Rakkauden ja juhlien toukokuu
0
Meille tämä kuu on rakkauden ja juhlien toukokuu. Toukokuussa meillä on juhlia jos jonkinmoisia, on kahden lapsen synttärit, äitienpäivä ja valmistujaisia yms. Tänä vuonna synttäreiden lisäksi nuorin jättää hyvästit peruskoululle ja astuu seuraavalle etapilleen. Tämä kaikki tietää vain yhtä asiaa, perhepäivää.
Rakkauden ja juhlien toukokuu
Viime lauantaina hypättiin autoon ja suunnattiin auton nokka kohti Turkua. Meidän porukalla oli jälleen aika kokoontua Vaakahuoneen Paviljongissa, niin kuin joka ikinen vuosi. Viime vuosi oli poikkeus, sillä oli tyttäreni häät. Näin keskityimme niihin ja hyppäsimme yhden vuositapaamisen yli. Mutta nyt taas pitkästä aikaa oli kiva kokoontua yhteen ja nauttia ruoasta ja seurasta. Minulla oli myös vähän tuomisia mukanani tyttärelleni sekä poikani avovaimolle.
Kassi oli täynnä erilaisia ihania juttuja, jotka halusin kovasti jo antaa näille ihanille naisille. Tänä vuonna porukkaa oli vähemmän mitä yleensä, mutta se ei haitannut. Tärkeimmät ihmiset olivat kuitenkin mukana. Lapseni ja äitini. Ikävä taas jäi, kun illalla suuntasimme takaisin Helsinkiin. Tänä vuonna emme voineet jäädä yöksi, Nuppua ei voi enää kauheasti liikuttaa ja hoitajia ei saatu Helsinginpäähän, joten iltamme oli lyhyt.
Virkattuja lahjoja ja ruokaa
Vaakahuoneelle kun pääsimme, niin pakkohan sitä oli heti lahjoittaa lahjat ihanille nuorille naisille. Ensin annoin tyttärelleni virkatun valkoisen pussukan, jonka sisältä löytyi virkattu mekko. Tätä mekkoa hän on pyytänyt ja vihdoinkin sain sen tehtyä. Seuraavana annoin vihreän ihanan laukun / pussukan poikani avovaimolle, joka on tuonut iloa ja valoa meidän perheeseen. Olemme nyt samiksia, sillä meillä kaikilla on nyt samanlaiset pussukat. Minulla pinkki ja valkoinen, tyttärelläni valkoinen ja pojan avovaimolla vihreä. Jokaisen omaan makuun sopivaa siis.
Saimme vaihdettua kuulumisia, nautittua ruoasta ja rentoutuminen oli taattu. Nuorin poika vain oli enemmän nyt omissa oloissaan, jostakin syystä. Toki äitinsä ja kumminsa kanssa jutusteli mutta ei juuri muiden pöytäseurueen kanssa. Ruoan kanssa oli vähän ongelmia, jotenkin työntekijöiden välinen kommunikaatio ei sujunut. Ruoka nimittäin tuli vähän miten sattui pöytään. Alkupalat tulivat vasta kun osa oli saanut jo pääruoan yms. Mutta lopulta kaikki saivat kuitenkin ruokaa navan alle ja päästiin vielä jälkiruokaa nauttimaan toiseen ravintolaan. Ihana ilta ja ikävä jäi kovertamaan sydäntä.
Päivän asu koostui itsetehdyistä osista.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Neula lanka ja lempeys
Neula, lanka ja lempeys, kuinka ompelu hoitaa kehoa ja mieltä. Ompeluhuoneessa on aivan erityinen rauha. Se ei ole hiljaisuutta vaan pehmeää, naputtavaa ja hurisevaa hiljaisuutta, sellaista, jossa sielu saa levätä ja kädet löytävät rytminsä. Kun istun vanhan ompelukoneeni ääreen, kahvikuppi höyryää vieressä ja lattialla lepäävät lankarullat kuin pienet aarteet, huomaan usein hengittäväni syvempään. Jokin sisälläni asettuu paikoilleen. Ja tiedätkö, se ei ole sattumaa.
Neula, lanka ja lempeys, kuinka ompelu hoitaa kehoa ja mieltä
Ompelu on paljon enemmän kuin vaatteiden tai sisustustekstiilien luomista. Se on meditaatiota, kehotietoisuutta ja tunnetyöskentelyä samassa paketissa. Tiede tukee tätä tunnetta: käsitöiden, erityisesti ompelun ja neulomisen, on todettu vähentävän stressiä, parantavan keskittymiskykyä ja jopa lievittävän masennuksen oireita. Mutta juuri ompelussa on jotain erityisen eheyttävää. Siinä on liikettä, suunnittelua, luovuutta ja lopulta konkreettinen, käsin kosketeltava lopputulos.
Moni meistä arjessa uupunut löytää ompelun kautta keinon jäsentää päivän melskeitä. Kun kangasta leikkaa, ikään kuin myös ajatukset saavat selkeämmät rajat. Kun tikki kulkee tasaisesti saumaa pitkin, mielikin rauhoittuu rytmin mukana. Ja kun viimeinenkin lanka on päätelty, lopputuloksena ei ole vain uusi vaate tai korjattu suosikkihame, vaan myös kevyempi sydän.
Ompelu tarjoaa myös mahdollisuuden olla läsnä. Se vaatii tarkkuutta, mutta ei pakota suorittamaan. Se antaa tilaa mokille, korjauksille ja uusille aluille. Kuinka lohdullista onkaan tietää, että virhekin voidaan purkaa ja ommella uudelleen, kuten elämässäkin.
Fysiologisesti ompelu aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää
Fysiologisesti ompelu aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää: uuden oppiminen ja onnistuminen vapauttavat dopamiinia, eli hyvän olon hormonia. Sormien tarkka työskentely kehittää hienomotoriikkaa ja ylläpitää kognitiivista toimintakykyä. Ei ihme, että monet kokevat olonsa pirteämmäksi ja energisemmäksi ompeluhetken jälkeen.
Ja kun ompelemme yhdessä, jaamme tarinoita, kangaspaloja ja naurua, syntyy vielä syvempi hyvinvointi. Yhteisöllisyys, jakaminen ja toisten kannustaminen ovat voimavaroja, jotka kannattelevat pitkälle.
Jos siis olet joskus epäillyt, onko ompeluun käytetty aika ”hyödyllistä”, annan sinulle nyt luvan unohtaa koko kysymyksen. Ompelu ei ole vain hyödyllistä, se on hoitavaa, vahvistavaa ja elintärkeää. Se on lahja, jonka annat sekä itsellesi että maailmalle.
Nappaa siis sakset käteen, silitä kankaat rakkaudella ja anna sormenpäidesi kertoa tarina. Ompele itsesi takaisin lempeämpään arkeen, yksi sauma kerrallaan.
Lankoja ja lempeyttä,
Seuraa minua:
LUE MYÖS: