Tildan talvisia tunnelmia
4
Tildan kirjat ovat minulle olleet aina vähän isoja kysymysmerkkejä. En ole koskaan ihan ymmärtänyt niiden sisustusasioiden päälle, mitä näissä kirjoissa on. Nyt kuitenkin löysin Tildan talvisia tunnelmia kirjan ja ompelin yhden työn ja ehkä sitten kuitenkin alan jotenkin ymmärtämään näitä töitä. Ja ei, en ostanut kirjaa kirjakaupasta, vaan Kierrätyskeskuksesta.
Tildan talvisia tunnelmia
Aurinko kutittelee nenää kun astun autosta ulos, hiki virtaa pitkin selkää kun kipittelen Nihtisillan Kierrätyskeskukseen. Tarkoitus olisi löytää jokin käsityökirja, josta saisi mielenkiintoisia, ehkä hiukan unohduksissa olevia ideoita syksyn kerhoihin. Suuntasin ensimmäisenä ilmaisosastolle ja aloin penkoa kirjahyllyä ja laatikoita. Kirja kasan alta kurkisti jotakin tuttua, jonka olen nähnyt monet kerrat, mutta koskaan en ole selailua enempää innostunut kirjasta. Mutta nyt ajattelin kirjan ottaa, jos vain kerkeän. Monta hikistä kättä penkoo ja heittelee kirjoja sinne tänne ja minä haluan vain tuon yhden.
Otan asennon ja hyökkään kohti tätä tiettyä kirjaa. Se on kuin hidastus elokuvasta kun nappaan kirjan itselleni, koska kirja on alimmaisena, kaatuu koko kirjakasa kauniisti pitkin poikin ja saan närkästyneitä katseita suuntaani. Minua se ei haittaa, haluan pian pois tuosta ahtaasta tilasta, joka on kuin sauna ilman kiuasta ja alan työntymään ihmismassaa vastaan ulos ilmaisosastolta. Tämä kirja saa riittää nyt tällä kertaa. Haluan pois.
Miksi nämä kirjat aiheuttaa minussa väänteitä?
Johtuu ehkä nukkien muodosta, jotka muistuttaa minua lapsuuden kuumeunista, joissa erittäin lihava ja lyhyt mies tanssii erittäin laihan ja pitkän naisen kanssa. He ovat pimeässä tilassa ja loistavat mustaa tilaa vasten. Tunnelma unessa on aina ollut todella ahdistava. Musiikkia ei kuule koskaan mutta pari tanssii aina, se ei lopu vaikka miten unessa yritän herätä. Nuo nuket, joita kirjassa on, ihan jokaisessa kirjassa, muistuttavat minua tuosta kuumehoureunesta aina. Nykyään en sitä kyseistä unta enää nää, mutta muistan sen koko lopunelämäni. Se ei myöskään ole minun ainut kuumeuni, mutta se on silti ahdistava.
Joka tapauksessa päätin ommella yhden noista ideoista ja tietenkin valitsin ompelukoneen, se sopii minulle erittäin hyvin. Koska minulla ei myöskään ole tuollaisia materiaaleja mitä ohjeessa oli, joten piti ryhtyä hyvin luovaksi, tein napeista ja pahvista lankarullan, vähän turhan paksua rautalankaa oli, mutta ei se mitään, näillä mennään. Hauska ompelukone tuli kuitenkin ja voin luvata, että kyseinen ompelukone tulee tutuksi kyllä teille vielä moneen kertaan!
Saanko esitellä, minun Tilda ompelukoneeni!
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:
Mekkotehtaan Helmat -kirja
Tämän kesän hitti on Mekkotehtaan Helmat -kirja, jota odotti ompeluväki kuumeisesti ja kun se vihdoin tipahti minullekin postiin, niin olihan siitä ihan pakko lopulta ommella edes se yksi mekko. Toki ompelen lisääkin mutta ompeluhommat ovat vähän valitettavasti jääneet unholaan toistaiseksi. Korjaushommia vain olisi nyt tehtävä ja ne eivät maistu.
Mekkotehtaan Helmat -kirja
Odottelin ensin, että muut alkavat tehdä kirjan malleja ja luin ahkerasti mielipiteitä ja kaavojen mitoituksista. Kaikki olivat sitä mieltä, että kaavojen koot pitävät kutinsa, joten päätin piirtää sitten sen oman koon ja valitsin malliksi mekon nimeltä Vilja ja kankaaksi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytyneen verhon. Ja ei kun hommiin. Jo leikkuu vaiheessa aloin hiukan miettiä, että tulikohan nyt leikattua väärän kokoinen, mutta luotin siihen mitä sanottiin ja jatkoin hommia.
Päätin kesken leikkuun, että omasta mekostani teen maksimekon, kun se on kirjassa mini ja tällä ajatuksella jatkettiin. Sain mekon valmiiksi, malli on helppo tehdä vaikka on aikaa vievä malli. Se on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa. Sovin mekon ja minähän hukuin siihen. Ei muuta kuin pienentämään reilusti. Eli minulle olisi hyvä ollut, että olisin sittenkin mittataulukosta valinnut kaksi numeroa pienemmän mitä mitat ohjeisti. Minun pitäisi aina muistaa se, että vaikka olen tuhti tyttö, niin olen kuitenkin aika pikkuinen.
Mielipiteet lopputuloksesta
Mekko on edelleen liian iso, ehkä joskus innostun sen pienentämään kunnolla tai sitten annan olla vain sen sellaisena kuin on. Onhan tämä kuitenkin ihana kesämekko ja sopii hyvin hellepäivään. Toistaiseksi mekko roikkuu minulla kotimekkona, joka on kiva vain heittää niskaan kun tulee kotiin ja sisällä on 24 astetta lämmintä. Suunnitelmissa oli ommella pari muutakin mekkoa kesäksi tuosta kirjasta, mutta enpä ole ehtinyt sitä hommaa tekemään. Ompelu ei maistu.
Pidän mekosta kuitenkin, vaikka iso onkin ja ehkä olisi pitänyt tehdä siitä sittenkin minimallinen, mutta ei tämä lopulta minua haittaa vaikka olisi millainen, puuvillakin taitaa lopulta olla hiukan väärä materiaali tähän mekkoon, sillä se on aika tönkkö. Mitä luulet, olisiko toinen materiaali ollut parempi tähän?
Vielä esittelen muutaman ihanan kesävaatteen ja pikku hiljaa siirryn syksyn ihaniin asuihin. Siitäkin huolimatta, että on vielä kauniit helteet. Olen nimittäin luvannut esitellä täällä blogissani millaiset ihanat löydöt olen tehnyt Fidasta. Silloin keskityin vain syksyyn ja syksyn väreihin. Jos haluat kurkata jo nyt mitä ostin, niin olen julkaissut kummallisen videon aiheesta. Linkki tässä. Kuitenkin vielä kuvaan ne tänne blogiinkin kunhan helteet hiukan helpottaa.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua: