Hae
VillaNanna

No niin, mä oon taas täällä

No niin, mä oon taas täällä

No niin, ei minulla vieläkään ole mitään asiaa mutta halusin tulla kertomaan, että kotiuduimme juuri road tripiltä, sellaiselta lyhyeltä. Yksi isompi pettymys koettiin, opittiin paljon uutta, ja huomattiin se, että Söpöstä ei välttämättä reissukaveria meille tule. Sen verran otti reissun rankasti. Nyt molemmat tytöt on päässeet pesulle ja nukkua tuhisevat puhtaina omassa pesässä.

No niin, mä oon taas täällä

Meillä ei tämä kesä mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä mieheni olkapää leikattiin nyt kesällä ja toipumiseen menee tietenkin oma aikansa. Mutta koska minua harmitti niin kovasti, niin päätettiin sitten muutamassa päivässä järjestää pieni rantalomaviikko meille. Tai oikeastaan sellainen vetinen road trip, tosiaan saatiin sitä vettä sitten niskaan, mutta ei ihan sillä tavoin miten ajateltiin. Täytettiin meidän pikkuruinen menopelimme ja lähdimme köröttelemään pitkin ykköstietä kohti Turkua. Kohteena oli JukuPark, jonne ei sitten tosiaan ollut asiaa, koska lämpötila heilui +14 ja vettä saatiin niskaan. Mutta koska olimme purkaneet auton ensimmäiseen yöpaikkaan, niin päätimme lähteä katsomaan mitä Nauvo on syönyt.

Poika ei ole ennen lautoilla ollut, joten se oli jännittävää, vaikka harmi oli suuri ettei JukuParkkiin päässyt. Otettiin homma kuitenkin seikkailuna ja opetteluna tulevaan, sillä seuraava suunnitelma onkin mennä saaristoa enemmänkin. On meinaan niin paljon nähtävää ja koettavaa sielläkin. Tällä kertaa mentiin vain Nauvoon asti ja palattiin samaa tietä kuin tultiinkin takaisin Turkuun, pistäydyttiin vain syömässä pojan tekemää pitsaa.

Taukopaikka Lahnajärvi

Nauvo

Vanha Rauma

Poroholman lomakeskus

Lyhyt mutta antoisa reissu

Turun jälkeen köröteltiin Raumalle, söpö mökki oltiin varattu yhdeksi yöksi Poroholman lomakeskuksesta. Samalla reissulla käytiin myös kiertämässä Rauman vanhaa kaupunkia. Lapsuuden muistoja minulle. Äitini kertoikin, että olen hänen ja isoäitini kanssa käyneet siellä ja kuulemma kiukuttelin matkan. Jotenkin tuntuu sille, että kiukuttelin pienempänä aina jossain reissulla. Tälläkin reissulla ilma ei ollut meidän puolella, eikä uimaan ollut asiaa, liian kylmä ja liian tuulista meidän makuun. Olikin vähän jo lannistunut fiilis, että tässäkö tää meidän rantaloma nyt sitten on.

Raumalta singahdettiin Porin Yyteriin ja tällä kertaa majottauduimme bungalowiin aika lähelle rantaa. Yyterin resort & Camping piti meistä oikein hyvää huolta kolme yötä. Yyterissä sitten ilma alkoikin olla meidän puolella ja saatiinkin nauttia rantaelämästä oikein kunnolla. Mitään rantahurjimuksia emme ole, joten onkin ihme, että oltiin niinkin paljon rannalla, mitä oltiin. Tällä reissulla käytiin myös Porissa piipahtamassa, sekä Reposaarella, joka on myöskin minun lapsuuden maisemaa. Reposaari ei ole kyllä mihinkään muuttunut, täytyy myöntää. Myös tytöt pääsivät nauttimaan dyyneistä, Yyterissä on upea koirine uimaranta myöskin.

Yyteri

No niin, mä oon taas täällä

Reposaaren kirkko

No niin, mä oon taas täällä No niin, mä oon taas täällä

Yyteri Resort & Camping

No niin, mä oon taas täällä No niin, mä oon taas täällä No niin, mä oon taas täällä

Haikeana jätimme lopulta hyvästit Yyterille (tänne tullaan vielä uudelleen ja pidemmäksi aikaa) ja nokan suuntana oli Tampere. Tosin vain läpiajo reissuna. Poika halusin piipahtaa UFFissa ja tekikin itselleen pari mahtavaa löytöä (tasarahapäivät kun on) ja hiukan käveltiin tyttöjen kanssa ennen kuin suuntasimme tiemme kohti Hämeenlinnaa. Suunnitelmissa oli kierrellä sielläkin, mutta kun pääsimme todella väsyneiden koirien kanssa vihdoin lähes +30 asteen lämpötilassa vihdoin maja paikkaamme Myllytaloon, jäimmekin sinne pihalle makoilemaan ja nauttimaan mansikoista.

Hämeenlinnasta sitten suoraan kotiin ilman pysähdyksiä ja koirat pesulle ja pesukone päälle. Jes, matka suoritettu. Kerron reissusta enemmän myöhemmin, kuvia on paljon ja kerrottavaakin on paljon, mutta nyt haluaa vain levätä. Ihana olla täällä taas!

Myllytalo, Hämeenlinna

No niin, mä oon taas täällä No niin, mä oon taas täällä

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Ilta laskeutuu Merikarvialle

Minulla on olo kuin keijukaisella uusi yöpuku päälläni, ilta laskeutuu Merikarvialle ja voin kuulla sirkkojen hiljenevän. Linnun menevät nukkumaan ja hämärä laskeutuu maahan. On ihanan rauhallista, hiljaista. Kukaan ei aja autolla ei kukaan huuda. Vain tuuli puhaltaa hiljaa.

Ilta laskeutuu Merikarvialle

Mikään ei ole niin ihanaa kuin mökillä nauttia saunasta ja sen jälkeen syödä iltapalaa ulkona auringonlaskun aikaan. Vanhasta lakanasta tehty yöpuku päällä, lämmin ilmaisosaston neule lämmittää mukavasti iltahämärässä. Kuulee vain linnun laulun ja joen kovan virran. Tässä olen ja nautin, muuta ei tarvita. Nuppu juoksee iloisena ympäri pihaa koittaen saada kiinni auringon viimeisiä säteitä.

Vaikka nautin Helsingin monista kerroksista, niin siltikään näin lähelle täydellisyyttä ei Helsinki pääse. Täydellinen hiljaisuus, täydellinen luonnon luomat äänet. Ne rauhaittaa sielun kokonaan ja on mukava lähteä seuraavana päivänä ajamaan kotiin. Joskus sitä vain kaipaa täydellistä nollausta ja mökki tarjoilee sen. Merikarvialla saa tosiaan olla ihan rauhassa, ei kukaan tule koputtelemaan oviin tai kyselemään kuulumisia. Voit tosiaan sulautua tänne. Ja tärkein, nauttia, vain nauttia olosta ja elämästä.

Ilta laskeutuu Merikarvialle
Ilta laskeutuu Merikarvialle
Ilta laskeutuu Merikarvialle
Minun ihana yöpuku on kuin suoraan suomalaisesta elokuvasta, se on tehty lakanasta, kunnon puuvillaisesta lakanasta. Tässä ei ole mitään muovia, vain puuvillaa. Ja miksi yöpuku tuo mieliin suomileffat? En itsekkään teidä, mutta sellainen fiilis vain tulee, kun pukee tämän ihanan mekon päälleen. Hassua on tietenkin se, että tästä kaavasta on tehty lukematon määrä erilaisia mekkoja.Mitä pidät mekosta?
Kaava: Burda 5/13
Saunan raikkaus, yön suloinen kosteus, se tuoksu huumaa, se on se tuoksu jota haluaisin tuoksutella aina. En pidä talvesta, kylmyys ei ole minua varten. Mutta minä elän kesälle ja nautin siitä niin täysillä kuin vain voin. Koko lyhyen ajan mitä kesä kutittaa vapaus nappulaani. En tekisi mitään muuta kuin seikkailisin joka paikassa. En kuitenkaan ehdi joka paikkaan vaikka miten aina yrittäisin. Ehkä ensi vuonna Krakovaan? Yyteriin? Mene ja tiedä mitä ensi kesä tuo tullessaan.
Ilta laskeutuu Merikarvialle
Ilta laskeutuu Merikarvialle

Ihanaa päivää!

Seuraa minua:

Instagram

Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest