Vaellus Griffith Observatorioon
12
Vaellus Griffith Observatorioon tehtiin Get your Guiden kautta, sillä se oli helpoin ja turvallisin ratkaisu. Get your Guide on meille tuttu ja käytämme sitä välillä tiettyihin retkiin, jos haluamme tehdä joitain asioita lasten kanssa turvallisesti. Silloin ei tarvitse miettiä mitään, vaan antaa mennä vain. Hyvä puoli on myös se, että Get your Guiden retket voi maksaa etukäteen, joten ei tarvitse huolehtia rahojen riittämisestä sitten paikan päällä.
Vaellus Griffith Observatorioon
Meillä oli hyvin rempseä ja iloinen opas, joka kertoi kyllä mielettömiä juttuja niin siitä, miten kaupunki on saanut Griffithin puiston sekä Observatorion. Nimestä sen viittauksen saa, mutta kuka oli Griffith? Griffith Jenkins Griffith (4.1.1850-6.7.1919) oli walesilaissyntyinen amerikkalainen teollisuusmies, joka keräsi valtavan omaisuuden kaivoksellaan ja 1880-luvulla hän lahjoitti 12,20 km 2 maa-aluetta Los Angelesin kaupungille, joka nimettiin Griffithin puistoksi. Hän myös testamenttasi rahaa, että niillä voidaan rakennuttaa alueelle Observatorio sekä kreikkalainen teatteri. Tätä perintöä mustamaalaa kuitenkin väkivaltainen tilanne, jossa Griffith ampui vaimoaan. Hän joutui siitä joksikin aikaa vankilaan.
Opas kertoi myös mitä kaikkea alueella on kuvattu ja kertoi nippelitietoja myös Hollywood merkistä. Tosiaan siinä merkissä on joskus palanut valot. 70 -luvulla merkki oli jo niin huonossa kunnossa, että sen pelastamiseksi Hugh Hefner aloitti julkisen kampanjan laiminlyödyn maamerkin korjaamiseksi. Hän saikin Hollywoodin kerman lahjoittamaan ison summan rahaa ja näin merkki pelastettiin. Toisen kerran Hugh Hefner tuli pelastamaan merkkiä 2010 kun kiinteistörakentajat halusivat ostaa kyltin ympäriltä maata ja rakennuttaa luksusasuntoja. Ensin luonnonsuojelu ryhmä aloitti varainkeruun kiinteistöalueen ostoon, se ei riittänyt ja Hugh Hefner riensi apuun. Nyt uhanalainen maa on suojeltu.
sumu vaivasi vaeltajaa
Ilma oli todella sumuinen kun aamulla ajelimme kohti Griffithin puistoa ja tapaamispaikkaamme. Auto saatiin hienosti parkkiin ja jäimme odottamaan opastamme sekä muita osallistujia. Meitä olikin aika sekalainen seurakunta ja voitteko uskoa, että emme olleet ainoat suomalaiset reissulla. Vaellukselle osallistui eräs toinenkin suomalainen ja opas oli aivan haltioissaan, että vau…Mikä todennäköisyys, että hänellä on kaksi eri porukan suomalaista samalla reissulla. Täytyy sanoa, että tämä opas oli huikea ja vielä huikeampi oli meidän vaellusreissu.
Oikeasti…Hyvin kapeita teitä pitkin kiivettiin kohti huippua ja koska alue oli sankan sumun alla, niin se antoi oman jännitysmomenttinsa. Aina mietin kielekkeellä, että onkohan koskaan kukaan tippunut tuonne alas. Hui. Sumu oli niin sankkaa, että kastuimme läpimäriksi, tai minä olin alun perin niin toope, etten muistanut ottaa tuulitakkia mukaan ollenkaan, joten olin todellakin läpimärkä. Tämän kaiken lisäksi me tulimme paikkaan, jossa saimme valita joko kiivetä lähes kohtisuoraan kohti huippua tai sitten kiertää loivempaa reittiä. Poikani sitten päätti, että hänpä kiipeää suoraan ylös ja mieheni siihen, että ei hän voi poikaa yksin päästää, että menee mukana. Noh, enhän minä voi miestäni päästää, sillä menee olkapäät sijoiltaan ja jos poikani pystyy siihen, niin pystyn minäkin…
Konttaamalla melkein nousin sinne nyppylälle, meinasin kuolla puolessa välissä ja olo oli kauhea, en meinannut saada henkeä. Sisuunnuin kun näin, että vähän matkan päässä on putket, heittäydyin putkille ja revin itseni niitä apuna käyttäen eteen päin kohti huippua. Mies yritti loppumetreillä auttaa, mutta sanoin tiukasti ei ja pääsin kuin pääsinkin nousemaan huipulle. Johan oli koetus, mutta tulipahan tehtyä.
Mitä tapahtui Observatoriossa?
Noh, kuulkaas yhtään mitään. Meikäläinen oli niin märkä ja kylmissään, että melekin itkien sanoin miehelleni, että mennään hotellille. Haluan lämpimään suihkuun. Meillä oli suunnitteilla, että hankimme liput planetarioon mutta oikeastaan kaikki mitä siellä piti tehdä jäi, kun päätimme mennä odottamaan linja-autoa. Sillä pääsimme alas ja hyppäsimme omaan autoon ja huristimme kovassa tohinassa hotellille. Suihkuun, hiukan pakkelia naamalle ja vaatteet niskaan ja ulos syömään. Se oli sen päivän päätös…Käytiin tosin ostoksilla samalla. Ostoskadulla kun oltiin.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Universal Studiot
Täytyy ihan heti sanoa, että Universal Studiot olivat meille suuri pettymys, mutta se ei tarkoita sitä, että emme olisi ottaneet jokaisesta hetkestä kaikkea irti. Uskon myös, että osa pettymyksestä johtui vesikelistä, minkä vuoksi ei osattu niin täysin nauttia olemisesta mitä olisi ollut ilman vesisadetta. Mutta nyt on tullut käytyä täälläkin sitten.
Universal Studiot sivuun pääset tästä linkistä!
Universal Studiot
Koska meille suositeltiin niin paljon Universal studioita, niin tietenkin me päätettiin mennä myös tänne kokemaan ja koska minä olen meidän perheen Harry Potter fani, niin kohde oli enemmän minun valintani. Harry Potter maailma olikin suuri pelastus meille. Viihdyimme puistossa kuutisen tuntia, joista jonotteluun meni kaikkiaan kaksi tuntia. Eli kaksi laitetta pääsimme kokemaan täällä. Jonon ohi vaihtoehtoa emme edes harkinneet sen jäätävän hinnan vuoksi. Jos jonon ohi vaihtoehto maksoi Disneyssä hiukan päälle 30€, niin Universalissa puhutaan jo satasista. Ei kannattanut. Varsinkaan kun Universalissa on hyvin vähän rauhallisia laitteita, joissa itse voisin olla.
Se mikä jäi hiukan hampaan koloon harmittamaan oli se, että emme päässeet yhteenkään näytökseen, niinhin erilaisiin stunttinäytöksiin sekä erikoisefektinäytöksiin. Uskon, että kokemus olisi ollut hienompi, jos niihin oltaisiin päästy. Pääsemisellä puhun siitä jonottamisesta. Meillä kun oli alunperin ajatus se, että jonotamme joka puistossa max. tunnin ja täällä jonot oli jo saapuessamme kolmisen tunnin mittaisia ja vain piteni. Onneksi Harry Potter maailma pelasti valtavan paljon päivästä.
Harry Potter ja Dinosaurukset
Vielä lisää huonoja asioita… Istumapaikkoja puistossa oli todella vähän ja useassa paikassa ei toiminut QR -koodi, jolla olisi saanut tilattua ruokaa. Vessat olivat todella ala-arvoisessa kunnossa. Joka kaupassa oli samat tavarat myynnissä ja niitä kauppoja oli paikat täynnä, ravintoloita oli vähän kauppoihin nähden. Ehkä meidän pettymys oli paljon sitäkin, että me vertasimme montaa kohtaa Disneyyn, jossa oltiin huomioitu kaikki yksityiskohdat, esim. Kaupoissa oli eri alueella siihen alueeseen sopivat myytävät. Esimerksiksi Star Wars alueella myytiin vain Star Wars juttuja.
Mutta Universalissa nyt ei ollut kuin yksi maailma, Harry Potter maailma ja siellähän me viihdyttiin oikein hyvin. Ensin käytiin alapuistossa, jossa hypättiin Jurasic Worldin kyytiin, jonotusta kesti noin 45 minuuttia ja laite oli kyllä hyvä. Kaupassakin oli hyvin juuri dinoihin liittyviä juttuja. Valokuva, joka otettiin laitteessa maksoi paljon, mutta kuva on kiva olla muistona, joten se otettiin siitä huolimatta, että se maksoi. Disneyssä kuvat sai suoraan sovellukseen ilmaiseksi. Tämän kuvan sai paperiversiona maksulla.
Syötiin lounas myös tuolla alapuistossa, jonka jälkeen siirryimme yläpuistoon ja suoraan Harry Potter maailmaan. Siellä oli ihmettelemistä, miesväki innostui ostamaan itselleenkin taikasauvat, itse ostin omani heti kun pääsimme studiolle. Sauvoille tulikin hommia kun Harry Potter maailmassa niitä pääsi käyttämään. Myynnissä oli siis kahta erilaista sauvaa, kalliimmilla sai taikoa tuolla alueella ja halvimmat olivat vain matkamuistoja. Me otettiin ne kalliimmat.
Sade yltyi ja oli aika lähteä hotelliin
Olimme viettäneet aikaa Harry Potter maailmassa muutaman tunnin kun sade yltyi ja me päätimme lähteä hotellille tekemään ruokaa, emme halunneet syödä studioilla, matkalla ulos päätimme vielä mennä jonottamaan Kung fu pandan laitteeseen, jossa oli sillä hetkellä vain puolen tunnin jono. Kun olimme seisomassa jonossa noin 15 minuuttia jono oli kasvanut jo yli tunnin mittaiseksi. Onneksi jonotimme tuohon laitteeseen, sillä se oli kyllä kiva loputus päivälle. Tuli kaikin puolin parempi fiilis. Oltiin päästy kahteen laitteeseen. Se harmitti, ettei pojat päässeet Harry Potteriin, olisin niin mielelläni halunnut tietää millainen se oli. Itse en voinut siihen mennä. Jono oli kuitenkin laitteeseen monen tunnin mittainen, joten ei ollut järkeä laittaa jonottamiseen montaa tuntia aikaa.
Universal Studiot on nyt kuitenkin koettu, eikä enää harmita niin paljon mitä juuri silloin harmitti kun tajuttiin, että emme saaneet nauttia päivästä ihan niin kuin ajateltiin. Enemmän varmaan saa irti, jos haluaa laittaa rahaa enemmän, ettei tarvitse jonotella laitteisiin. Itselle siellä ei juuri ollut laitteita, joihin voisin mennä. Eli iso osa on sellaisia tosi rajuja vuoristoratoja. Rauhallisia on todella vähän. Uskon, että paras juttu tuolla on juuri ne näytökset, joita järjestetään sekä kiertoajelu, johon ei päästy siihenkään.
Haluammeko vielä Studioille? Hyvin epätodennäköistä.
Ostimmeko jotain? Kyllä, taikasauvat, kaulaliina ja minulle myös tylypahka verkkariasun.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: