Itse tehty juhla-asu – Kazimierzin taikaa ja käsityötä
0
Itse tehty juhla-asu voi loistaa omalla tyylillään. Vaikuttajamedian juhlat ovat tilaisuus, jossa juhla-asu nousee usein isoon rooliin, mutta entä jos juhlapukeutuminen ei perustu trendeihin tai brändeihin, vaan tarinoihin, käsityöhön ja muistoihin? Tässä postauksessa kerron itse tehdystä juhla-asusta Vaikuttajamedian juhliin, jossa yhdistyvät käsintehty paita Eurokankaan kankaasta sekä second hand -hame Krakovan Kazimierzista. Tämä on tarina persoonallisesta tyylistä, rohkeasta pukeutumisesta ja Deccoria Gallerian ainutlaatuisesta tunnelmasta.
Itse tehty juhla-asu
Vaikuttajamedian juhlat ovat minulle enemmän kuin kutsu juhlaan, ne ovat mahdollisuus näyttää, kuka olen pukeutumisen kautta. En halunnut lainattua mekkoa, valmista kaavaa tai hetken trendiä. Halusin juhla-asun, jossa näkyy tekeminen, eletty elämä ja oma kädenjälki. Tämä asu syntyi juuri niistä lähtökohdista.
Asun yläosa on itse tehty juhlapaita, jonka kankaan ostin Eurokankaasta nimenomaan näitä juhlia varten. Valitsin metallinhohtoisen, hopeaan taittavan kankaan, joka reagoi valoon ja tuo juhlavuutta ilman perinteistä kimallusta. Paita on tehty ilman kaavaa, täysin intuitiivisesti. Lepakkohihainen malli syntyi kokeilemalla ja leikkaamalla, luottamalla siihen, että käsityössä kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen.
Lopputuloksena syntyi käsintehty paita, joka on yhtä aikaa rento ja näyttävä. Se ei purista, ei kiristä eikä yritä liikaa. Se antaa tilaa olla, myös juhlissa.
Kaiken kruunaa tämä itse tehty keinoturkki. Yksi suosikki turkkejani.
Deccoria Galleria – enemmän kuin vaatekauppa Kazimierzissa
Hame vie suoraan Krakovan Kazimierziin, kaupunginosaan, joka on täynnä historiaa, kerroksia ja visuaalista rikkautta. Ostin tämän kerroksellisen tyllihameen vuonna 2019 Deccoria Galleriasta Josefakadulta. Deccoria ei ole vain putiikki, se on elämys. Sisään astuessa tuntuu kuin aika hidastuisi. Esineitä, tekstiilejä, vaatteita ja pintoja on kaikkialla, eikä mikään ole liian siistiä tai siloiteltua.
Deccoria Galleria on yksi niistä harvoista paikoista, joissa second hand -vaatteet eivät ole kompromissi vaan valinta. Tämä hame, pienine helmineen ja kerroksineen, tuntui heti omalta. Se ei ollut trendikäs silloin eikä ole sitä nytkään ja juuri siksi se toimii yhä.
Tämä second hand juhla-asu todistaa, että persoonallinen tyyli ei vanhene. Yksi kuva riittää, kun vaatteissa on tarina, käsityötä ja muistoja, jotka kulkevat mukana vuodesta toiseen.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää ideoita juhlapukeutumiseen, löydät alla olevista linkeistä:
Vuoden 2017 tyylit
Vuoden 2017 tyylit olivat minulla aika sekavat, tai ainakin koen näin. Jälkeen päin kun katselee kuvia, niin tavallaan minulla oli tarkka suora, mutta tavallaan taas ei. Oikeastaan kaikki vaatteeni oli tuunattuja, joko saaduista vaatteista tai sitten ilmaisosaston löydöistä väsättyjä. Ja totuus on se, että kaikki asut, jotka näette tässä postauksessa on edelleen minulla. Osa valitettavasti varastossa, kun eivät enää mene päälle, mutta kuitenkin iso osa on käytössä.
Vuoden 2017 tyylit
Tavallaan kaipaan tuota aikaa, ompelin paljon, neuloin paljon. Aika oli käsityön iloittelua, boheemia runsautta. Tein melkein kaikesta jotakin uutta ja kivaa. Rakastin tuota tyyliäni paljon. Tuohon aikaan tavaramerkkejäni olivat erilaiset haalarit sekä tunikat. Tein myös paljon paita+hame mekkoja. Näitä yhdistelmiä käytän edelleen. Tähän aikaan tuunaus ei ollut enää minulle kokeilua, vaan se kuului isona osana tyyliini. Minua myös kritisoitiin paljon, niin itse tuunaamisesta kuin siitä, että haen materiaalia ilmaisosastoilta. Mutta kaikkinensa tämä aika oli minun kulta-aikaani.
Tuunaus on haastavaa ja sain enemmän irti siitä, kuin, että olisin ommellut kankaista. En ollut hankkinut enää vuosiin yhtäkään metriä kangasta, vaan kaikki tein vanhoista vaatteista, välillä kyllä lakanoista ja verhoista. Mutta vähemmän. Keskityin niin siihen tuunaukseen, oli mahtavaa nähdä mitä kaikkea saan aikaan.
Pienestä isoksi ja isosta pieneksi
Metsästin liian pieniä, liian suuria ja rikkinäisiä vaatteita. Näistä oli helppo rakentaa uusia itselle sopivampia vaatteita. Helpoin ajatus oli leikata paidasta helma pois ja lisätä helmaksi joko hame tai sitten kauluspaita. Näin sain mekkoja ja tunikoita kaappiin. Tällaiset työt olivat nopeita tehdä. Vähitellen kuitenkin halusin vähän enemmän haastetta ja pian mukaan tuli haasteellisemmat työt.
Yksi sellainen työ oli villakangastakki, josta tein itselleni toisenlaisen takin. Takki oli kasari-ysärilukua, aivan liian suuri minulle ja aivan liian väärän mallinen minulle. Mutta siitä valmistui aivan ihana peplum -takki, jota käytin pitkään päivittäin talvisin. Kyseinen takki ei mene enää päälle, mutta on vielä varastoituna olemassa.
Tilkut tuli mukaan kuvioon
Tässä vaiheessa olin aika vähän tehnyt tilkuista juttuja, olin tehnyt, mutta vähän. Koska hain enemmän haastetta, niin pian minulla olikin kokelma tilkuista tehtyjä vaatteita. Tässä olikin haastetta pitkäksi aikaa ja tästä haasteesta olen tykännyt edelleen. Tilkkutöitä olin aikaisemmin tehnyt niin, että olin yhdistänyt eri vaatteita toisiinsa ja muutaman kerran tehnyt ihan oikeista leikkuujätteistä jotakin. Nyt leikkuujätteet tuli osaksi arkea ja aloin tehdä niistä useammin kuin yhdistelemällä eri vaatteita toisiinsa.
Kun aloitin eri projekteja, esimerkiksi Läjäprojekti, laatikkoprojekti ja kasaprojekti tuotti myös sen sivuprojektin, joka keskittyi kaikkiin leikkuusta ylijäämiin paloihin. Tarkoitus oli siis valmistaa jokin läjä tai kasa joksikin tarpeelliseksi asiaksi, kuten vaatteeksi ja siitä ylijäänyt materiaali myös joksikin järkeväksi. Tällaisia projekteja minulla on edelleen. Vaikkakin tällä hetkellä käynnissä oleva projekti lähinnä seisoo.
Mitä voisin sanoa vuoden 2017 tyylistä?
Se oli runsasta ja juuri sellaista minua. Paljon on tuosta ajasta jäänyt edelleen tyyliini, vaikka tyyli onkin muuttunut hitusen rauhallisempaan suuntaan, vähän toisella tavalla runsaaksi, mutta edelleen teen tilkuista, edelleen suurennan liian pieniä ja pienen liian suurta. Edelleen leikittelen ja yhdistelen kaikkea toisiinsa ja luon samalla idealla kuin vuonna 2017. Osa idoista on jäänyt tuohon aikaan, eivät ole enää minun juttu, ainakaan ihan arkikäytössä. Mutta ehkä joskus saatan laittaa taas päälleni tunikan, joka on tehty trikoopaidan ja kauluspaidan yhdistelmästä. Mene ja tiedä. Mutta vuosi oli yhtä iloittelua ja hauskaa tekemistä.
Olitko mukanani jo silloin?
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: