Hae
VillaNanna

Tammiston Kontti

Joskus on sellainen hetki kun tehdään reissu Vantaan puolelle. Käydään silloin Tammistossa kiertelemässä sekä Jumbossa. Mutta aina pitää olla jokin syy miksi menemme sinne asti. Silloin on hyvä tehdä muitakin hankintoja samalla kertaa, esimerkiksi Tammiston Ek on tarvikekauppani, jos tarvitsen ompelulankaa. Tällä kertaa matkan syy oli hiukan toinen mutta käytiin samalla myös Tammiston Kontissa katsomassa, jos jotakin löytyisi uuteen kotiin. Tarvikkeita uuteen kotiin ei tullut vastaan mutta mieheni löysi minulle aivan ihanat kengät, itse löysin kengät sekä laukun. Nämä oli otettava mukaan.

Tällä hetkellä ei ole hyvä käydä kiertelemässä missään kirpputoreilla, sillä tässä kun pakkaa niin tulee valheellinen käsitys siitä, että ei ole vaatteita, eikä myöskään kenkiä. Seuraavan kerran kun menen kirppikselle menen etsimään juuri niitä asioita mitä olemme suunnitelleet, enkä ota mitään muuta mukaani. Vasta ennen koulun alkua on hankittava pojalle koulutarvikkeet mutta ennen sitä ei mitään tällaisia herkkusia…Toivottavasti kykenen siihen, olen aika heikko tässä asiassa, jos jotain super herkullista tulee vastaan. Tarkoituksena kuitenkin on, etten hanki ennen syksyä muuta kuin taloustavaraa, kodin laitto on nyt ensimmäinen asia mitä pitää tehdä. Toivottavasti suunnitelma onnistuu.

*    *    *    *    *
Mikä näissä asioissa kiehtoi? En varsinaisesti ole laukkuihminen mutta niitä on aika kohtuullisesti lähtenyt mukaani ja olen opetellut käyttämään laukkuja enemmän. Minulla ei ole tuon tyylistä laukkua ollenkaan ja väri on todella herkullinen, sopii hyvin keltaisten kenkieni kanssa käytettäväksi. Tuo keltainen on suosikkini, vaikka ei ihan sinapinvärinen olekkaan.
Nuden väriset kengät olivat todella romanttiset ja sopii monen hameeni ja mekon kanssa käytettäväksi. Hattu päähän ja korut kaulaan ja menoksi. Sandaalit taas poikkeavat muista kengistäni todella paljon. Ihana sinisen eri sävyt leikittelee nauhoina ja kantapään mustat osat tekevät näistä kengistä todella tyylikkäät ja kauniit. Voin hyvin käyttää niitä vaikka tuon laukun kanssa arkena, juhlan minulla onkin sopivia mekkoja noiden kenkien kanssa.
Asua ei aina tarvitse rakentaa vaatteista, vaan joskus asun rakentaminen lähtee vaikka kengistä, jopa korusta. Voi kokeilla hyvinkin erikoisia yhdistelmiä, jotka lopulta voikin toimia paljon paremmin mitä se ”tyylikäs” ja lehtien sivuilla ohjeistettu pukeutuminen. Se on se juttu omassa pukeutumisessa, että kokeillaan kaikenlaista ja yhdistellään reilusti ja kokeilevasti kaikkea. Näin pukeutumisesta tulee mielenkiintoista, hauskaa ja iloista.
*    *    *    *    *

KYSYMYS!


Kummat kengät on mieheni löytämät?

Mummelin kotimekko

Runsas viikko sitten Alppiruusupuisto alkoi kukkia ja päätettiin pikaisesti miehen kanssa käydä nuuskimassa ihanaa tuoksua ja mennä tekemään hetkeksi jotakin muuta kun tiedossa on, että me ei juurikaan mihinkään päästä nyt kun pakataan asuntoa pakettiin. Samalla oli hyvä kuvata myös kotimekkoni, jonka olen tehnyt jo alkukeväästä, kun minulle tuli kesä fiilis ja niitä kesäkolttuja tuli ommeltua oikein urakalla.

Tästä mekosta tulee hyvin oma lapsuus mieleen, siihen aikaan monilla naisilla oli tämän tyyppisiä kolttuja päällään. Mekko on tehty kotikoltuksi, joka on helppo vetaista päälleen aamulla ja tepastella omalla pihalla ja hääräillä mitä haluaa. Alle vain bikinit tai uimapuku. Eipä paljon muuta tarvita. 
Mekko on tehty rikkinäisestä mekosta ja farkkujen vyötärökaitaleesta. Ja tietenkin tämä on lumppis-projektin juttuja.
Tällaiset päivät ovat vallan ihania, kun voi laittaa rentoa päälleen, olla ilman meikkiä ja olla välittämättä ympärillä kuhisevista ihmisistä. Nauttia vain lämmöstä ja auringosta ja tietenkin kukkien huumaavasta tuoksusta. Aplppiruusupuiston kukat alkavat olla jo kukinnan loppupuolella, joten kannattaa kiirehtiä jos haluaa vielä nähdä upeat kukat.
Koko asun materiaalit on napattu aikanaan Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Mekko taitaa olla jopa niitä ihan ensimmäisiä joita olen ottanut mukaani kun muutimme Helsinkiin. Siihen aikaan Nihtisillassa pidettiin tekstiilipenkojaiset ja sieltä löytyi materiaalia tuunaukseen vaikka miten paljon. Nyt ei enää ole jäljellä kuin rippeet ja aika paljon niitä on juuri tässä Lumppis-projektissa mukana. Toivon todella, että pääsen projektia aloittelemaan pian taas uudelleen kun ollaan saatu tavarat uuteen kotiin. Onneksi sitä voi kuitenkin kuvata niitä juttuja, joita ei nyt ehdi kuvata ja julkaista niitä jonkin aikaa. Ompelutilan laittaminen kun on ihan viimeinen. Se kun pitää tosiaan rakentaa eikä vain pystyttää, niin kuin tähän asuntoon tehtiin.

Mukavaa tiistaita!

-Melissa-