Kulttuuripäivä Helsingissä
2
Eilen meillä oli kulttuuripäivä, joka piti sisällään museon ja elävää musiikkia syömisen kera. Museokortti on todella hyvä investointi, sillä sillä pääsee museoon milloin haluaa ja museokorttiin liitetään museoita koko ajan lisää. Ei tarvitse ikinä miettiä, että onko nyt rahaa sen verran, että voidaan mennä tekemään jotakin. Museokortit on meillä vanhemmilla ainoastaan, sillä poika kulkee nykyään aika vähän meidän kanssa.
Kulttuuripäivä Helsingissä
Valitsimme Kansallismuseon tällä kertaa, ihan siitä yksikertaisesta syystä, että kyseinen museo on menossa kiinni remontin ajaksi. Vaihtuvana näyttelynä siellä on 24.9.2023 asti Kesytön taide -näyttely. Kyseinen näyttely oli mielenkiintoinen, opin hiukan uuttakin aiheesta. Taidettiin tosin lopulta mennä ihan väärään suuntaan kun jossakin kohti huomattiin, että nuolet menee toiseen suuntaan ja me toiseen. Noh, onneksi ei ollut tungosta eikä ketään tuntunut häiritsevän. Ensin tosiaan mentiin oikeaan suuntaan mutta siis jossakin vaiheessa mentiin ihan sekaisin.
Minusta oli kivaa se, että interaktiivista on tullut museoihin mukaan. Pääsi tekemään hassuja juttuja, kuten sai oman kuvansa tauluun yms. Lasten mielipiteet tulevaisuudesta seinillä oli myös hauskoja, jotka luimme kaikki, jotka sattui silmiin. Miten eri tavoin lapset näkee tulevaisuuden. Jopa Helsinki räjähtää. Oli hassua nähdä myös äitiyspakkaus, jonka sain esikoiselleni. Ajatelkaa, että se on museotavaraa nyt. Ja monet lelut, joilla on itse leikkinyt on nyt museojuttuja…Olenko minäkin museotavaraa nyt?
Museon jälkeen nauttimaan livemusiikista
Oltiin päästy kierros melkein loppuun, alkoi mies valittaa, että hällä on nälkä. Noh, kun päästiin ulos soi viereisen ravintolan terassin musiikki museolle asti, tietenkin suuntasimme nokkamme kohti ravintolaa. Tilasimme ruokaa ja ei muuta kuin nauttimaan olosta hetkiseksi. Koska keli oli hiukan viileä, Helsingissä tulee aina ja se tuuli oli viileä, niin emme viihtyneet lopulta kovin pitkään, vaikka saatiin hyvin lämmikettäkin päälle.
Joten oikein ihana sunnuntai ja saatoin jo mielessäni matkustaa lomille, vaikka vielä on kolme päivää lomaan. Mutta kaikki tällainen rento oleminen muistuttaa tulevasta lomasta ja jotenkin se sekoittaa sitten tätä omaa pientä mieltä aika reilustikin. Koko ajan aivot sanoo, että töitä töitä mutta samalla kertaa toinen aivopuolisko sanoo loma loma.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
Vuosittainen perhetapaaminen
Jälleen oli vuosittainen perhetapaaminen Turussa ja tällä kertaa vähän isommalla porukalla. Oli isovanhempaa ja puolisoa ja kummia. Tänä vuonna myös juhlittiin paljon enemmän. Kaikkien saavutuksia, synttäreitä, äitienpäivää. Yleensä vietämme siis esikoisen ja kuopuksen synttäreitä tässä kohtaa, mutta nyt oli paljon muutakin juhlan aihetta.
Vuosittainen perhetapaaminen
Meillä on siis ollut siitä lähtien kun muutimme takaisin Helsinkiin tapana kokoontua touko -kesäkuun vaihteessa Turkuun yhteiseen perhetapaamiseen. Toki meillä on ollut aikaisemmin myös tapaamisia Helsingissä, kuten vuosittainen Lintsipäivä, mutta se on jäänyt pois kuvioista korona aikana, eikä sitä kukaan oikein kaipaa takaisin. Toki jotakin kivaa aina voi tehdä Lintsin tilalla. Mutta emme ole vielä sitä keksineet, että mitä se olisi. Mutta nämä tapaamiset on aina järjestetty ja nämä ovat myös kivoja tapahtumia. On ihana saada koko porukka samaan pöytään ja jutella rauhassa asioista.
Joskus keskustellaan ihan vakavistakin asioista, ei aina mutta joskus. Tällä kertaa oli niitäkin kerrottavana ja selvitettävänä. Ruokapuoli ei tällä kertaa kuitenkaan vakuuttanut meitä. Jotenkin aika pliisua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mutta ruokaikin on sivuseikka tässä. Se yhdessä olo on se tärkein. Me yleensä olemme yötä sukulaisten nurkissa, mutta tällä kertaa sukulainen ei voinut majoittaa meitä, joten hän halusi kustantaa mahdollisimman halvan hotellihuoneen.
Aamupala sukulaisella oli herkullinen, mies kokkasi mitä kaapista löytyi.
Tämä on oikea kermamunkki. Tuntuu ettei tätä saa muualta kuin Turusta.
Turkuvierailu jäi hiukan vailinaiseksi
Nuorimmainen pääsi isoveikan luo yöksi, joka oli hänelle tosi tärkeä juttu. Ensimmäisen yön me siis vietimme sukulaisella ja lauantaina sitten me vanhemmat siirryimme hotelille ja veimme samalla kuopuksen kassin isoveljelleen. Samalla pääsin moikkaamaan ihanaa karvaista söpöläistä. Samalla reissulla kierrettiin pari kirppistä, joista jotain pientä löysinkin ja kävimme hallissa moikkaamassa kaveriani. Hotellin kautta syömään.
Kun keksimmäinen lapsi oli hoitanut vanhusten saattohommat, niin hetken jälkeen hän lähti pikkuveikan ja avovaimonsa kanssa kotiin ja minä ja tyttäreni, sekä hänen avomies ja minun mieheni jäimme viettämään vielä iltaa. Oli kyllä mielenkiintoista liikkua Turun yössä vuosien jälkeen. On varmaan 20 vuotta aikaa siitä kun olen viimeksi hillunut Turun yössä. Hirmu hiljaista joka paikassa. Myös baarimaailma on muuttunut paljon niistä ajoista kun itse on hengaillut mestoilla. Mutta Titanic näyttely jäi tällä reissulla, ehkä kesällä sitten ehtii.
Tykkäsinkö hotellista?
En erityisemmin. Iso yllätys oli erittäin hyvä aamiainen, joka sisälsi paljon muutakin kuin sianlihaa, esimerkiksi kalkkunapekonia, josta olen erittäin mielissäni. Mutta muuten hotelli oli kyllä sellainen mitä osasi odottaa sillä rahalla mitä huone maksoi. Ehkä oli jopa yläkanttiin.
Ihana mekko on ostettu Label Second handista.
Hotellista sai kelkkunapekonia, se oli iso yllätys.
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua: