Himoshopparista himotuunaaja
10
Himoshopparista himotuunaaja -postausta on pyydetty paljon ja nyt päätin avata tätä asiaa, tai ainakin yritän avata omaa matkaani tuunaajaksi. Postauksessa ei paneuduta eettisyyteen ja oikeuksiin vaan ihan minun omaan matkani. Toki näistäkin asioista voimme puhua tässä artikkelin kommenteissa, se ei ole todellakaan kiellettyä.
Muutos ei myöskään tapahtunut sormia napsauttamalla, vaan tie oli kuoppainen ja mutkikas, mutta kun pääsin lopulta muutoksen tielle, niin matka on ollut hyvin helppo monin tavoin. Välillä toki hivenen myös kivulias. Mutta pikku hiljaa kun mennään eteen päin, niin uusia parannuksia tulee elämään koko ajan.
himoshopparista himotuunaaja
Olen ollut himoshoppari, joka osti vaatteita, kankaita, lankoja ja kenkiä joka kuukausi uutena. En juuri välittänyt siitä, oliko tuotteet sekundaa vai ei. Kunhan uutta sai. Hulluinta tuossa oli se, että halusin vaatetusalasta irti, koska se ei antanut minulle enää mitään ja minua ärsytti kun laatu huononi huononemistaan. Mutta enpä asiaan muutoin juuri kiinnittänyt huomiota.
Kun sairastuin ja jouduin jäämään kotiin niin aloin hiljalleen miettiä asioita toisella tavalla. Luin paljon miten vaatteita nykyään tehdään, eettisyys alkoi tulla mukaan kuvioon. Luonto ja ihmisoikeudet hyökkäsivät silmiini. Tässä vaiheessa aloin hyvin pienesti tuunnailla vaatteitani tai meidän vaatteita ja uskaltauduin kirpputoreille. Tämä oli vielä aika pientä mutta uuden shoppailu väheni paljon, paitsi kankaiden ja lankojen osalta. Vasta kun muutimme Helsinkiin takaisin niin tapahtui isompi muutos ja sen muutoksen sai aikaan. Fashion Revolution.
*****
Alku meni hienosti, neljä kuukautta, kokonaista neljä kuukautta en käynyt missään ostoksilla. Ompelin kangasvarastoja tiuhaan, pienensin tilkkuvarastoja, tein keskeneräisiä valmiiksi ja vanhat vaatteeni alkoivat saada uutta muotoa. Mutta tämän jälkeen iski järkyttävät vieroitusoireet. Tilanne oli järkyttävä, onneksi kesäaikana sain suurimman tarmon purettua pyöräilyyn, joten siitä oli iso apu shoppailuvimman kolkutellessa oveeni.
Tässä vaiheessa aloin kierrellä kirppareilla ihan viikottain. Pyrin kuitenkin hankkimaan ensin ihan käyttöön vaatteita kunnes jotain kautta eksyin Kierrätyskeskukseen. Koko taivas repesi sillä hetkellä ja pahuus otti vallan ihan kunnolla, aluksi. Miehenikin sukelsi syvälle astioiden osalta ja tuntui kuin olisimme tulleet hulluiksi. Kun Kierrätyskeskuksessa oli tekstiilipenkojaiset, toin monta säkillistä roipetta kotiin ja romppeen laahaaminen jatkui jonkin aikaa, ennen kuin tilanne alkoi rauhoittua ja järkevöityä.
Kompastella saa, se ei ole kiellettyä ja varsinkin alussa tulee kompasteltua. Itselleen ei saa olla liian tyly, muutoin homma ei tule onnistumaan. Lopulta pääsin siihen lopputulokseen, josta haaveilin. En ostanut enää ollenkaan uusia vaatteita. En käynyt enää kaupoissa, kirppareilta ostin sen minkä tarvitsin. Nykyään olen valitettavasti joutunut turvautumaan työvaatteiden osalta uusiin, mutta eipä niitä nyt hetkeen tarvitse uusia ostaa.
Tulevaisuus
Oma matkani trash fashionistaksi ei ollut ihan sormi näpsäytys- juttu vaan kesti tovin ennen kuin olin valmis osallistumaan ”Vuosi ilman uusia vaatteita”-haasteeseen. Haasteeseen tarttuminen kesti noin vuoden. Mutta shoppailuinto oli jo ennen haastetta alkanut hiipua ja kankaita ei tullut ostettua enää samoja määriä kuin ennen.
Meidän vieressä oli Lankamaailma, niin voitte uskoa, että rahaa paloi siihen kauppaan ja voin myös sanoa, että vaikka en osta vuoteen lankoja niin saan meidän perheelle monet paidat neulottua tästä määrästä mitä täällä nyt on. Eli ei lankoja enää, ei kankaita, eikä kenkiä tai vaatteita.
Mutta ei tässä vielä kaikki, minulla on vielä opittavaa haasteessa ja siksi jatkan sitä. Koskaan en pääse vaatehulluudestani eroon, enkä edes yritä mutta pyrin järkevään ratkaisuun senkin osalta. Suurin heikkous on kengät, niin kuin olette huomanneet. Mutta niitäkään ei enää tule ovista ja ikkunoista ja onneksi tyttäreni ottaa aina osan niistä kengistä omaan kottiin. Ei mene hukkaan meillä mikään siis. Tämä matka on ollut pitkä mutta matkaa on vielä paljon kuljettavana. Paljon on opittu ja paljon vielä oppimatta.
Tällä hetkellä työni on sen luontoista, että tähän harrastukseen ei oikein aikaa jää, tämäkin rajoittaa paljon shoppailua sekä tietenkin tuunausta. Niistä päivistä otetaan toki kaikki irti, kun olen vapaalla ja voin keskittyä vain omaan ateljeen hämärään maailmaan.
Näin muodostui himoshopparista himotuunaaja ja tie on edelleen mielenkiintoinen ja opettavainen. Saapi nähdä millaiseksi muodostuu vielä minun mieleikuvitus…
Ihanaa päivää kaikille!
Nappaa vinkki
Vanhaan blogiin jäi iso määrä erilaisia hauskoja tuunausideoita ja jälleen kerran siirrän yhden hauskan vinkin teille tänne puolelle. Nappaa vinkki talteen ja kokeile tehdä itsellesi helppo ranta-asu isosta huivista. Tämä tuunaus on oikeasti todella helppo juttu ja onnistuu varmasti kaikilta, vaikkei olisi ompelutaitoa niin paljoa. Tällaisia voi tehdä myös pitsisistä pöytäliinoista tai oikeastaan mistä tahansa, joka on tarpeeksi ohutta materiaalia.
Nyt pääsee myös hakemaan uutta materiaalia kirppareilta. UFF on hiljalleen availlut oviaan ja perjantaina aukeaa Kierrätyskeskuksista neljä liikettä. Nihtisilta, Suomenoja, Kyläsaari sekä Koivukylä avautuvat. Tarkoituksena olisi minunkin mennä käymään Nihtisillassa. Toki varovaisuuteen pitää edelleen kiinnittää huomiota ja muistaa turvavälit.
Nappaa vinkki
Minulla pitää aina olla jotakin suojaa iholla kun olen rannalla, muutakin kuin aurinkorasvaa. Tarvitaan ihanan kevyitä vaatteita, joilla suojata erittäin herkkää hipiääni. Ihoni kuuluu kuuluisaan riskiryhmään ja on aika itsestään selvää, että haluan suojautua mahdollisimman hyvin.
Tarvikkeet:
- suuri ohut huivi tai pitsinen pöytäliina
- Koristenauhoja
- vyö tai tee punottu vyö
- pitsinen liina
- lasihelmiä
Tee näin:
- Leikkaa huivin keskelle aukko, huolittele aukko ja kiinnitä siihen vaikka koristenauha.
- Ompele koriste etuosaan.
- ompele helmiä koristeeksi.
- Taita huivi tarkkaan puoliksi ja merkitse sivuille kohta, johon ompelet napinlävet.
Ei tämän kummoisempi. Helpommalla aina pääsee, jos huivissa on jo valmiiksi erilaisia kuvioita tai rimpsuja roikkumassa. Silloin ompelu vähenee ja saat näyttävän kaftaanin pienellä vaivalla. Varsinkin, jos tekee kaftaanin pitsisestä pöytäliinasta, ei tarvitse ommella kuin pääntie sekä napinlävet. Huivikaftaaneista tulee todella näyttäviä ja kauniita ranta-asuja, joilla voi istahtaa myös ravintolan terassille nauttimaan lasillisen kylmää juomaa.
Itse tykkään pukea juurikin näitä kaftaaneita päälleni rannalle suojaamaan itseäni. Toki muitakin suojaimia käytän, mutta näistä tykkään todella paljon ja koska nämä lyhyemmät kaftaanit ovat vielä niin kauniita, että näillä kehtaa liikkua paikasta paikkaankin. Ei tarvitse olla missään piilossa pälyilemässä. Koska minulle on täkeää se, että minulla on vaatteita eri tarkoituksiin, niin siksi vaatemäärätkin ovat isoja. Rannalle minulle on ihan erilaisia vaatteita mitä sitten kesäiselle kadulle kaupungissa. Minulle tämä asia on hirmuisen tärkeä, että voin pukeutua sen mukaan missä olen ja on muutamia erilaisia vaatteita ja tyylejä siihen tarkoitukseen. Ranta-asuja minulla nyt ei kovin montaa erilaista ole, mutta on niitäkin ihan tarpeeksi erilaisia. On pari kaftaania, muutama isompi tunika yms. Kaikkea siis kyllä löytyy.
Ranta-asuuni kuuluu myös aina huivi tai hattu. Isolierisiä hattuja suosin ja niitä myös löytyy kesäversioina muutama. Kaikkein rakkain hattuni on kuvassa oleva hattu, jonka olen ostanut Kazimierzista vuonna 2011. Se reissu teimme mieheni kanssa ihan kahdestaan. Se oli se matka, jolloin sain tahtoa taistella sairautta vastaan vielä sen viimeisen kerran. Matkan tarkoitus oli olla häämatka ja minulle se viimeinen matka. Mutta eihän se ollut, ja tuon vuoden jälkeen on kazimierzissa oltu useamman kerran.
Vinkki: Tee kaftaani pitsipöytäliinasta
Niin kuin tekstissä olen monasti jo maininnut, että tämän kaftaanin voi tehdä muistakin asioista kuin isoista jättihuiveista. Esimerkiksi ihanan romanttisen kaftaanin saa tekemällä se pitsisestä pöytäliinasta. Voin nähdä tämän päälläni jossakin kauniin kartanon rannalla, alla on vintageuimapuku, suuri valkoinen lierihattu ja olkilaukku. Odottelen veneretkelle lähtöä, tarkoituksena kiertää lähisaaria pienellä veneellä. Näin minun vaatteet kertovat omia tarinoitaan. Siihen asti kuvitteellisia kun alkavat kokea elämää itse. Suloinen ja ilmava pitsi hulmuaa tuulessa….
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
Lue myös: