Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
6
Todellisuudessa ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt, vaikka kivaa meillä oli silti. Kirjoitin joku aika sitten meidän lyhyestä Tallinnan matkasta ja miten kivaa meillä oli ja mitä kaikkea puuhastelimme. Matka ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti ja itkuakin väännettiin. Nyt haluankin kertoa matkan nurjasta puolesta.
Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
Useasti blogiin kirjoitetaan kaikki se kiva ja mahtava ja jätetään kaikki negatiivinen pois. Kommelluksia aina sattuu ja tapahtuu kun lähdetään reissuun ja siksi haluankin avata vähän verhoa siitä, että kaikki ei meillä mennyt ihan putkeen, vaikka lopputulos oli kuitenkin ihan hyvä ja niitä parhaita asioita muistellaankin mieluummin kuin huonoja. Se onkin se tarkoitus, ei niin kään se, että kaikkea sattui ja tapahtui. Mutta katsotaan mitä sähllystä meillä oli, tai oikeastaan minulla nyt lähinnä kohellusta oli sen verran paljon, että vieläkin joudun kärsimään niistä.
Miesväki sairastui viikkoa ennen matkaa ja minä sitten lopulta kaaduin sänkyyn myöskin muutama päivä ennen matkaa. Taisin olla vielä puolikuntoinen kun lähdimme ja minä kovassa päänsäryssä, joka ei tuntunut helpottuvan millään, vaikka lääkettä otinkin, nukkuminen oli aika vähäistä, joka myös toi tuota särkyä lisää. Päästiin hienosti kuitenkin Tallinnaan asti, minä torkuin sitting loungessa tyytyväisenä. Tallinnaan saapuessamme, veimme laukut Tallinn city Apartmentsin laukkusäilytykseen ja ei muuta kuin kiertelemään maailmaa.
Kohellus alkoi
Olimme pyörineet ja hyörineet muutaman tunnin kun tajusin, että onko lääkkeeni mukana. Minulla ei ole kilpirauhasta, joten joudun syömään lääkkeitä ja ei auttanut muu kuin lähteä kaivamaan matkalaukkuja. Koska nuo säilytykset ovat maksullisia, niin poika lähti torille pienentämään seteliä ja me tongimme matkalaukkuja. Onneksi lääkkeet löytyi ja poika sai syödä pahaa tikkaria. Huojennus oli suuri ja ei muuta kuin sukellus Tallinnan maailmaan. Minulla oli ihanat mustat nilkkurit jalassa, mutta katukivetys teki tehtävänsä ja korko jotenkin upposi mukulakivien väliin ja jalka lähti alta. En kaatunut, mutta kenkä meni rikki. Koitin vielä hetken kävellä kengällä, koska minulla tosiaan vaihtokengät olemassa. Eihän siitä mitään tullut, joten kenkäkaupoille mars.
Kenkäostojen jälkeen lähdimme kulkemaan kohti Prismaa, sillä huoneisto alkoi olla valmiina meille. Aamupala tarpeet mukaan ja tepastelu kohti asuntoa. Pääsimme sisälle ja oli täysin pimeää, minä nappasin kengät jalasta ja otin kauppakassin ja tallustelin reippaasti kohti keittiötä. Kompastuin portaaseen ja lensin kuin leppäkeihäs. Ruokakassi levisi pitkin lattiaa, minä rähmälleni ja kipu oli kauhea. Puhelin lensi pesukoneen alle ja silmälasit vaurioitui. Polven iho meni rikki ja polvi turposi ja tuli jäätävä mustelma, joka on edelleenkin.
Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
Ihan helppoa ei kävely ollut tuon kaatumisen jälkeen. Kävely taittui hitaasti ja varovasti. Ensimmäinen ilta sujui kuitenkin ihan mukavasti ja seuraava päiväkin, vaikka kylmää sadetta tuli taivaalta ja polvi oli todella kipeä ja väsyin todella nopeasti kävelemiseen. Myös päänsärky ilmoitti olemassa olostaan koko ajan. Koitin Protossa olla ihan normaalisti, vaikka olin todella väsynyt ja kivuissani. Kuitenkin sisulla mentiin eteen päin enkä katsonut taaksepäin.
Lopulta sitten toisen illallisen aikana Olde Hansassa saimme hienosti pöydän. Olimme sen varanneet jo marraskuussa. Jonot olivat pitkät ja saimme kiukkuisia katseita kun menimme jonon ohi omaan pöytäämme. Eräskin nainen avautui tarjoilijalle, että miksi me pääsemme heidän edelle, vaikka he ovat odottaneet jo pitkään. Meillä oli pöytävaraus, siksi. Menimme pöytään, istuin alas ja sain tikun takapuoleeni. Tuo tikku lähti pois vasta Suomessa ja kohta olikin aika punainen ja turpeena sen jälkeen. Mitä tästä koheltamisesta sitten oikein jäi käteen muuta kuin kipua ja hammasten kiristystä? En ymmärrä miten onnistun aina koheltamaan näin paljon kun jonnekin menen. Käsittämätöntä täytyy sanoa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS AIKAISEMPI POSTAUS
Vuoden 2024 lankatyöt
Vuorossa vuoden 2024 lankatyöt -postaus. Kun tein ensimmäistä vuosikoostetta, ymmärsin, että järkevin tapa toimia on jakaa kaikki osiin ja tehdä monta pienempää postausta kuin yksi sekametelisoppa -kooste. Vielä pari on tulossa ja hetkeksi on koosteet siinä. Peräkkäin en näitä laita, vaan aina silloin tällöin.
Vuoden 2024 lankatyöt
Vuosi 2024 oli haasteellinen monin tavoin ja se näkyi paljon siinä, ettei lankatöitäkään oikein kauheasti tullut tehtyä. Keväällä tosiaan menin lääkäriin ja alettiin tutkia vointiani ja minulla oli kilpirauhasarvot aivan sekaisin, josta johtui syvä väsymys. Nyt tilanne on parantunut ja kilpirauhasarvot ovat aika ok. Väsymys on kuitenkin vielä läsnä, mutta enemmän puuhaan mitä ennen. Mutta tässä lääkityksessä oli siis pitkälti ongelmia, josta johtui se, etten oikein saanut mitään aikaiseksi.
Tammikuu
Virkattu paita
Tammikuussa huomasin jo, että mikään ei kiinnosta, sain kuitenkin itseni siihen pisteeseen, että virkkasin itselleni neulepaidan langoista, jotka löysin lankalaatikostani. Tulin aika iloiseksi siitä, että sain jotakin valmiiksi. Iso määrä keskeneräisiä töitä on edelleen nurkat täynnä.
Helmikuu
Virkattu irtokaulus
Virkkaaminen sujuikin paremmin kuin neulominen, joten päätin sitten antautua sille hommalle ja opetella virkkaamista lisää. Päätin myös, että uutta lankaa ei tule sisälle, ennen kuin olen hyödyntänyt jotenkin kaikki jämät ja olemassa olevat langat. Jämistä tuli hauska irtokaulus.
Kypärämyssy
Innostuin balaclavoista ja päätin tehdä yhden ihan kokeeksi. Nämähän on super toimivia täällä meillä tuulisella merenrannalla. Ei tarvitse pelätä, että lähtee pipo päästä, kun tämähän ei lähde mihinkään. Ei mihinkään. Balaclavat ovat tulleet nyt jäädäkseen elämääni.
Jämälanka hihakkeet
Yksi toinen must have alkuvuodesta oli hihakkeet, sellaiset oli myös neulottava. Jämäkeristä tämäkin ihanuus toteutettiin. 300g muistaakseni meni lankaa ja neuloin tämän hihasta hihaan. Lopputulos on aivan ihana. Yksi suosikkivaatteitani.
Kesän upeat neuleet
Virkkaaminen oli lankatöiden ykkönen oikeastaan koko kesän ja kesällä alkoi jo vähän uudenlainen vaihekin sairastelun kanssa. Virkkaaminen oli helppoa ja ihan parasta oli nähdä miten langat muuttuivat uudeksi asiaksi. Kesän hitti oli vuonna 2024 shortsit ja housut.
Toukokuu
Virkattu bikiniasu
Virkattu bikiniasu on korjauksessa, sillä tuo shortsien resoriosa on kova venymään, joten virkkaan siihen kuninauhaa kunhan saan aikaiseksi joskus. Pakko viimeistään kesäksi, sillä tämä asu on loistava käyttää kesällä.
Tytön hääsukat
Tyttö pyysi itselleen uusia sukkia ja niiden valmistamisessa meni vuosi. Sain ne lopulta valmiiksi toukokuussa, sopivasti ennen hänen häitä. Toisia samanlaisia en enää tee. Nämä saavat olla ainoat. Muutenkaan sukat eivät ole tällä hetkellä tekolistalla, vaikka pojat ovatkin pyytäneet kovin sukkia ja langatkin on odottamassa kaapissa.
Kesäkuu
Virkattu kesäasu
Ensimmäinen jämälanka työni oli kesäasu, johon kuului monta osaa: Shortsit, Toppi, pikkuinen lompakko, bandana, sormukset ja kaulakoru. Shortsit jouduin vielä myöhemmin vähän fiksailemaan, kun resoriosa löystyy aika nopeasti, niin virkkasin siihen narun.
Virkattu oloasu
Tämä oloasu on koko vuoden 2024 onnistuinein ja upein työ, jonka olen tehnyt. Olen todella ylpeä, että tämä työ onnistui. Tämän työn jälkeen ymmärsin, että kyllä minä oiekastaan osaan nyt jo virkata. Ohjetta tähän ei ole, kun pakko oli tehdä omasta päästä.
Virkatut jalkakoristeet
Helppo ja nopea työ on virkata rannalle boheemit jalkakoristeet. Pienet lankajämät saa helposti ja nopeasti pois pyörimästä kun virkkaa jotakin pientä kuten koruja. Niitähän innostuin kunnolla tekemään sitten lopulta.
Heinäkuu
Söpö loukkasi jalkansa ja verta tuli valtavasti. meillä ei ollut mitään suojaa tytön haavalle, joten virkkasin tossun. Tytön loukkaanstumisen vuoksi oli meidän reissu keskeytettävä ja lähdettävä Yyteristä suoraan Helsinkiin. Tossu on vieläkin menossa mukana, vaikka jalka onkin aikaa sitten tullut terveeksi.
Elokuu
Virkatut korvikset
Ihanat virkatut korvikset. Helppo ja nopeas toteuttaa ja parasta on se, että jämiä saa hienosti pois nurkista.
Vuoden 2024 syksyn lankatyöt
Kesä on ohi, vaikka lämpöä vielä riittää pitkälle syksyyn. Ihan hirmuisesti en mitään suurempia juttuja tehnyt tässä syksyllä. Aika meni kaikki töihin ja lääkärissä juoksemiseen. Olin jo niin sekaisin labrahommista ja lääkäreistä, että menin vain kuin tuulessa.
Syyskuu
Helpot ja yksinkertaiset virkkaukset langanjämistä oli pari pussukkaa ja nyssykkää. Kestokasseja moneen lähtöön. On kyllä tunnustettava, ettei ole käsitystä mihin olen nuo kassit laittanut kun siivoilin kesävaatteet pois nurkista.
Marraskuu
Isoäidinneliöt
Marraskuussa opettelin virkkaamaan isoäidinneliöitä ja niitähän sitten tulikin tehtyä enemmän kuin suunnittelin. Yksi syy tuolle opettelulle oli se, että halusin saada niistä tehdyn balaclavan. Ja nyt sellaiset on kaksin kappalein.
Joulukuu
Hilkka ja kauluri
Neuloin jämäkeristä hilkan ja kaulurin. Lanka on alunperin purettu neuleesta, jonka ostin UFFista. En koskaan käyttänyt neuletta, joten päätin purkaa sen kun lanka oli tosi kiva. Ja nyt ylimääräinen lanka on kokonaan poissa mutta siitä saikin kivat lämpimät asusteet.
Isoäidinneliöliivi
Niin kuin ylempänä totesin, halusin opetella isoäidinneliöiden tekoa ja kun balaclavat olivat valmiit, vuorossa oli toisenlainen neliö ja niistä tuli liivi. Jälleen sain hienosti jämälankoja pois nurkista. Vieläkin löytyy vino pino lankaa, joten ehkä näitä tulee vielä lisääkin.
Vuoden 2024 lankatyöt ovat nyt esitelty ja kaikenlaista väsymisestä huolimatta on tullut tehtyä. Olen siitä aika mielissäni. Käsityöt kun ovat minulle tärkeä tapa poistaa stressiä ja huomasin miten aika vain pakeni luotani kun kävin vain töissä ja nukuin. Toivottavasti tämä vuosi olisi minulle kiltimpi ja terveyskin palaisi takaisin.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Virkatut asusteet ja vaatteet ovat vaatekaapin puuttuva palanen