Kun tuossa valittelin muutama postaus sitten sitä, että pitääkö blogissa aina olla jotakin uutta, niin pääni alkoi heti raksuttamaan. Raksutti niin paljon, että alkoi sattua. Mutta tuloksena syntyi ensimmäinen tämän sortin postaus, jossa on sama vaate mutta muutama erilainen tapa yhdistää se muihin vaatteisiin. Koko viime viikon loma meni niin, että pukeuduin mahdollisimman rennosti ja löysiin vaatteisiin. Lomalla kun ei muuta tehty, kuin juostiin lääkäreissä ja tutkimuksissa, oli parasta pukea päälleen rentoa ja mukavaa. Sunnuntaina tosin haluttiin piristää koko porukkaa ja lähdettiin moikkaamaan Heurekaan saapuneita suuria dinosauruksia.

Koska itse tunsin olevani yhtä suuri ja vanha kuin dinot, raahauduin hitaasti mutta varmasti eteen päin ja nautin poikien kanssa päivästä koko rahan edestä. Heurekassa kyllä päivä kuluu huomaamatta kun kokeiltavaa ja nähtävää on paljon. Tällä kertaa dinot ja elokuvat veivät eniten aikaa meiltä mutta ehdittiin hyvin osallistua myös aivot narikkaan näyttelyyn sekä tuttuihin jttuihin myös. Heureka on kyllä sellainen paikka missä kannattaa käydä ainakin kerran elämässään. Siellä oppii väkisinkin ihan vahingossa erilaisia asioita. Vanhemman pojan kanssa mietittiin pitkään kodin energia syöppöjä yhden tuntemattoman aikuisen kanssa. Lopputulos oli yllättävä, ja koko testi oli todella vaikea kun kuvitelmat eivät kohdanneet ihan todellisuuden kanssa.
Itse pidin dinonäyttelystä paljon. Oli liikettä ja ääntä sekä myrsky, tietoa oli paljon ja oli kiva käydä katsomassa yhtä dinoa, joka oli mukana vuoden -93 Jurassic Park elokuvassa. Näyttely oli pieni mutta mielenkiintoinen. Kaikkein suurimmat dinot oli näytillä ja suuria ne olikin. Vanhempi poika tosin oli pettynyt, kun eivät hänen mielestään nyt niin suuria olleet loppujen lopuksi. Helppo se on sanoa kun eivät olleet oikeita otuksia.

Palataan jättipaitaani… Olen ostanut paidan joskus 2007 ihan uutena H&M:stä. Se oli sitä aikaa kun ostin lähes tulkoon kaikki uutena, keräsin silti samalla kankaita ja lankoja nurkkiin homehtumaan. Shoppailuholistiksi minua hyvin sai kutsua. Paita on kiertänyt myös tytölläni ja palautunut minulle uudelleen. Se on ollut kovassa käytössä koko ajan ja kuuluu lempparipaitoihini. Minulla ei ole aikomuksia laittaa tätä paitaa kiertoon koskaan, vaan tarkoituksenani on käyttää tämä itse ihan loppuun. Vaikka en enää shoppaile uusia lumppuja, niin tarkoituksenani ei ole tyhjentää kaappiani kierrätykseen, vaan käyttää vaatteeni itse loppuun. Tässä paidassa erikoista on se, että se on säilynyt hyvänä näin pitkään, vaikka sitä on käytetty ja paljon. Talvisin paita on lähes koko ajan käytössä.

Tämän tyyppisiä juttuja alkaa aina silloin tällöin tulemaan tänne blogiini. En tosin mieti silloin sitä onko vaate kirpparilta tai itse tehty, vaan valitsen oman mielen mukaan sellaisen, josta on kuvia vähintään kolme kappaletta. Jossain vaiheessa voisi kokeilla myös niin, että yksi vaate puetaan monella tavalla viikon aikana, eli yksi vaate, seitsemän asua. Se olisi mielenkiintoista ja haasteellista monin tavoin ja joutuisi poistumaan useasti siltä omalta mukavuusalueelta. Voisi löytää kyllä monta erilaista kivaa asukokonaisuutta. Mutta luulen, että se on sitten helpompi tehdä silloin kun ei ole muuta ajateltavaa, kuten työt.

Tässä ekassa versiossa ei ole muuttunut juuri muu kuin leggareiden ulkonäkö sekä kengät. Paita on niin pitkä, että menee minulla myös mekkona, paksut sukkikset vain jalkaan. Kuitenkin jotenkin tästä huolimatta tykkään pukea erilaisia leggareita tämän paidan kanssa. Olo on ihanan rento, mistään ei kiristä eikä purista. Näin lääkepöhötys saa rauhassa pöhistä ja oma olo on mukava.

Käykää klikkailemassa tarkempia kuvia noista ihanista tekeleistä. Inspiraatiota omiin tuunailuihin ja puuhiin. Minulle on tärkeää, että päälläni on myös aina jotakin itse tehtyä, vaikka aina se ei ole näin mutta lähes aina. Jos päälläni on kaikki ostettuja, on se ihme ja kumma. Haluan, että oma kädenjälki näkyy pukeutumisessa. Olen monta vuotta ollut aivan villinä näihin ragbag tyyppisiin laukkuhin ja niitä on tullut tehtyä niin langan jämistä kuin trikoovaatteistakin.
Yksi vaatetoive minulla on, liittyy kenkiin. Toiveissa olisi saada sinapinkeltaiset korolliset ylipolven saapikkaat vielä joskus. Mutta se on sitten joskus kun sellaiset löydän. Nyt saa kelvata nämä lahjaksi saadut poposet.

Kirppareita on tullut kierrettyä kun ei oikein muuta ole kyennyt.

Muutama vuosi sitten raotin hiukan elämääni basedowin -taudin kanssa ja kerroin miten tilani oli heikentynyt hetkessä ja lääkkeiden kanssa tilaani saatiin vähän parannettua. Mutta en ole siitäkää huolimatta missään kohtaa ihan parhaaksi oloani tuntenut. Erilaisia kummallisia oireita on tuon jälkeen ilmestynyt. Nyt kun Terveyskeskuksessa vaihtui lääkäri, niin asiat alkoi rullata. Niin refluxiani alettiin tutkia tarkemmin sekä tätä oloani. Vihdoin minulle määrättiin labroihin myös rauta-arvot, jossa todettiin, että rauta onkin tippunut sitten todella alas ja sain viime viikolla rautatabut auttamaan. Jalkasäryt ovat pikku hiljaa kadonneet, vaikka saattaa vielä tulla tykytyksiä silloin tällöin mutta ne ovat kadonneet, yöunet parantuneet ja toivottavasti myös tämä harmaus minusta katoaa myös pikku hiljaa.

Mitä sitten refluxilleni on sattunut? Lääkäri laittoi niin nopeasti rattaat pyörimään, että nyt huimaa, Ensin lähete vatsantähystykseen ja torstaina sain katetrin nenän kautta vatsaan ja ensi viikolla kirurgin juttusille. Kaikki on tapahtunut muutamassa kuukaudessa, enkä ole oikein ehtinyt asennoitua koko hommaan. Toki ennen koko hommaa on kokeiltu vielä lääkehoitoa ja mietitty ruokaa mutta niistä ei ollut apua ja suostuin sitten lopulta leikkaukseen kun kivut eivät hellittäneet. Joten onko minulla parin vuoden jälkeen mahdollista elää kivuttomasti? Lupaan, että tämä postaus sairastamisesta on hetkeen aikaan viimeinen…

Se mikä oikeastaan harmittaa on se, ettei tässä olla ehditty viettää ollenkaan hiihtolomaa, käytiin tosin Oodissa ja ostettiin Ligretto korttipeli (ihan huippu peli) mutta siinä tohinassa sai vanhempi poikani kätensä pakettiin ja jonotti päivystyksessä kahteen asti yöhön, käsi ei onneksi ollut murtunut vaikka kaikki murtuman oireet löytyikin. Käsi paketissa, poika sairaslomalla. Nuorimman astma-ja allergia kontrolli hommat hoidettiin viikolla myös ja sitten tämä minun projekti. Oli sitten pakko eilen käydä pikkuisen kävelyllä Vanhassakaupungissa ja istahdettiin Koskenrannan ravintolaan. Poika pääsi HIFKIN matsiin ja ehkä hiihtolomaa voi näinkin viettää.

Loppukuusta tuleekin iso tarina siitä miten tämä kuukausi meni ostamisen kohdalla, kuukausi on monessa kohtaa ollut vaikea, joten ostaminenkin on ollut vähän niin ja näin. Mutta siitä sitten enemmän viimeinen päivä. Tässä postauksessa kuitenkin esittelen uusimman löytöni, keinoturkis takin, joka nähtävästi on itse ommeltu. Pieniä virheitä mutta se ei haittaa nyt tahtia yhtään kun virheet on sisäpuolella. En lähde edes sitä korjaamaan mitenkään.
Kuvissa vilahtaa myös paljon vaatteita, jotka ollaan täällä blogissa nähty useampaan kertaan. Tämä onkin hyvä siinä mielessä, että sopii hyvin tuohon muutama päivä sitten kirjoitettuun postaukseen.

Söpö nukkuu vaatteiden päällä aina. Heti kun ne laittaa sängylle esiin, Söpö hyppää niiden päälle makoilemaan.

Pipo: Itse neulottu

Virkattu laukku: Itse tehty

Pitkävartiset maiharit: Kierrätyskeskus