Vaatekaappipäiväkirjan lämmin sivu
2
Tänään avataan vaatekaappipäiväkirjan lämmin sivu, nimittäin puin eilen ihanan lämipimän neulemekon, jonka olen neulonut vuosia sitten. On yli 10 vuotta vanha mekko ja toimii edelleen mahdottoman hyvin, vaikka painoakin on tullut paljon lisää. Kengätkin ovat hankittu yli 10 vuotta sitten ja nyt monen vuoden jälkeen kaivoin ne naftaliinista.
Vaatekaappipäiväkirjan lämmin sivu
Jokainen itse neulottu vaatte on minulle monin tavoin arvokas ja niistä on todella vaikea luopua, jos tulee sellainen tilanne, että niistä on pakko luopua. Tämän mekon olin myös laittamassa eteen päin, mutta päätinkin eilen laittaa mekon päälleni ja totesin lopulta, että ei, en laita mekkoa jakoon kuitenkaan, sillä mekko sopi kuin sopikin päälleni. Valitettavasti en enää muista, mistä lehdestä olen ottanut ohjeen tähän, uskoisin, että on jokin vanha Moda, jota ei enää edes julkaista. Mutta en ole ihan varma, sellainen muistikuva on. Jos lehden joskus löydän, niin lisään neuleen tiedot tänne.
Mekko ei ole riemunkirjava, vaan tyylistäni poiketen hyvinkin maltillinen ja klassinen neulemekko. Joka on oikeastaan aika hyväkin asia, kun näin ulkopuolisin silmin katsoo. Mustaa lankaa on aika vaikea neuloa sekä virkata, joten olen hyvin ylpeä siitä, että olen saanut mekon joskus valmiiksi asti. Värejä mekossa on kolme: Musta pääväri, jonka lisäksi löytyy myös harmaata sekä valkoista. Tähän mekkoon on helppo yhdistää mitä tahansa tai sitten mennä päävärillä, joka on musta.
Mustaa päästä jalkoihin
Moni onkin jo huomannut, että olen alkanut pukeutua paljon mustiin vaatteisiin. Se ei ole mitenkään ollut tarkoituksen mukaista ja minullahan ei ihan hirveästi ole mustaa oikeasti kaapissa, mutta jotenkin sekin vähä on nyt eniten käytössä, syystä jota en nyt ihan tiedä. Mutta joka tapauksessa, nytkin tässä päivän asussani lähdin liikkeelle mekon pääväristä, joka on musta. Ensimmäisenä kaivoin thermal sukkahousuni, jotka ovat kokonaan mustat, näillä sukkahousuilla pärjää todella hyvin kylämällä kelillä, tällä kertaa tosin ein nyt todellisuudessa niin kylmä ollut, mutta pysyin hyvin lämpimänä.
Jalkaan tosiaan kaivoin vanhat ihanat hapsusaappaani esille. Jouduin ennen käyttöönottoa harjaamaan mokan hyvin mokkaharjalla ja sain näin myös liankin pois. Jostain kummasta sitäkin oli tullut, vaikkei saapikkaita olla käytetty moneen vuoteen. ja lopuksi iskin mustan pipon päähäni, johon olen tehnyt tupsun ihan omin kätösin. En näe järkeä ostaa tupsuja, kun ne voi itsekin tehdä helposti. Toki takki oli myös päällä, mutta siitä nyt ei kuvia otettu. Musta biker -talvitakki.
Mukavaa maanantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Liivimekko seiskaveikasta
Tähän aikaan vuodesta liivimekko seiskaveikasta on kiva asu. Se on lämmin, mutta kuitenkin sen verran vilpoinen, että kevään lämpimille päiville se sopii hyvin. Liivimekko on siitä kiva, että sen ulkonäkö muuttuu sen mukaan mitä sen kanssa pukee myös päälle. Itse halusin suurta hihaa ja sehän löytyi hienosti omasta kaapista.
Liivimekko seiskaveikasta
Novitan langoista ollaan valtavasti montaa mieltä, osa ei voi sietää, osa tykkää. Itse kuulun siihen ryhmään, joka neuloo paljon Novitan langoilla. En ole huomannut niissä yhtään eroa muihin. Minusta osa kalleimmista langoista vaikuttaa huonommilta mitä Novitan. Mutta puhukaamme nyt tästä minun neulemekosta. Tässä alkaa kuitenkin olla sellainen aika, että virkkuukoukku on käytössä enemmän mitä puikot.
Malli:
- Novita 2009 -syksy
- Ohje
Voit valita itse teetkö lehdestä vai klikkaatko itsesi Novitan ohjeisiin. Itsellä tulee huonosti tehtyä netin ohjeilla kun lehtiä löytyy pilvin pimein. Mutta joka tapauksessa, pidän tämän tyyppisistä vaatteista, sillä ne ovat monikäyttöisiä. Voi pukea päälle minkä tahansa kanssa. Koska rakastan suuria ilmapallohihoja, niin tietenkin valitsin liivimekon kanssa sellaisen paidan. Paita on vuosia sitten hankittu kirpparilta. En nyt ihan tarkkaan muista onko se Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta vai jostain muualta.
Värikkäitä sukkahousuja ja suuria hihoja
Ne ovat tosiaan niitä asioista, joista pidän ja paljon. Monen kirjavat sukkahousut, myös kuviollisia ja isot hihat, oli ne sitten puffia tai ilmpalloa tai mitä tahansa siitä välistä. Kaikki käy. Minusta kaikkein mahtavinta talvipukeutumisessa on se, että voi pukeutua väreihin. Niin monet valitsee kaikkein pimeimpään aikaan sen harmaan tai mustan, niin itse haluan niiden pariksi aina jotakin värikästä. Useimmiten tosin oman väripaletin mukaan.
Väreillä on nimittäin väliä. Osa väreistä vie energiaa ja saa mielen synkäksi ja sitten on värejä, jotka taas tuo energiaa ja parantaa myös mieltä. Väreillä on muitankin tärkeitä rooleja meidän hyvinvointiin. Siksi väreillä on väliä. Itse valitsen tosin helpommin aina oman väripaletin mukaan, olen syksy ja minulle käy parhaiten syksyn ihanat murretut värit. Toki käytän paljon muitakin värejä mutta tietenkin syksyn värit on ne minun juttu.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: