Mistä tunnistaa ammattitaitoisen ja tehokkaan nuoriso-ohjaajan? Vaatteista? Ulkomuodosta? Eipä sitä taida muusta tunnistaa kuin työnteosta. Vaatteet kannattaa tosin olla pitkälti sellaiset, joissa on helppo olla ja puuhata. Itse käytän paljon leggareita, sillä liikunnanohjauksessa ei oikein farkuilla pysty touhuamaan. Minulla tosin on myös töissä erikseen toiset vaatteet, joita käytän ulkona, sekä eri aktiviteeteissa. Mekkoja käytän todella harvoin mutta käytän niitäkin, varsinkin nyt kun ei oikein ulkoilu onnistu märän kelin vuoksi.
Minulle siis tärkeintä on se, että vaatteet eivät kiristä ja ne päällä voi myös liikkua. Ettei kaikki kriittiset paikat vilku ja ovat siistit mutta pyrin siitä huolimatta pukeutumaan omaa tyyliä kunnioittaen. Lapset ja nuoret ovat aina hyvin kiinnotuneita siitä mistä olen minkäkin vaatteeni hankkinut tai minkä olen tehnyt itse. Ovat todella kiinnostuneita kierrätyksestä ja miten voisi itse toimia ekologisemmin. Paljon hyvää keskustelua aiheesta heidän kanssaan.

Vaikka pyrin siihen, että kaikki vaatteeni olisi kierrätettyjä niin edelleen joitain vaatteita joutuu hankkimaan uutenakin, niitä on pääasiassa työvaatteet. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että nykyään uusien vaatteiden määrä minulla on pudonnut 5% koko vaatevarastosta. Suurin osa on näistäkin sellaisia, jotka on hankittu ennen kierrätyselämääni. Suurin osa on vanhoista vaatteista tehtyjä vaatteita, ja puoliksi menee sitten kirpputoreilta ostettujen ja itse tehtyjen (kankaista). Tämä on siis vähintään mitä haluan minulla olevan. Onneksi tänä syksynä löysin kivat ulkoiluvaatteet Kontista, mutta ainoat jotka on pakko ostaa uutena on vaelluskengät, vanhoista tulee jo vedet läpi…Kurjuus.

Niin kuin monet tietää, en juuri katso sitä, että miten tällainen +40 vuotiaan pitäisi pukeutua vaan pukeudun ihan sen mukaan miltä itsestäni tuntuu, tärkeää on myös se, että tyyli on sellainen mihin on helppo samaistua ja helppo lähestyä. Jäykkä pukeutuminen ei toimi tässä hommassa. Omaa tyyliä kunnioittaen, se on parasta.

Maanantai

Maanantaina puetaan päälle pitkähihainen trikoopaita ja päälle ilmaisosastolta löytynyt flanellipaita, tyttären vanha kaulaliina ja siihen sopiva pipo, joka on myös ilmaisosastolta löytynyt, pipoon tein itse turkistupsun, jonka ohjeen löytää täältä, leggarit on ostettu aikanaan uutena ja jalassa on ilmaisosastolta löytyneet oversize bootsit. Suosittelen turkistupsujen tekemistä itse, on todella helppo tehdä sellaisenkin, joka ei askartele muutoin koskaan ikinä mitään. Materiaaliakin löytyy helposti kirppiksiltä, varsinkin Kierrätyskeskuksesta.

Viikonloppuna oli mahtava käydä kiertämässä hiukan kirppuja, mitään isoja ostoksia ei tullut tehtyä, eikä ollut tarvettakaan. Muutama täsmähankinta vain. Mutta ilmaisosastolta löytyi muutama mahtava löytö, jotka ovatkin nyt suosikki-ihanuuksiani tällä hetkellä. En ole koskaan ollut näin tyytyväinen vaatevarastooni mitä nyt olen. Täydellinen sekoitus kierrätettyä vaatetta sekä tuunattua. Mitä voi tällainen lumppumaakari muuta enää toivoa? Omaa pajaa…
Olen myös todella tyytyväinen nykyiseen tyyliini, yliampuvan boheemiin tai rönsyisen romanttiseen. Sekoitettuun Moriin. Vaikka olenkin tällainen mummeli niin voin silti hassutella vaatteillani ja yhdistellä eri tyylejä ja materiaaleja toisiinsa. Se on minulle kaikkein tärkeintä tyylissäni, että voin leikitellä.

Rakastan kierrellä kirppuja vaikka en mitään koskaan edes ostaisi, on ihana katsella ihmisvilinää ja katsella ihmisten ilon kasvoilta kun tekevät hyviä löytöjä. Luulen, että paljon löytöjä menee myös pukinkonttiin. Kierrätysjoululahjoista olenkin hetki sitten kirjoittanut postauksen ja oman mielipiteen voi käydä jättämässä aiheesta myös postauksen kommenttiboksiin. Mielestäni tämä aihe on aiheellinen joka vuosi sillä ihmisillä on vähemmän rahaa laittaa lahjoihin. Kierrätyslahjat ovat nykyään jo salonkikelpoisia ja laidasta laitaan löytyy kaikenlaista ihanaa mitä voi laittaa pakettiin.

Viikonloppuna näkyi selkeästi Suomi 100 -vuotta juhla ja Kierrätyskeskuksissa oli laitettu hienosti esille astioita, jotka sopi aiheeseen hyvin, myös suomalaiset kirjailijat olivat upeasti esillä ja tietenkin juhla-asut ulkovaatteineen oli omissa osastoissaan hienosti esillä. Myös Plan B:n oma osasto erottui hienosti edukseen. Myymalässä oli todella mietitty tarkkaan esillepanoa. Aika huikeeta. En osannut kuvata mitään, sillä olin aivan sanaton siitä miten hienona kaikki oli.
Oli ihana nähdä myös perhe, jonka lapset, isommat lapset ilakoivat pehmolelujen ympärillä halaillen valtavia nalleja ja hevosia, taisi joku niistä lähteä perheen mukana uuteen kotiin. Sen verran kovaa neuvottelua pehmojen ympärillä käytiin.
Minun tarkoitus oli löytää muutama kirja, tai oikeammin se yksi kirja jota olen etsinyt vuosia mutta jostain syystä en vain löydä sitä mistään ikinä. Toki netistä voin tilata Antikasta mutta vielä koitan hetkisen etsiä, jos vaikka tulisi vastaan Kiertiksessä. Löysin kyllä Härdellille pari kirjaa ja pelin. Peli onkin taas ihan super löytö. Se on nimittäin Lappipeli…Sopii myöskin Suomi 100 teemaan hyvin.

Minun mahtava löytö! Turkki: Kierrätyskeskus ilmaisosasto, Kyläsaaren myymälä Neuletakki: Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto, Nihtisilta Huivi: Kierrätyskeskus ilmaisosasto, Nihtisilta Tunika: Kierrätyskeskus Leggarit ja pipo: Itse tehtyjä Bootsit: UFF

Rakastan erilaisia maskotteja roikkumassa laukuista. Niitä on myös kiva tehdä itse kaikista pikkutilkuista, jotka muutoin menisi roskiin. Maskotit on täytetty leikkuujätteellä.

Mahtava villi lappi- peli. Arvatkaa ketkä pelaa tätä viikonloppuna…Glögit ja piparit pöytään, kiitos!

Ja kiertämisen jälkeen on ollut ihana käydä läpi äidin antamia kasseja ja tehdä aivan mielettömän upeita löytöjä niistä. Mahtavia kankaita, ihania vanhoja vaatteita.

Härdelli: Äiti, voidaanko me adoptoida tänne enemmän ihmisiä Minä: Miksi ihmeessä? Härdelli: Ne olis mun selänrapsuttajia….