Nyt kun baseni on aktivoitunut, niin saan kaikki mahdolliset taudit helposti. Ei auta mitkään apukeinot vaan yhden flunssan jälkeen voin saada seuraavan ja seuraavan. Voin olla pitkään kipeänä ihan tavallisessa flunsassa. Mutta sängyn pohjalla on kiva kirjoitella blogia ja nauttia muista asioista, kuten leffoista ja jäätelöstä. Pukeutua pehmeisiin, lämpimiin vaatteisiin ja nautiskella elokuvatarjonnasta. Näiden kuvien ottamisen aikaan en vielä ollut kovin kipeä mutta tällä hetkellä en saa puhua enkä kauheasti muutenkaan puuhata mitään…Kurjaa. Minulle, joka kuumeisenakin ompelee ja hääräilee kotona minkä ehtii. Nyt ei saa!

Mutta mitä silloi kun on kipeä voi tehdä itselleen, jotta olo olisi nautittavampi? Minulle se on lämmin suihku, pehmeät ja lämpimät vaatteet ja jäätelö. Nytkin kurkku niin kipeä, että vain jäätelöä pystyy syömään. Jos olisi kylpyamme, voisin olla siellä monta tuntia pötköttelemässä. Vesi saa minut niin hyvälle mielelle ja tulee terveempi olo lämpimässä vedessä. Ja kun on siinä vaiheessa, että ollaan terveiden kirjoilla niin sen jälkeen on ihana tehdä jälleen kuorinta-aine ja pestä kunnolla sairaus pois iholta. Se on niin ihanaa…

Kuvissa keskiössä on minun ihanat, pehmeän pöörröiset ylipolvensukat, minun ihan lempparit ja samaa pehmeyttä löytyy neuletakissani, joka on hankittu Kierrätyskeskuksesta. Tarjoiluastia sekä kahvikuppi on myös Kierrätyskeskuksesta. Farkkupalli on tehty itse ( esittelen myöhemmin kunnolla) sekä koiran paita on tehty vanhasta villapaidasta.

Mistä tunnistaa ammattitaitoisen ja tehokkaan nuoriso-ohjaajan? Vaatteista? Ulkomuodosta? Eipä sitä taida muusta tunnistaa kuin työnteosta. Vaatteet kannattaa tosin olla pitkälti sellaiset, joissa on helppo olla ja puuhata. Itse käytän paljon leggareita, sillä liikunnanohjauksessa ei oikein farkuilla pysty touhuamaan. Minulla tosin on myös töissä erikseen toiset vaatteet, joita käytän ulkona, sekä eri aktiviteeteissa. Mekkoja käytän todella harvoin mutta käytän niitäkin, varsinkin nyt kun ei oikein ulkoilu onnistu märän kelin vuoksi.
Minulle siis tärkeintä on se, että vaatteet eivät kiristä ja ne päällä voi myös liikkua. Ettei kaikki kriittiset paikat vilku ja ovat siistit mutta pyrin siitä huolimatta pukeutumaan omaa tyyliä kunnioittaen. Lapset ja nuoret ovat aina hyvin kiinnotuneita siitä mistä olen minkäkin vaatteeni hankkinut tai minkä olen tehnyt itse. Ovat todella kiinnostuneita kierrätyksestä ja miten voisi itse toimia ekologisemmin. Paljon hyvää keskustelua aiheesta heidän kanssaan.

Vaikka pyrin siihen, että kaikki vaatteeni olisi kierrätettyjä niin edelleen joitain vaatteita joutuu hankkimaan uutenakin, niitä on pääasiassa työvaatteet. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että nykyään uusien vaatteiden määrä minulla on pudonnut 5% koko vaatevarastosta. Suurin osa on näistäkin sellaisia, jotka on hankittu ennen kierrätyselämääni. Suurin osa on vanhoista vaatteista tehtyjä vaatteita, ja puoliksi menee sitten kirpputoreilta ostettujen ja itse tehtyjen (kankaista). Tämä on siis vähintään mitä haluan minulla olevan. Onneksi tänä syksynä löysin kivat ulkoiluvaatteet Kontista, mutta ainoat jotka on pakko ostaa uutena on vaelluskengät, vanhoista tulee jo vedet läpi…Kurjuus.

Niin kuin monet tietää, en juuri katso sitä, että miten tällainen +40 vuotiaan pitäisi pukeutua vaan pukeudun ihan sen mukaan miltä itsestäni tuntuu, tärkeää on myös se, että tyyli on sellainen mihin on helppo samaistua ja helppo lähestyä. Jäykkä pukeutuminen ei toimi tässä hommassa. Omaa tyyliä kunnioittaen, se on parasta.

Maanantai

Maanantaina puetaan päälle pitkähihainen trikoopaita ja päälle ilmaisosastolta löytynyt flanellipaita, tyttären vanha kaulaliina ja siihen sopiva pipo, joka on myös ilmaisosastolta löytynyt, pipoon tein itse turkistupsun, jonka ohjeen löytää täältä, leggarit on ostettu aikanaan uutena ja jalassa on ilmaisosastolta löytyneet oversize bootsit. Suosittelen turkistupsujen tekemistä itse, on todella helppo tehdä sellaisenkin, joka ei askartele muutoin koskaan ikinä mitään. Materiaaliakin löytyy helposti kirppiksiltä, varsinkin Kierrätyskeskuksesta.