pahasti luonnon päälle, että saatan sitten kuitenkin lahjoittaa asun ja laittaa toisen harteille sen ekologisen ajattelun, joka taas ei ole hyvä juttu. Näiden sekavien ajatusten kanssa siirryn nyt viikonloppuun!
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
Lumi saapui Helsinkiin
Lumi saapui Helsinkiin ja oli kiva kuunnella lasten riemua kun lumisotaa käytiin pihalla ja rinteissä laskettiin jo pulkalla, vaikka isoa kerrosta lunta ei tullutkaan, vielä eilen. En ole tässä aamulla vielä ehtinyt katsoa miltä maailma näyttää nyt. Onko se vähä lumi jo sulannut vai onko sitä tullut yön aikana lisää.
Lumi saapui Helsinkiin
Eilen oli minun ainut vapaani viikolla, eli pitkä työrupeama on takana ja edessä. Seuraava viikonloppuvapaa on vasta tämän viikon la ja su. Mutta eilen myös me intouduimme lumisateesta ja lähdimme päivällä kuvaamaan asua, jonka olen juuri saanut valmiiksi ja illalla pienessä lumisateessa lähdimme mieheni kanssa pienelle kävelylle, tällä kertaa ihan kahdestaan, ilman koiria. Koirat pääsivät aamulla pitkälle lenkille, joten meidän vanhus oli niin väsynyt, että oli paras jättää tytöt kotiin.
Illalla kääriydyin jo lämpimään toppatakkiin, joka on minulla ollut vuodesta 2013 kun Helsinkiin takaisin muutettiin. Kauluksen olen neulonut jämälangoilla erilaisin pinnoin ja jalkaan menneen muodin moon bootsit. Ihan parhaat kengät kun märkää lunta saadaan niskaan. Aluksi oli kylmä kun lähdettiin tallustamaan pitkin poikin, mutta hetken päästä lämpö alkoi kutittamaan selkää. Tehtiin parin tunnin tallustus lähimaastossa ja juttua riitti myös.
Miksi en pidä lumesta, enkä talvesta?
Ihan siitä syystä, että on kylmä ja pitää pukea paljon lämmintä päälle. Lumi on kylmää ja märkää, ainut hyvä puoli lumessa on se, että se tuo valoa pimeyteen, joka on syksyssä ja talvessa pahinta. Liika lumi taas ei ole kiva. Ainut talviset menot, joista pidän on laskettelu sekä myös luistelu. Hiihdosta en juuri tykkää, mutta olen alkanut nyt intoutumaan sellaisesta hiihtovaelluksesta. Hiihtoa kohtaan minulla ei mitään sanottavaa, mutta muita hiihtäjiä kohtaan kyllä. Täällä meillä kun on noita laturaivoajia sen verran paljon, että kiinnostus hiihtoa kohtaan on vähentynyt entisestään.
Uskon, että nämä jotka raivoavat laduilla on samoja ihmisiä, jotka raivoaa pyöränselässä sekä ratissa. Eivät siis osaa olla liikenteessä ollenkaan. Se on kurjaa, että nämä tontut ovat aiheuttaneet negatiivisen ilmapiirin, eikä laduille uskaltauduta lastenkaan kanssa. Sekö on se tarkoitus näillä, että hiihto kuolee, he haluavat olla viimeiset hiihtäjät? Vaikea sanoa mitä he ajattelee mutta valitettavasti sen näkee ja kuulee mitä he eivät ajattele.
Voimaa luonnosta
Oli sitten kesä tai talvi, niin luonnosta saa voimaa ja koska eilinen oli meikäläisen ainut vapaa, halusin hyödyntää sen kokonaan ulkoillen. Lumi saapui Helsinkiin ja sitä oli päästävä seuraamaan niin päivällä kuin illallakin. Olo parani ja energiataso nousi kun sai hiukan haistella luontoa. Autoja liikkui aika vähän, joten kävely oli mukavaa siltäkin osin.
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: