Silloin kun meillä oli parveke
14
Silloin kun meillä oli parveke, me vietimme ihanan kevyttä parveke-elämää. Laitoimme parvekkeen aina pääsiäiseksi kuntoon ja siivosimme talvisäilöön syyslomalla. Parveke oli iso ja suojassa, joten oli helppo elää niin pitkään ylimääräisen huoneen kanssa. Joskus jopa suunnittelimme, että asennamme parvekkeelle lämpölamput, jotta voisimme viettää siellä elämää koko vuoden. Se suunnitelma valitettavasti jäi kun muutimme uuteen asuntoon. Nyt meillä on piha, joka on käytössä hyvin pienen hetken vuodesta. Se ei oikein sovellu meidän elämään.
Vaikka Suomessa on monilla parvekkeita, niin niitä jotkut eivät osaa hyödyntää ollenkaan. Useasti näkee parvekkeet vain varastotilana, mikä on sääli, sillä yksi ylimääräinen huone on iso asia ja varsinkin jos parvekkeella on lasit, niin oleskelu siellä on pidempiaikaista. Meillä oleskeltiin parvekkeella, siellä syötiin ja nautittiin elämästä. Jos oli huono kesä, niin lämpimässä ja suojaisassa pikkuisessa kesähuoneessa oli aivan ihana oleskella, katsella kesäistä vesisadetta, katsella leffoja ja napostella herkkuja. Sitä elämää kaipaan todella paljon.
Silloin kun meillä oli parveke
Meidän parveke oli sisustettu kierrätystavaroin, itse tehtyjä ihanuuksia ja ilmaisosastolta löydettyjä aarteita. Meidän parveke pääsi myös Helsingin sanomiin ja toimittaja sekä kuvaaja pääsivät näkemään meidän suloisen boheemin parvekkeen. Toimittaja sekä kuvaaja ehkä ymmärsi kun siinä pöydän vieressä juttelimme ja joimme kahvia ja nautimme kesäkurpitsamuffineja, että miksi tämä meidän parveke on niin tärkeä ja rakas meille.
Meillä alkoi vuonna 2016 ns. parvekeprojekti, jonka tiimoilta julkaisin vanhassa blogissani postaus-sarjan. Koska tätä postaus-sarjaa on kyselty kovasti, niin laitan tähän ne kaikkein suosituimmat kuvat ja vinkit. Tietenkin ne minun ylpeydenaiheet, jotka muokkasi parvekkeemme siihen suuntaan, miksi se lopulta muodostui.
*****
Nupun pesä
Tämä suloinen prinsessavuode tehtiin isosta puulaatikosta, jonka sain Seurakuntaopiston vintinraivauksessa pelastettua. Laatikko oli menossa roskalavalle ja pyysin, että saisinko sen mukaani. Laatikko pestiin ja maalattiin. Patjan tein meidän omasta vanhasta lasten patjasta, päällystin patjan vanhalla pyyhkeellä, tein myös tyynyn, sillä meidän tytöt tykkää nukkua pää tyynyllä. Tyynyn täytin leikkuujätteellä. Verhot tein ilmaisosastolta löytyneestä pitsisalusiinista ja näin prinsessavuode oli valmis.
*****
Ruokapöytä
Tätä pöytää ei valitettavasti enää ole. Se tuhoutui heti ensimmäisenä talvena kun asuimme uudessa kodissa. Vaikka pöytä oli suojattu, ei se kestänyt niin voimakasta kosteutta vaan mätäni. Pöytä on aika helppo päälystää, vaikka on aikaavievää hommaa. Ensin maali, sitten paperin liimaus, lakkaus, hionta ja lakkaus ja noita hiontalakkauksia sitten tehdään niin monta kuin on tarve. Meidän paperi oli paksua, joten saatiin aika tarkkaan hiota ja lakata.
*****
Lavasohva
Lavasohva oli mun lempipaikka parvekkeella. Pötköttelin ja katselin ohjelmia siinä. Joskus vanhempi poikani laahasi oman telkkarinsa partsille ja pelasi kavereiden kanssa. Oli kuulemma hauskaa kun tuntui sille, kuin pelaisi ulkona, vaikka onkin parvekkeella vain. Lavat olimme saaneet mieheni vanhasta työpaikasta ja ne vain maalattiin ensin. Päälliset tein vanhasta patjasta (meidän omista) ja päällystin patjat farkuilla. Nämä patjat ovat edelleen meidän käytössä täällä uudessa kodissa. Myöhemmin laitoin myös katoksen tähän sohvaan. Tuli enemmän boheemi fiilis. Farkut, jotka hyödynsin tässä, on ilmaisosastolta.
*****
Aterimet
Koska meillä syötiin aina parvekkeella, niin halusin myös jonkin telineen aterimille, sekä serveteille. Ettei aina tarvitse hakea, kun voi ottaa vaan siitä telineestä. Tämä teline laitettiin seinään kiinni ja toimitti hyvin virkaansa. Osat olivat vanha kaapinhylly, farkkua sekä viinipullonkorkkeja. Tämä teline tehtiin pelkästään liimaalalla ja on siis edelleen käytössä, vaikka ei samanlaisessa missä ennen.
Kyllä vain minä kaipaan meidän upeaa parveketta. Silloin kun meillä oli parveke, nautimme siellä olosta todella paljon. Isuimme aamulla aamupalalla, pelattiin kaikenlaisia lautapelejä, sekä korttipelejä siellä, luettiin ja katseltiin ohjelmia, juteltiin ja syötiin herkkuja, Syötiin lounasta ja päivällistä, tarjoiltiin kavereille brunssi ja nautittiin illan hämärästä. Tämä oli meidän ihana keidas, jossa vietimme ison osan aikaamme. Meille tärkeä paikka, se lempipaikka, jossa mieli lepää ja saa voimaa (erikseen sitten luonto vielä).
Kyllä, minä kaipaan tätä parveketta, sillä kun pääsiäisenä laitoimme parvekkeen kuntoon ja söimme ensimmäisen illallisen siellä, hiukan vilpoisessa tunnelmissa, niin silloin meidän kesäkausi alkoi. Ja taas kun lokakuun sateet löi ikkunoihin, söimme viimeisen aamupalan parvekkeella, vilpoisissa tunnelmissa silloinkin ja keräsimme tavarat nurkkaan suojaan, oli kesä ohi. Silloin oli jotenkin surullinen fiilis. Tätä samaa fiilistä emme ole saaneet täällä aikaiseksi ollenkaan. Piha ei ole tuntunut samanlaiselta piilopaikalta, keitaalta mitä meidän parveke oli. Mutta uskomme ja toivomme, että vielä joskus saamme nauttia samanlaisesta fiiliksestä uudessa parvekkeessamme.
Nautinnollista kesän odotusta!
Takki farkkujen jämistä
Tuossa jokin aika sitten pähkäilin mitä tekisin yhden kassin sisällön kanssa. Ensimmäinen työ kassin uumenista on takki farkkujen jämistä. Nämä palat olivat myös ne kassin suurimmat palaset, toki jouduin osasta purkamaan osia, jotta saan hyödynnettyä mahdollisimman ison palasen ja apuun otin myös paksua camo kangasta. Tämä on sen verran paksua kangasta, että se sopii farkkujen kanssa oikein hyvin. Farkkua se ei kuitenkaan ole. Kaavat löytyy Extra Patrones no 15 /2012 -lehdestä. Kannattaa huomioida kaavassa, että nämä mallit ovat noin kokoa pienempiä mihin on totuttu kaavoissa.
Tykkään itse näistä kaavoista ihan sen vuoksi, että ovat naisellisempia mitä ovat yleensä täällä myynnissä olevissa kaavalehdissä. Poikkeuksena Burda, joka on minun numero yksi kaavalehteni. Tämän takin kaava on aika pieni myös kooltaan kuin muutenkin. Sen kuuluu ollakkin tällainen bolero tyyppinen vaihtoehto, jossa on myös lyhyet hihat, minulle hihat eivät ole niin lyhyet, mitä tässä on tarkoitus mutta minua se ei haittaa yhtään.
Takki farkkujen jämistä
Minusta on aina mielenkiintoista nähdä, miten jämät muokkautuu ja mitä kaikkea niistä lopultaan saa. Leikkuujäte on useasti meillä käsityöläisillä sellainen asia, mikä hiertää paljonkin mieltä, mutta minulla on esimerkiksi sellainen ongelma, etten vaan saa millään aikaiseksi niistä jämistä mitään. Siksi onkin nyt hienoa, että otin tämän projektin haltuun. Koko vuosi jämiä…Olenkohan vuoden lopulla itse ihan jämä?
Se jää nähtäväksi. Jämä tai ei, niin olen kyllä aika tykästynyt tähän jakkuun. Nyt on vielä aika vilpoinen keli, niin takki on hyvä pukea paksun neuleen kanssa mutta kun mennään kohti lämpimiä päiviä, niin tämän voi yhdistellä lähes minkä tahansa kanssa. Oikein odotan sitä. Saatte nähdä siis useamminkin tämän takin täällä sivuilla, lupaan sen.
Tämä kaava on siitäkin tosi loistava, että kaavaa ei tarvitse paloitella osiin, kun se on jo suhteellisen pienissä osissa, eikä osien saaminen tuota juurikaan päänvaivaa. Jos olisin valinnut toisenlaisen takin, olisin joutunut pilkkomaan kaavan pienempiin paloihin ja niiden yhdistely ei ole sitten niin kovin mukavaa puuhaa…Näitä palatakkeja on tullut väsäiltyä ennenkin Pääset katsomaan takkia tästä ja toista takkia tästä. Kaikki kolme takkia on aivan eri tyylisiä ja tuo yksi onkin jo myyty muualle. Sellaisen takin ehkä vielä teen uuden. Katsotaan. Näitä takkeja alkaa kuitenkin jo olla aika reilusti.
Ihanaa päivää kaikille!