Farkkuliivin monet kasvot
4
Kaivoin tässä yksi päivä kaapistani farkkuliivin, jonka ompelin tuossa koronavuoden äitienpäiväksi. Itse rakastan farkkua ja siksi minulta löytyy farkkua monessa eri muodossaan. On sisustuksessa, on vaatteissa ja on kengissä. Farkku muokkautuu niin moneen ja se näyttää aina myös erittäin hyvälle.
Farkkuliivin monet kasvot
Kun olin nuori aikuinen, pukeuduin aika useasti kesällä mustiin liuhuvalahkeisiin housuihin, lyhyeen t-paitaan, joka oli myös hiukan leveä, sekä farkkutakista tehtyyn farkkuliiviin. Jalassa oli paksupohjaiset kengät. Tämä asu oli vain yksi asu, jota tuli paljon käytettyä. Nyt halusin kokeilla miten samainen asu toimii vanhemman henkilön kanssa. Tähän valitsin siis mustat paperipussihousut, valkoisen t-paidan (ei napamallia) sekä tämän hyvin ihanan farkkujen leikkuujätteestä tehdyn farkkuliivin. Farkkuliivi ei siis ole suoramalli, vaan se on muotoon leikattu ja ommeltu. Lisää tekoprosessista voit lukea alla olevasta linkistä.
Minusta samaa asua voi hyvinkin käyttää myös tällainen vanhempi naishenkilö, ei vain nuori aikuinen. Vai mitä sanotte? Itse pidän tästä liivistä todella paljon. Siinä on tekstuuria ja siinä on myös iso määrä käsityöaktsivismia. Projektina mielenkiintoinen ja lopputulos on mielenkiintoinen. Kaikki vetoketjut ja napit on myös säästetty ja hyödynnetty, mitä on kyetty. Loput on laitettu mappi öhön toista projektia odottamaan.
Kannattaako tällaisia leikkuujäteprojekteja tehdä?
Minusta kaikkea kannattaa kokeilla ja tehdä. Useimmiten teen kuitenkin isoista paloista erilaisia juttuja, en niinkään näistä pienen pienistä. Mutta jotenkin taas olen intoutunut säästämään pieniäkin palasia ja suunnittelen jälleen kaikenlaisia projekteja niistä. Nämä on mielenkiintoisia tuotoksia, niissä on monen kerroksen tarinoita. Mutta en itse kyllä ihan hirveästi kykene säilyttämään ihan kaikkia palasia mitä leikkuusta ja ompelusta jää jäljelle. Tuo ompelujäte ajatus onkin jäänyt kokonaan pois, ei sitä hullukaan kykene täyttämään. Että säästäisi kaikki jämät ja tekisi niistä aina jotakin.
Mutta suunnitelmissa olisi ottaa pikkuinen leikkuujäteprojekti tuossa kesälomalla. Katsotaan mitä siitä oikein tulee, vai tuleeko yhtään mitään. Minulla kun on jo aloitettuna laatikkoprojekti, josta en ole vielä täällä puhunut yhtään mitään. Ehkä pääsen esittelemään sitä tuossa ensi viikolla tai viikonloppuna. Projekti kuitenkin etenee hyvin hitaasti. Instagramissa olen niitä jo hiukan esitellytkin, mutta teen isomman jutun tänne blogiin heti kun saan vain sen järkevästi esiteltyä.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Tammikuun Suuri Käsityö-lehti
Kun tammikuun Suuri käsityö -lehti ilmestyi kauppoihin, oli meikäläisen ihan pakko ostaa se, en yleensä osta tätä kyseistä lehteä, sillä sen kaavat ovat minulle sopimattomia, mutta ihastuin muutamiin malleihin ja pakkohan se oli sitten lehti ostaa vain todetakseen jälleen kerran, että pieleen meni. Tästä syystä muuten ostan kirppareilta vanhoja lehtiä, sillä niitä kaavoja ei juuri tarvitse lähteä muuttelemaan mitenkään.
Tammikuun Suuri Käsityö -lehti
Piirsin mittojen mukaan mekon kaavan, leikkasin tyytväisenä kankaan ja ompelin sen. Valmiina mekko näytti valtavan suurelle ja kun sovitin sitä, niin hukuin siihen. Ei auttanut muu kuin purkaa mekko ja lakaa pienentämään sitä. Myös etukappaleen kietaisuosa ei minun päälläni valitettavasti toimi ollenkaan. Johtuuko sitten rinnoista vai mistä, mene ja tiedä mutta molemmat puolet valahtaa rintojen alle hetkessä ja sitten eteen tulee ei niin nätit laskokset. Pinennyskään ei juuri auttanut minua vaan mekko on edelleen aika valtavan suuri minulle. Se ei nyt kuitenkaan haittaa niin paljon mitä alunperin.
Ongelma minulla on se, että olen tosi pikkuinen, mutta lantiota ja rintavarustusta löytyy, näin on välillä erittäin vaikea saada mitään nätisti istuvaa vaatetta. Yleensä siis nuo valmiskaavat ovat minulle aika tarkkaan isoja mutta jos teen pienemmällä koolla, niin sitten saattaa rinnat pursua ja lantio ei mahdu sisälle. Tästä syystä mieluiten käytän Burdan kaavoja kun sopivat parhaiten minun mallisille ihmisille.
Aurinko paistaa ja lämpö hivelee
Olen ollut niin iloinen, kun aurinko paistaa ja lämpöä ollaan saatu. Valitettavasti kasvojen ihoa häiritsee jokin, kun minulle on ilmestynyt punaisia näppyjä poskille sekä leikaan, kutina hiukan helpottuu kun ottaa allergialääkkeen. On taas vaikea sanoa mistä tämäkin nyt johtuu. Allergia on kuitenkin kova, harvoin kuitenkaan enää aikuisiällä olen reagoinut ihollani. Vain nenä ja silmät vuotaa normaalisti. Se on nytkin mutta sen lisäksi nuo kesvojen iho on kammottava.
Käsivarsiin on ilmestynyt jälleen pisamat, myös kasvoissa näkyy pisamia, vaikka niitä on nyt tuon ihottuman takia vaikea erottaa. Vielä pisamat eivät ole vallanneet rinnuksia ja selkää, mutta varmasti sekin pian tapahtuu. Yleensä tässä vaiheessa on jo joka paikka täynnä pisamia. Odotan niitä jo kovasti tulevaksi. Tällä hetkellä meikkaamiset on jääneet, en yleensä kesällä juuri meikkaa, hiukan silmiä tuon näkyväksi mutta muuten on vain aurinkorasva. Koska minä olen punapää ja ihoni on valkoinen, enkä rusketu ollenkaan on iho pidettävä hyvin suojassa. Sen lisäksi, että en rusketu, niin vitiligo on osa elämääni. Näiden syiden vuoksi olen riskiryhmää ja haluan pitää huolta siitä, että ihooni ei tule punerrusta. Eli suojaa suojaa…
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: