Hei, se olen minä
10
Hei, mitä teille kaikille kuuluu? Olen hetkisen ollut poissa blogista ja Instasta. Syytä ei ole sen kummempaa. Halusin vain pitää pienen muutaman päivän tauon postailuissa. Mutta nyt olen taas tässä, moikka. Katson tässä ympärilleni, Söpö tuhisee tuossa vieressäni ja pitäisi alkaa laittaa itseään kuntoon töitä varten.
Hei, se olen minä
Olen ollut hyvin apealla mielellä, sillä työkuviot muuttuvat hyvin radikaalisti vuoden vaihteessa ja minulle niin rakas työmuoto päättyy. Tämä tietenkin aiheuttaa stressiä, sekä vaikuttaa hyvinvointiini. Kun on apea ja väsynyt, niin ei voi olla paras mahdollinen ohjaajakaan. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan riippuu monesta asiasta. Syksy on ollut pitkään aika lämpöinen ja pimeä, joten sekin imee energiaa pois, lunta on luvattu sunnuntaiksi, joten jos lunta on tulossa, niin valoa saadaan edes vähäsen. Värit auttaa, mutta jostain syystä tarvitse nyt enemmän ja googlettelenkin paljon ruoka-aineita, joista saisin vähän lisää vitamiineja ja hivenaineita.
Ikä on toki yksi mikä muuttaa vireyttä jonkin verran. Monet sairaudet vie oman tilansa ja ihan kaikkiin samoihin suorituksiin ei enää pysty mitä muutama vuosi sitten. Onneksi meillä on tuo matka tulossa ja vaikka se on buukattu hyvinkin täyteen asioita, niin meinaan nauttia täysillä. Lupaan kertoa matkakohteesta tuonnenpana, ikävä ihminen kun olen… Minulle tämä muutaman päivän tauko on antanut pienen miettimisajan, että mitä haluan jatkossa blogiin kirjoitella ja mikä rooli Installa tulisi olemaan. Nyt kun Insta on minulle lähinnä blogin mainostusta varten.
Olen nyt 50v, tuliko ikäkriisi?
En nyt sanoisi kriisiksikään tätä, mutta jonkinlainen totuuden siemen tuossakin kysymyksessä on. Millaista sisältöä haluan tehdä nyt 50 -vuotiaana? Se on ollut nyt minun mielessäni ja se, että voinko koko ikäni olla kakara. Näitä asioita olen pähkäillyt tämän vain muutaman päivän tauollani. Käsityön ihanaa terveysmaailmaa toki tulee edelleen näkymään, se ei täältä poistu. VillaNanna on käsityöblogi ja sellaiseksi jää. Mutta mikä on muu sisältö onkin vielä hiukan hakusessa. Lukijoilta on vuoden aikana tullut paljon hienoja ideoita sisällöksi ja kaikki ideat on kirjattu ylös ja niitä alkaa tiputellen tulemaan, kun aiheet on ajankohtaisia. Vinkkejä saa siis antaa aina!
En nyt sanoisi kriisiksikään tätä, mutta jonkinlainen totuuden siemen tuossakin kysymyksessä on. Millaista sisältöä haluan tehdä nyt 50 -vuotiaana?
Eli blogi on kuitenkin tulevaisuudessakin se ykkösjuttu. Instagramin kohtaloa en osaa vielä sanoa. Teen sinne niin vähän mitään järkevää sisältöä, se on lähinnä blogin mainostuspaikka itselläni. En siis näe mitään järkevyyttä sen ylläpidossa, toki paljon tulee Instan kautta kävijöitä blogiin. Mutta…Saapi nähdä, en toistaiseksi tee asialle mitään. Toivon tietenkin, että löydän jonkin järkevän käytön kyseiselle kanavalle. Instaankin on pyydetty erilaisia ideoita, jotka on kerätty muistiin. Katsotaan mitä asian kanssa tullaan vielä tekemään.
Rentoa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Nilkkamittainen poolokauluksinen neuleliivi
Nilkkamittainen neuleliivi valmistui viikko sitten. Minulla kun ei muka ole tarpeeksi liivejä muutoin. Mutta tosiaan tällaista liiviä minulla ei ole ja siksi ehdottomasti oli tämä saatava. Tajusin vasta myöhemmin, että tämähän sopii oikein hyvin meidän Viaporin kekriasuksi. Alle vain itse ompelemani second skin -leggarit ja valkoinen pitkähihainen paita. Jalkaan maiharit ja ei muuta kuin juhlimaan talven tuloa.
Nilkkamittainen poolokauluksinen neuleliivi
Koska minulla on hillonnut jonkin aikaa paksu neulekangas, jonka alkuperäistä tarkoitusta en valitettavasti ole aikoihin enää muistanut, muuttui nyt tällaiseksi neuleliiviksi. Kaavaakaan minulla ei ole antaa, sillä vain saksin sinne tänne tämän kankaan. Tähän neuleliiviin halusin ehdottomasti korkean poolokauluksen ja erittäin korkeat halkiot, ei ollut tarkoituskaan, että tästä tulisi liivimekko, niitäkin kun minulla on. Halusin nimenomaan erilaisen liivin ja tämä on sitten lopputulos. Mitä tykkäätte?
Minulle talvella tärkein asia on poolokaulus, en kestä ollenkaan kylmää ja pahinta on jos kaulassa tuntuu kylmä. Siksi minulla on isot määrät vaatteita, joissa poolo tai sitten laitan alle trikoopaidan, jossa poolokaulus. Eli poolo on meikäläiselle se tärkein juttu talvivaatteissa. Nyt kun liivi on ollut päälläni, niin huomaan, että halkiot olisivat saaneet alkaa jo ylälantiolta, ehkä jopa vyötäröltä. Mutta seuraavaan sitten, jos sellaisen satun tekemään. Tämä toimii näinkin aivan hyvin.
Kasvaako nyt ompelumania neuloosin rinnalle?
Valitettavasti ei kyllä vielä. Toki huomaan, että ompelumania kyllä kolkuttelee tuolla ovella, mutta vielä en ole sitä päästänyt sisään. Samaan aikaan on neuloosi alkanut irrottaa otettaan, mutta sekin johtuu varmasti pitkälti ajanpuutteesta. En ole siis oikein ehtinyt neuloa, niin paljon hommaa. Mutta ensi viikolla on aloitettava seuraava ompelutyö, joten katsotaan josko sen ompelumanian jo kutsuisi sisälle. Sen verran on rästissä ompeluhommia, että ne pitäisi saada kyllä tässä tehtyä pois alta ennen kevättä.
Toivon kuitenkin, että neuloosi pitäisi pintansa myös, sillä nyt olisi sen verran paljon ihania neuleita suunnittelilla. Miehelle, pojille ja tyttärelle. Kaikki ovat tilanneet jotakin itselleen ja sen lisäksi pitäisi saada keskeneräiset vihdoin pois koreista pyörimästä. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta, että kesken on monen monta vaatetta. Samoin iso kasa korjattavia vaatteita. Ehkä se korjattavien pino on se mikä estää sen ompelumanian tulon….
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: