Löysin paksuhkoa puuvillaa olevan pussin, pussi oli aika iso kokoinen ja sellaisenaan siitä ei ole minulle mitään hyötyä, joten otin sen seuraavaksi projektiksi. Siitä sai näppärästi pari pöytätaplettia, minulle ja miehelleni. Virkatut koristeet löytyi keittiöstä, nekin äitini nekemiä. Niitä on niin paljon, että pari voi hyvin hyödyntää näin myös. Silppulaatikosta löytyi pari lyhyttä pätkää pitsiä, joka sopii projektiin oikein hyvin. Ohjeet pöytätableteihin löytyy täältä. Helppo tehdä mutta ompelukonetta täytyy osata käyttää, sen verran paljon on ommeltavaa.
Myös servetit ompelin vanhhoista pyjamahousuista, en jaksanut alkaa korjailla housuja, joten leikkelin serveteiksi. Ja hyvät servetit tulikin. Meillä tykätään serveteistä ja pestävät servetit ovat yliveto tällaiselle perheelle kuin me olemme. Ne myös näyttää hienolle kattauksessa ja niitä voi tehdä yksiväriseksi tai värillisiksi kuten meillä on lähes kaikki servetit. Ne kuitenkin sopii kattaukseen kuin kattaukseen. Servettien koko on 40×40 cm ja reunat voi joko tuplakääntää tai sitten ommella saumurilla reunat. Mikä ikinä on paras sillä hetkellä. Molempia meiltä löytyy.

Nämä ihanat lasinaluset valmistuivat näppärästi farkkujen sisäsaumoista punomalla. Lopuksi ompelin kaikki yhteen, niin että ne pysyvät tukevasti koossa, eikä mikään mene rikki heti. Paksu farkku ei aina halua totella, joten pieni sorminäppäryys ja kärsivällisyys ovat tarpeen, mutta lopputulos on todella söpö ja käyttökelpoinen. Näin sain farkkujen sisäsaumasta lasinaluset kauniiseen kesäpäivään helposti. Vähän niin kuin omistaisit taikasormet.

Farkkujen sisäsaumasta lasinaluset

Zero waste -ajattelu näkyy juuri tällaisissa pienissä projekteissa. usein farkuista hyödynnetään vain siistimmät osat, vaikka haarasaumat ja sisäsaumat ovat kaikkein kestävintä materiaalia. Näissä lasinalusissa jokainen pala tulee käyttöön, eikä mitään mene hukkaan. Tämä projeksti on hvyä esimerkki siitä, että pienillä arjen valinnoilla voi luoda jotain hyödyllistä ja kaunista, samalla vähentäen jätteen määrää.

Farkkujen sisäsaumasta lasinalusten tekeminen on yllättävän helppoa, vaikka se saattaa aluksi vaikuttaa haastavalta. Haarasaumat ovat juuri sopivan paksuja ja kestävät hyvin käyttöä, ja niistä syntyy tukevia paloja, jotka pysyvät muodossaan. Pienet saumat voi leikata sopivan pituisiksi suikaleiksi ja punoa ne yhteen, jolloin syntyy kauniita ja yksilöllisiä lasinalusia. Tämä on myös mainio tapa hyödyntää farkkuja, jotka muuten saattaisivat jäädä käyttämättömiksi. Lisäksi projektin voi tehdä nopeasti ilman monimutkaisia työkaluja, joten se sopii täydellisesti nopeisiin DIY-hetkiin kotona.

Lumppis -projekti

Lumppis-projekti on opettanut paljon: jämäpalat saa käyttöön yllättävillä tavoilla, ja luovuus on avain onnistumiseen. Pienistä jäännösmateriaaleista voi syntyä sekä sisustuselementtejä että käytännöllisiä arkiesineitä, ja samalla oppii arvostamaan materiaalia uudella tavalla. Projekti muistuttaa, että zero waste ei ole vain ajattelutapa, vaan myös elämäntapa, pieniä tekoja arjessa, jotka tekevät suurta eroa.

Lisäksi projektin avulla voi inspiroida muita: ystävät ja perhe huomaavat, miten vanhasta farkusta syntyy jotain uutta ja kaunista, eikä mikään mene hukkaan. Näin zero waste – ajattelu leviää luonnollisesti ja arjen luovat ratkaisut saavat näkyvyyttä. Jokainen onnistunut lasinalunen on pieni voitto, joka kannustaa koekilemaan lisää kierrätysprojekteja.