Ilmaisosaston laarit sulkee sisäänsä erikoisia asioita ja useasti löydän laareista kaikenlaisia mielenkiintoisia juttuja. Kesällä tein muutaman syksyisen löydön, joista aloitin uuden syyspuvuston suunnittelun. Mutta tulinkin sitten uusiin aatoksiin yhden vaatteen kohdalla.

Ilmaisosaston mekon modaus

Kun vaatteet on pesty, käyn yleensä läpi kaikki ja katson mitä pitää korjata, miten huoltaa yms. Ryhdyn hommiin ja saan ihania uusia juttuja kaappiin ihan ilmaiseksi. Tämän tumman harmaan neulemekon kohdalla kuitenkin tilanne oli se, että en ollut ihan varma, että haluanko sittenkään tätä käyttää. Näin mekko jäi pinojen alimmaiseksi moneksi kuukaudeksi, en halunnut edes miettiä koko mekkoa koko kesänä. Syksyllä otin jälleen mekon esiin ja totesin, että tällaisena se ei minulle käyttöön tule mitenkään. Jotain on sille tehtävä.

Aloin miettiä ja suunnitella, kirjoittelin ideoita ylös, mutta mikään ei oikein tuntunut oikealta, ei omalta jutulta, ehkä myös liian monta kertaa useampi ajatus nähty. Halusin jotain ihan muuta. Enkä välttämättä mitään kauhean yliampuvaakaan, mutta kuitenkin minulle toimivaa, minun juttuani. Kun tuunasin yhtä toista juttua, niin välähti. Välähti kuulkaas niin, että silmätkin häikästyi.

Langat käteen ja hommiin

Mietin hetken, että mitä käytän tässä modauksessa ja muistin, että olen aikanaan ostanut Kierrätyskeskuksesta villalankoja, hyvin murrettuja värejä. Kaivoin langat esiin ja valitsin värit, joita pääasiassa haluan käyttää. Lisäksi kaivoin joitain jämiä eri koreista. Näin sain hiukan eri sävy sinne tänne mekkoon. Sitten pyörin jonkin aikaa Pinterestissä etsimässä sopivia kirjontamalleja ja lopulta valitsin neljä erilaista mallia. Yksi valikoitui ja aloin hommiin.

Mitä enemmän kirjailee, sen enemmän oppii

Minulla on naurettavan huono käsiala kun puhutaan käsin ompelusta. En ole koskaan oppinut sitä hommaa kunnolla ja lopputulos on aina vähintäänkin koominen. Siitä huolimatta haluan harjoitella ja jatkaa jotta oppisin homman kunnolla. Olenkin todella innostunut tekemään erilaisia kirjonta juttuja, en niinkään sisustukseen, vaan juurikin vaatteisiin. Tätä olenkin suunnitellut ensin kolme neljä vuotta, ennen kuin vuosi sitten otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin kokeilemaan. Kokeilu tuotti yhden hassun työn ja homma jäi hetkeksi muhimaan. Monen kirjonta kirjan jälkeen uskalsin lähteä jälleen testaamaan hommaa ja nyt sain aikaan kivan mekon. Tätä minä ainakin tulen käyttämään.

Olen jopa sitä mieltä, että käsialani on parantunut tässä yrittämisten aikana. Olen yllättynyt. Kun tehdessä sitä ei oikein edes huomannut mutta kuvista näkee, että käsiala on parantunut. Tämä innostaa kokeilemaan koko ajan uutta. Nyt onkin vuorossa takki, jota kirjailen parhaillani. Saa nähdä koska kyseinen takki on valmis ja miten paljon innostun siihen asioita laittamaan.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Villapaidasta tuli mekko Make Nine -haasteen tiimoilta. Olen nyt saanut valmiiksi yhdeksän suunniteltua työtä. Ei kuitenkaan niin, että olisin saanut ne tehtyä joko ompelulistalta tai neulelistalta, vaan jokainen työ on tehty joko neuleena tai ompelutyönä. En siis kuitenkaan tavoitteeseeni päässyt, että olisin saanut valmiiksi kaikki. Mutta ensi vuodelle on loput yhdeksän, jotka jäi tänä vuonna tekemättä.

Villapaidasta mekko

Täytyy myöntää, että tämä haaste on ollut iso haaste. En ole saanut ommeltua ja neulottua muutenkaan mitään, joten haastetta on ollut. Olen laiskistunut valtavasti ja mitä vähemmän pitää tehdä sen parempi. Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä etsimään materiaalia UFF:in tasarahapäiviltä. Silloin kun ne tässä viimeksi oli. Tarkoituksena löytää kaksi paitaa, jotka sopivat yhteen, jotta voin tehdä mekon. Sellaisia ei löytynyt, mutta löytyi aivan häkellyttävän hassu paita, jossa oli paitaan ommeltu liivi. Sainkin heti inspiraation siitä ja nappasin paidan mukaani.

Homma alkoi ensin paidan pesulla, jonka jälkeen purin paidan kokonaan osiin. Poistin koristeet, joita en halunnut paitaan sekä pienensin liiviosaa paljon, sekä lyhensin liiviosaa. Tämän osan kiinnitin paidan helmaan. Purin liivistä huolittelukaitaleet pois ja kiinnitin tilalle hihat. Tämän jälkeen leikkasin paitaosasta kainaloiden alta helman irti, jonka ompelin liivin helmaan kiinni. Näin sain hassusta paidasta hassun hameen. On muuten tosi lämmin.

Mekon vaikea tie

Mekkoa ei ollut mitenkään helppo tehdä, ihan siitä syystä, että se piti kokonaan purkaa ja purkamisesta valitettavasti syntyi myös muutamia reikiä, vaikka miten varovasti yritti purkaa. Itse mekon rakentaminen oli helppoa. Yli ei jäänyt muuta kuin paidan yläosaa, joka sekin on lapset käyttäneet töissä. Käytännössä siis mitään ei jäänyt käyttämättä.

Minulla ei ollut ihan selkeää suunnitelmaa miten toteutan mekon, joten siksi ei ole olemassa mitään selkeää ohjetta, vain suuntaa antavaa. Tärkeää oli kuitenkin se, että sain lisättyä helmaan lisää materiaalia, joten mekko ei ole liian lyhyt, vaan sopiva. Paksujen sukkisten kanssa toimii kivasti ja saapikkaiden varsilla saa lisälämpöä, pitkä takki päälle ja näin pysyy lämpimänä. Mekko itsessään on todella lämmin, mutta lisälämpö Suomen talviaikaan on vain hyvä asia.