Millaisia vaatteita 50 -vuotiaan naisen tulisi välttää
44
Millaisia vaatteita 50 -vuotiaan naisen tulisi välttää? Tätä kysymystä mietin kun selailin jälleen pitkästä aikaa netin upottavaa maailmaa. Kaikenlaisia ohjeita tuli vastaan, kuten minishortsien käyttöä, värikkäitä sukkahousuja yms. Paljon ohjeita ja syitä miksi joitain vaatteita ei pitäisi laittaa tässä iässä enää päälleen. Yksi ajatus oli ylitse muiden, jota aloin tarkastella hiukan enemmänkin.
Millaisia vaatteita 50 -vuotiaan naisen tulisi välttää
Yksi väittämä on jäänyt kummittelemaan mieleeni jo vuosia sitten ja tietenkin nyt aloin savustaa Googlea sen verran, että halusin nähdä mitä kyseisestä aiheesta saatetaan kirjoittaa. Väittämä on siis se, että aikuisen naisen ei pitäisi enää käyttää sellaisia vaatteita, joita omassa nuoruudessaan on käyttänyt. Itse olen elänyt nuoruuteni aikaa kultaisella 80 -luvulla, ja monet, jotka minua on pidempään seurannut tietää, että käytän edelleen tuon aikakauden kaavoja ja ohjeita kun valmistan itselleni vaatteita. Kirppareilta myös haalin kasaria innoissani, nykyään toki myös hiukan ysäriäkin, mutta vähemmän.
Tämän väittämän kanssa tosin puhutaan paljon siitäkin, että koko ratkaisee, sillä jotkut ajattelee tätä kokomerkintöjen kautta. Ja tosiaan, en minä enää mahdu kokoon 34 tai 32 joten valmistan minulle oikean kokoisen vaatteen. Tosin pitää muistaa, että 80 -luvun vaatteet olivat aika suuria ja väljiä, joten minulla on olemassa sellaisiakin, joiden koko on muutama numero pienempi mitä oikea kokoni on, siksi aina kannattaa kirppareilla sovittaa eikä tuijottaa kokolappuja.
Mitä opin tästä sukelluksesta?
Koska lista on pitkä siihen mitä en saisi käyttää, niin päätin heittää koko listan romukoppaan ja pukeutua edelleen niin kuin haluan. Minä puen ne värikkäät ja kuviolliset sukkahousut päälleni, kesällä kuljen minishortseissa jos haluan ja rintaliivitkin jää välillä pois kun ei niitä vaan voi aina päällä pitää jos on kuuma ilma. Ja lempivaatteeni on edelleen sieltä 80 -luvulta. Puen ne vaatteet päälleni ylpeydellä ja annan piupaut kaikenmaailman ohjeille.
Kuvien asu on koottu ajatuksella, miten nuoruuteni aikana pukeuduttiin. Ihana keltainen ruutuneule, jonka ruutupinta on neulottu oikein ja nurin silmukoin. Minulla oli tämänlainen paita, isoäitini neuloma, mutta se oli väriltään valkoinen. Myös tämä on jonkun neuloma paita. Ihanaa lankaa ja niin kasaria kuin olla ja voi. Laatikkomainen, joissa isohkot hihat. Paidan olen ostanut Uffista muutama vuosi sitten. Paidan pariksi puin Leviksen farkut, eivät ole tosin 501 mutta se ei haittaa tässä. Jalkaan sujahti Leviksen lenkaarit ja takkina itse tehty farkkutakki, joka on tehty farkkujen jämistä ja malli on hyvinkin kasaria.
Voisin toki pukeutua toisinkin, mutta minä se viihdyn näin ja ei haittaa vaikka tyylini olisi miten naurettava tahansa, itse minä vaatteeni kannan. Joten, pukeutukoot jokainen 50 -vuotias nainen juuri niin kuin itse haluaa ja välttele juuri niitä vaatteita, joista et tykkää.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Kuvia vapulta
Nyt tulee muutamia kuvia vapulta. En nimittäin tehnyt vappuna sitten yhtään mitään. En mitään. Ajatuksena oli, että koko ihana pitkä viikonloppu olisi vain pelkkää ompelua, mutta eipä ollutkaan. En vain jaksanut miettiä koko asiaa, vaan makoilin pitkin viikonloppua. Pari kertaa kävin kävelyllä ja se siitä. Se oikeastaan teki oikein hyvääkin, ettei tehnyt yhtään mitään.
Kuvia vapulta
Tosiaan vappu tuli ja meni. Meillä ei niin hirveästi niin sanotusti tätä juhlaa juhlita. Toki meillä mennään vappulounaalle, mutta muuten vaan löhöillään ja ollaan vain. Yleensä vappulounas tapahtuu merellä, mutta tänä vuonna haluttiin olla seikkailunhaluisia ja mentiin saareen syömään, merellä ei siis oltu missään vaiheessa, en edes kokoeillut meren lämpötilaa. Mutta meillä oli vähän sellainen olo, että käydään vieraissa kun mentiin ihan eri paikkaan mitä yleensä.
Vappuaatto
Vappuaattona me grillattiin ja syötiin, mies paistoi munkkeja ja poika ja minä vain löhöttiin. Meikäläisen piti laittaa pihaa, mutta eipä siinä kelissä oikein pihaa sitten laiteltu. Illemalla lähdettiin miehen kanssa kävelemään Jätkäsaareen, joka oli aika autiona. Poika lähti juhlimaan vappua kavereiden kanssa. Se juhliminen piti sisällään saunomista ja syömistä. Rauhalliset juhlat, vaikka kotiin poika tuli ääni poissa. Olivat laulaneet koko yön kovaa ja korkealta.
Hanahomen
Olin sitten ekaa kertaa ikinä Hanasaaressa. Oli muuten mielenkiintoinen hotelli kokonaisuudessaan. Hanasaari on monta asiaa: Se on suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus ja kongressikeskus, sieltä löytyy myös hotelli, ravintola ja seiniä koristaa suomalainen ja ruotsalainen taide. Hanasaaren kulttuurikeskuksen on suunnitellut arkkitehti Veikko Malmio ja sisustus on upeaa pohjoismaalaista muotoilua.
Kesää odotellessa
Vappu oli tosiaan sellainen kuin aina, eli kolea, vettäkin saatiin niskaan ja useasti vapun jälkeen alkaa taas luonto kukoistaa, sen huomasin oikeastaan jo vappuna kun puihin alkoi tulla silmuja. Minulle tämä aika onkin kiinnostava, sillä seuraan tarkkaan meidän kirsikkapuuta, miten siihen saadaan ihanat kukat. Meillä kukat ei kauaa pysy puussa, viime vuonna ne jaksoi loistaa muutaman päivän ja putosivat pois. Mutta kaunis se oli sen hetken.
Vielä ei ole kovin ihania päiviä ollut, eilenkin tuli vettä niskaan, mutta toive on kova, että kelit tästä paranee ja saadaan ihana kesä. Aina vähän pelottaa, että onko nyt se kylmä ja kolea kesä vuorossa, mutta lähi vuosina kesä on ollut kyllä aivan mielettömän ihana. Lämmin ja pitkä. Joten odotus on suuri, että saadaan jälleen ihana kesä.
Mukavaa keskiviikkoa kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: