Joskus käy niin, että ilmaisosastolta löytyy turkki, josta visioi vaikka mitä kivaa mutta koskaan ei visioita saa aloitettua. Tällainen ongelma turkki löytyi puolitoista vuotta sitten ja turkki on pyörinyt sen jälkeen asunnossa ilman, että olen saanut mitään aikaiseksi siitä. Ensin suunnittelin liiviä, jossa yhsitettynä mustaa nahkaa ja sitten suunnittelin, että muodistan takin. Mutta ei vaan onnistunut moinen. Nyt oli viime viikolla aikaa ja vähän malttiakin purkaa takki osiin ja ommella käsin siitä sopivan kokoinen ”talja”. Lapset kun innostuivat mieheni kanssa laittamaan kuusta, niin talja sopii täydellisesti kuusenalusmatoksi.

Turkista jäi osia ja olen niistä suunnitellut jo kaikenlaista mitä teen tuossa joulun jälkeen. Toivon todella, että voimani on palautuneet loman aikana hyvin ja voin keskittyä ompeluun loman aikana pitkästä aikaa ihan kunnolla. Joulun jälkeen suunnittelen myös aloittavani toisen läjäprojektin, en niin laajaa kuin tämä viime kertainen oli mutta pienemmässä mittakaavassa. Tuossa kun tuota läjää on taas kertynyt vaikka en ole ommellut mitään. Herätän myös tuon secondhand bloginkin kunnolla eloon. Niin paljon suunnitelmia, toivottavasti ne suunnitelmat toteutuu.

Tämän sairasloman aikana on tullut muutenkin tehtyä kaikkea pientä kivaa. Mitä muutakaan sitä sängyssä tekisi kuin katsoisi leffoja ja sarjoja ja neuloisi pipoja? En itse ainakaan keksi mitään muuta kivaa mitä kipeänä jaksaisi puuhata. Hirveästi kuvia ei pipoista ole mutta muutaman kuvan tajusin ottaa ennen kuin menivät paketteihin. Yksi pipoista on muuten tehty itselle. Sukat, lapaset ja pipot on erittäin kiva tehdä erilaisista langan jämistä, joita pyörii kasseissa ja pusseissa. Täytyy sanoa, että aika hyvin olen saanut tässä muutamana vuonna tuhottua näitä kerä kasoja kun ei ole jäljellä enää kuin yksi pieni paperikassillinen langan jämiä. Aika mahtava fiilis kyllä, vaikka mitään sellista jämäprojetia ei lankojen osalta ole tullut pidettyä niin ihan vahingossa aina tulee valittua kaikkiin töihin juuri jämiä. Vielä pari lahjaa olisi tekemättä, jotka olen luvannut tehdä. Onneksi ne eivät vie paljoa aikaa ja ommella pitää vain muutama sauma. Eli kuorinta-ainetta olisi tulossa vielä ja siihen rinnalle jotakin ommeltua.

Ennen

Miten olen voinut elää ilman tätä ideaa? Ihan käsittämätöntä miten pienellä vaivalla sitä sai todella kivan tavan säilyttää isoa määrää peittoja. Tosin on minulla peittoja korissakin vielä mutta tähän mahtuu nyt ne isot, paksut, rakkaimmat peitot. Ennen meidän peitot jouduttiin laittamaan sohvien päälle mutta nyt kun toinen sohva on kuollut ja kuopattu niin astui iso ongelma esiin…Minne laittaa kaikki peitot? Ensin peittoja pidettiin koreissa olohuoneessa mutta lopulta tämä säilystysratkaisu ei toiminut ollenkaan ja oli ihan pakko miettiä toista vaihtoehtoa. Lopulta tulin siihen lopputulokseen, että tarvitaan Lidliä apuun. Tämä apu tuli kestokassin muodossa, josta sain hyvin idean sekä kaavat tähän omaan tekeleeseen. Materiaalit löytyi omasta kaapista. Jykevää villakangasta ja nahkanauhaa. Nappikin on jostain neuleesta, joka on toisena elementtinä nykyään.

Näistä yhdessä sain vallan suloisen säilytysratkaisun peitoille. Toimii hyvin. Samalla kertaa ompelin Kierrätyskeskuskuksen ilmaisosastolta löytyneesta verhokapasta meidän avohyllylle verhot, ettei koko sekasotku sieltä ole aina esillä. Täytyy sanoa, että on aika söpöä nyt meidän olohuoneessa, vai mitä mieltä olette?

Meidän pikkuinen koti on hauska sekoitus kaikenlaista hömppää. Valtava määrä ilmaiseksi saatua huonekalua ja myös ilmaisosastolta haettua tavaraa. Nautitaan elellä meidän sekametelisopassa. Ainut huono asia tässä on se, että työtila on niin isosti esillä olohuoneessa ja sitä ei piiloon saa. Se on sellainen iso harmitus. Mutta ehkä joskus on kyseinen tila jossakin järkevämmässä paikassa. Toivotaan.