Onko some muuttunut masennusmediaksi?
4
Onko some muuttunut masennusmediaksi, vai onko se ollut sitä aina?
Somemaailma on muuttunut paljon siitä mitä se oli joskus kauan sitten. Kun näpyteltiin chatissa porukalla City.fi sivustolla tai kirjoiteltiin anonyymisti Kaksplussalla. Silloin myös perustin ensimmäisen blogini Vuodatus.net sivutolle.
Onko some muuttunut masennusmediaksi?
Silloinkin oli jonkin verran kiusaamista, mutta nyt tuntuu, että some on muuttunut ihmeelliseksi sekopäiseksi tantereeksi, jossa voidaan sanoa ja tehdä ihan mitä tahansa ja luulla, ettei tarvitse ottaa vastuutaa mistään. Hengailen paljon somessa ja seuraan eri ryhmien sisältöjä ja keskusteluita. Niissä näkyy pahoinvointi, kiusaaminen on lisääntynyt, loukkaantuminen on lisääntynyt. Ei osata keskustella eri mielisten ihmisten kanssa, vaan lähdetään ihmeelliselle ristiretkelle. Ja kimppuun voi hyökätä moni, jotka eivät kykene oikeasti järkevään keskusteluun, vaan menevät hekilökohtaisuuksiin.
Aika tarkkaan siinä kohtaa on keskustelu ohi, kun toinen osapuoli hyökkää ja lakaa haukkua toista, eikä kykene pysymään asiassa. Tämä on ensimmäinen sellainen asia missä näkee pahoinvoinnin. Toinen on se, että kiusaaminen saattaa siirtyä muille alustoille. Otetaan kuvakaappauksia keskusteluista ja haukutaan toisia niissä.
Onko minua kiusattu somessa?
On, lyhyesti ja ytimekkäästi. Syitä on ollut ikä, ulkonäkö, paino, pukeutuminen ja mielipiteet. Estän aika nopeasti ihmisiä, joten sen vuoksi someni pysyy puhtaana. Jokin aika sitten hyvin eksistentiaalinen nihilistinen keskustelu Facessa aiheutti sen, että minun oli estettävä yksi henkilö, koska hän alkoi syyttää minua ekofasistiksi, vaikka kommenttini oli täysin eksistentiaalista nihilismiä. Homma meni siihen, että hän uhkaili minua ja laittoi viestejä Instagramin kautta, kun minulle ei voi laittaa mesessä viestiä.
Hänen pahoinvointi näkyi niin, että hän ei kyennyt järkevään keskusteluun, vaan hän muutti keskustelun sellaiseksi kuin hän halusi, keksi omia analyysejaan yms.Ei tosiaan terve ihminen lähde vainoamaan tuntematonta, varsinkaan jos kyseessä on ajatuksen tasolla oleva keskustelu. Ihmiset eivät oikein kykene enää pysähtymään ja lukemaan tarkkaan mitä toinen kirjoittaa. Somessa on toki helppo tehdä toisesta päätelmiä, jotka eivät lopulta pidä ollenkaan paikkansa.
Minulla on sellainen tapa, että jos minua alkaa ärsyttämään, suljen somen ja alan puuhata muuta. Se helpotaa oloa heti. Samaa kannattaa muidenkin tehdä. Neulo sukka, niin elämä näyttää valoisalta.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Onko yli kolmekymppinen nainen elähtänyt?
Onko yli kolmekymppinen nainen elähtänyt ja rupsahtanut, jotka ovat menettäneet seksikkyytensä? Mitä mieltä olet? TikTokissa pyörii video, jossa nuori nainen puhuu siitä, miten yli kolmekymppiset ovat jo täysin poissa parisuhdemarkkinoilta. Naiset jotka tuossa iässä vielä laittautuvat ovat säälittäviä ja seksikkyys on näistä naisista kaukana.
Onko yli kolmekymppinen nainen elähtänyt?
Miltä se tuntuu kun toinen nainen latelee tällaisia sanoja julkisesti somessa? Minä ensimmäisenä mietin sitä, että toivottavasti kukaan nuori ei katso ja kuuntele moista. Minusta on aina ollut jotenkin hyvin omituista se, miten naiset kohtelee toisiaan. Ikä ei kuitenkaan määrittele naista, ne ovat muut asiat. On myös hiukan kohtuutonta se, miten ala-arvoisesti puhutaan toisista naisista, kun meistä jokainen kuitenkin vanhenee, vanhenemista kun emme voi estää. Ja olisi hyvä muistaa myös se, että useasti naisen elämä vasta tosissaan alkaa siinä 40 vuotiaana.
Toki kaikki elämänvaiheet ovat tärkeitä ja täysillä voi elää ihan minkä ikäisenä tahansa. Mutta useasti tuossa neljänkympin hujakoilla nainen alkaa kunnolla tuntea itseään, hoitaa itseään ja katsella maailmaa eri tavoin mitä ennen. Itse koen sen kulta-ajaksi elämässä. Nainen tietää mitä haluaa ja tekee mitä haluaa. Näiltä naisilta nuoremmat naiset oppisivat vaikka mitä asioita, jos pysähtyisivät kuuntelemaan.
Millainen oli minun 30 -vuotiselämäni
Minun elämä se kymmenen vuotta, jota elin kolmekymppisenä on aika tavalla hämärän peitossa, sillä koko tuona aikana sairastin. Mutta se on myös käännekohta elämässäni. Silloin minulla oli kaksi vaihtoehtoa, joko taistella ja voittaa sairauteni tai sitten katkeroitua. Valitsin tulla terveeksi ja kun se hetki koitti, että sain terveen paperit, muutin elämäni kokonaan. Nautin nyt joka hetkestä, jokaisella solulla, mikä minussa on. En jaksa myöskään miettiä muiden asioita, sillä heidän elämä ei vaikuta omaani mitenkään. Siksi jokainen saa olla mitä on ja elää niin kuin elää.
Mitä tulee rupahteluun, niin jokainen meistä rupahtaa jossakin vaiheessa, toiset aikaisemmin kuin toiset. Mutta mitä väliä sillä on? jokainen nainen on joka tapauksessa omalla tavalla kaunis. Yli kolmekymppiset eivät ole seksikkäitä? No, mitä sen on väliä? En minä näitä naisia naiskentele missään. Jokaiselle on ottajansa, eikä se ole mitenkään säälittävää tai edes kauheaa. Naisten olisi oikeasti aika seistä toistensa rinnalla, vain tällä tavoin voimme saavuttaa tasa-arvon.
Mukavaa viikonloppua!
Seuraa minua: