Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
6
Ostan useasti itse tehtyjä vaatteita kirppareilta. Toki minulla on tietyt kriteerit niille, mutta yleensä haluan ostaa juuri itse tehtyjä. Koska ne sopivat paremmin omaan tyyliini kuin tehdastuotetut vaatteet. Mutta en siis kaikkea osta, tietenkään. Vain sellaiset mitkä sopii minulle ja jotka on tehty hyvin.
Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
Turussa kun oltiin tuossa hetki sitten, niin kiersin parit kirpparit ja löysinkin muutaman kivan vaatteen kesäkaappiini. Yksi tällainen ostos oli vintage Uffista, jonkun tekemä hame. Materiaali vaikuttaisi olevan puuvillaa tai puuvillasekoitetta. Hyvin yksinkertainen malli, jossa helmaan laitettu frilla. Hame tuntui heti omalta kun sen käteeni otin rekiltä ja kun sen vihdoin pesun jälkeen päälleni sain, olin varma siitä, että meidän yhteinen taival on pitkä.
Toki hiukan jouduin korjaamaan hametta myöskin, sillä kuminauha oli kiinnitetty hameeseen hakaneulalla ja nyt olen harkinnut, että vaihdan kuminauhan leveämpään vaihtoehtoon. Mutta se tapahtuu kun tapahtuu. Muuten hame toimii minulla hyvin. Töihin laitoin hameen kaveriksi puuvillaisen liivin, jonka olen viime vuonna löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Löysin silloin kaksi ihanaa neuletta, joista toinen oli myös jonkun itse neuloma, tämä liivi on teollisesti valmistettu. Molemmat olivat kesällä kovassa käytössä ja niin ovat myös tänä vuonna.
Itse tehdyissä vaatteissa on särmää
Olen aikaisemmin puhunut siitä, että vaatteilla on aina jokin tarina ja se on yksi syy miksi tykkään ostaa kirppareilta vaatteita. Mutta miksi pidän itse tehtyjä isommassa arvossa kuin tehdastuotettuja? Ihan siitä syystä, että joku on nähnyt vaivaa oman tyylin rakentamisessa. Yleensä olen ostanut muiden tekemiä neuleita, mutta välillä tulee vastaan ommeltuja ja jos vaate on minulle hyvä, niin tietenkin sen nappaan itselleni. Itse tehdyillä vaatteilla on siis erilainen tarina kerrottavana.
Se kertoo miten luomisprosessi on lähtenyt liikkeelle, miten mikäkin osa on löytänyt oman paikkansa ja miten tekijä on kohdellut vaatettaan. Millainen on ollut tunne kun vaate on vihdoin valmis. Se ilo ja riemu siitä, että hei, minä tein tämän. Ne ovat niitä tuntemuksia minulla kun otan käteeni sen itse tehdyn vaatteen ja sovitan sitä ja hyåistelen. Annan vaatteen kertoa minulle koko tarinan ja sitten minun kanssani vaate saa lisää tarinoita itseensä.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Tasarahapäivät ja ysärimekot
Tasarahapäivät ja ysärimekot, mikä mahtava combo, oikeasti. Nimittäin nyt on käynnissä Uffin tasarahapäivät ja sen kunniaksi haluan esitellä ysärimekon, joka oli suuri hitti tuolloin ysärinä. Mekossa on napitus edessä ja useimmissa takana nyörit, jolla voi väljyyttä jonkin verran fiksailla. Itse ompelin silloin oman mekkoni, joka oli pientä ruutua ja liivimallinen.
Tasarahapäivät ja ysärimekot
Tasarahapäivät tosiaan kiihtyy vain ja jos on kesävaatetta vailla, niin kannattaa lähteä UFF kierrokselle heti. Kaikissa vintage Uffeissa törmää näihin ihaniin viskoosimekkoihin, ovat ne sitten kuosiltaan kukallista tai ruudullista, niin niitä on monenlaisia. Täytyy myöntää, että itseltäni löytyy aika monta juuri näitä ysärimekkoja, on punaista, mustaa, oranssia ja sinistä. Nyt näette päälläni siis sinisen vaihtoehdon. Näitä ei siis tarvitse juuri etsiä mistään, niitä on ympäri myymälää ja näitä myös näyttää olevan aina roikkumassa, eli eivät ihan heti lopu.
Minulle nämä mekot on iso osa elämää olleet aina. Nuorena aikuisena kun opiskelin vaatetusalalla, teinkin oman liiviversioni tästä, alle ompelin myös napamallisen t-paidan ribbineuloksesta ja jalassa minulla oli kesäisin kangasmaiharit. Sellaiset kangasmaiharit löytyy tälläkin hetkellä kaapistani. Ne vain on siniset, eivät luonnonvalkoiset kuten silloin vuosia sitten oli. Tämän mekon kanssa nyt halusin laittaa jalkaan Dr.Martenssin sandaalit ja farkkutakin, joka on hankittu myös vintage Uffista aikanaan.
Kukkamekot ja maiharit on pop
Olen tuossa 2000 -luvun alussa koittanut kasvaa pois tästä tyylistä, siis kukkamekko ja maiharit tyylistä, se vain ei onnistunut ja nykyään olen antanut asian olla osa minun tyyliäni ihan vaapaasti. Mitä sen on väliä, jos tykkää tästä tyylistä, niin sitten se on niin. Mitä sitä heittämään romukoppaan, jos tuntuu sille, ettei se ole tyylin paikka. Näyttääkö asu vanhanaikaiselle, ehkä, mutta minua se ei kiinnosta pätkääkään.
Hiukset saisivat olla auki ja suoristettuna. Valitettavasti töissä se on aika mahdotonta, kun hiukset uivat maalissa, liimassa ja sotkeutuvat ompelukoneeseen. Kyllä, minulla on sekin tapahtunut joskus, että hiukset ovat olleet kaikissa noissa kolmessa asiassa. Olen siis oppinut pitämään hiukset kiinni aina töissä. SIksi tavaramerkkini on korkea pikku Myy nuttura ja nyt kun hiukset ovat lyhyet, niin nuppura on vain osalle hiuksia.
Mutta siis tosiaan, Tasarahapäivät ovat vielä viikon, että siis vielä ehtii tekemään löytöjä!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: