Bermudat jalkaan laivalle
8
Bermudat jalkaan laivalle, kyllä luit ihan oikein bermudat. Nämä ihanat pöksyt ovat tulleet takaisin. Ja tietenkin minun on saatava täksi kesäksi yhdet bermudat jalkaani, ihan pakko. Onneksi ennen reissua alkoi UFF:in tasarahapäivät ja sieltä teinkin pari hienoa löytöä. Täydellistä löytöä, joita olen etsinyt kauan.
Bermudat jalkaan laivalle
Nyt en kuitenkaan puhu noista tasarahapäivistä, vaan keskityn ihan näihin ihaniin bermudoihin. Nämä löytyi siis UFF Fredan vintage liikkeestä ja ovat ihanan leveät, korkeavyötäröiset ja rennot. Eli täydelliset minulle. Koska keli oli aika kolea, niin bermudoihin yhdistin neuleen, jonka olen aikaa sitten löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Toimii kyllä hyvin, mukana oli toinenkin paita, jonka olisin voinut laittaa päälle, jos keli olisi ollut hiukan parempi, mitä se oli menomatkalla.
Bermudat ovat valkoiset, joissa on tiheästi kapeita raitoja. Näin ne näyttävät kuin olisivat harmaat, mutta eivät kuitenkaan ole sitä. Vielä on etsinnässä beiget, tumman siniset ja lohenpunaiset. Toivottavasti ensi kesänä olisi kirppareilla näitä enemmänkin. Nämä jalassa oli todella merellinen fiilis…Miten sitä haluaakin pukeutua merelle niin merellisesti? Tai minä ainakin teen niin.
Silja Galaxy
Seilasimme Silja Galaxylla Turusta Ahvenanmaalle. Laiva ei nyt kauheasti ollut meidän juttu. Poika oli todella pettynyt laivaan ja varsinkin hyttiin. Otimme siis mahdollisimman halvan hytin, koska eihän hytissä nyt olla kuin lepäämässä. Matkahytti siis. Poika on vain tottunut liian hyvään.
Laivaraha
Mies oli ennen matkaa ostanut laivalle laivakuponkeja, joilla kykeni ostamaan laivalla kaikkea muuta mutta niillä ei voinut pelata. Laivakupongit on muuten tosi hyvä idea budjettimatkailuun. Ne on käytettävä sillä reissulla kaikki, mutta pysyy kivasti budjetissa. Se ainakin auttoi meillä. Yhdestä tavarasta maksoin 0,45€ omalla rahalla kun meni hiukan yli.
*****
Happy Lobster brunssi
Vaikka laivamatka kestää sen 6 tuntia, niin tekemistä on keksittävä ja syöminen kuuluu siihen meillä, myös Tallinnan reissuilla. Näin saa hienosti aikaa kulumaan. Olemme monet kerrat yrittäneet päästä syömään Happy Lobsteriin, mutta joka kerta aamiaiset ovat olleet täynnä, mutta nyt vihdoin päästiin nauttimaan hiukan toisenlaisesta brunssista.
Itse valitsin kanan ja mies ja poika lohen lämpimäksi ruoaksi. Tosin poika ei tykännyt lohesta ja vaihdoin pojan kanssa lautasia. Tämä oli vähän erikoista, sillä lohi on pojan lemppariruokaa, eikä siinä lohessa ollut mitään vikaa edes. Uskoisin, että se liittyi ylipäänsä pettymyksen kokemukseen. Härdelli nyt vain ei päässyt irti tunteestaan. Kovasti yritti kyllä ja oli iloinen siitä, että sai ostaa pikkuautoja. Hänellä on jokin oman varhaislapsuuden aika nyt kun on siirtymässä kuudennelle luokalle. Vähän jännittää.
Kaupat
Kaupat aukeni todella myöhään ja aamulla oli vähän tekemistä laivalla. Tämä oli meille iso yllätys, kun olemme tottuneet Serenadella hiukan toisenlaiseen kauppojen aukioloihin. Sekin oli vähän jännää, kun aukiolot ilmoitettiin vähän eri tavoin. Sai veikkailla, että onko aukiolot Ruotsin aikaa vai Suomen aikaa. Siinä sitten ihmeteltiin asiakkaiden kanssa kaupan edessä, että miksi tämä ei ole auki, vaikka netissä oli aukioloaika, sitten selvisi, että kauppa aukeaakin vasta tunnin päästä siitä mikä on ilmoitettu laivan nettisivuilla.
Brunssin jälkeen oli hivenen kiire käydä tekemässä tietyt ostokset ennen kuin laiva saapuu satamaan. Meillä oli brunssi varattu kello 11.00 ja tätä ennen oli vain kaksi kauppaa auki, fashion street ei siis olut avoinna kuin vasta 11.00, joten kun me syömme aika pitkään, niin ei ehditty kunnolla kiertää kauppaa. Se oli vähän harmillista.
Matkustaisinko uudelleen Galaxylla?
Kyllä, uskoisin niin. Laivalla on näppärä mennä Ahvenanmaalle, laivamatka on lyhyt ja maihinnousu järkevään kellon aikaan. Nyt myös osaa varautua näihin asioihin, joihin ei osattu varautua nyt ensimmäisellä kerralla. Eikä ne nyt lopulta kauheasti edes haitannut, ei poikakaan niitä miettinyt enää kun päästiin maihin. Henkilökunta oli myös todella mukavaa ja avuliasta. Vaikka harmitti jotkin asiat, niin toiset taas paransi fiilistä. Poikakin osasi lopulta rentoutua ja nauttia olostaan.
Osa kiukuttelusta toki johtui aikaisesta noususta ja siitä, että vaikka alkumatkasta levättiinkin hytissä ja kerättiin voimia, niin Härdelli nyt vain oli todella väsynyt ja kiukkuinen kuin ampiainen. Mutta voin luvata, että meidän sähläily jatkui vielä Maarianhaminassakin, mutta siitä kerronkin vasta huomenna.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Minun tämän kesän hitti
Minun tämän kesän hitti on ehdottomasti puhvihihat. Oikeastaan tämä villitys alkoi minulla jo talvella, löysin muutamia ihania puhvihihaisia paitoja kirppareilta ja tietenkin oli napattava niitä kaunistamaan vaatekaappiani. Olen toki ennenkin tehnyt puhvihihoja ja aina tykännyt niistä, mutta valitettavasti toisenlaiset romanttiset höpsötykset jyräsivät puhvihihojen ohi ja ne jäivät maustumaan ajatuksiin muutamiksi vuosiksi.
Minun tämän kesän hitti
No, nyt kun löysin jälleen puhvihihat, niin pakkohan niitä on tehdä sitten muutamia. Mekko jo tuli tehtyä juhannukseksi (linkki alla) ja nyt samalla kaavalla sitten myös paita. Valmiskaavaahan tähän ei ole olemassa, mutta jos vain löytää jostakin sopivan kaavan, josta muokata, niin aina parempi. Suosittelen tähän vähän jytympää kangasta, kuten vaikka puuvillaa, jotta puhvihiha pysyy kauniisti kuosissaan.
Toki viskoosista saa ihanan kevyen ja kesäisen, mutta hihat eivät ihan samalla tavoin pysy kuosissaan kuin puuvillainen. Riippuu toki kovasti siitä mistä itse tykkää. Vaikka viskoosi onkin lempparimateriaalini näin helteillä, niin jotenkin puuvilla ja jopa ohut pellava löytää tiensä päälleni aika nopeastikin. Joka tapauksessa mistä tahansa materiaalista voi kokeilla puhvihihoja, ne ovat aina eri tyylisiä, kun valitsee kankaan sen mukaan mistä puhvit haluaa.
Itsellä on suunnitteilla neulepaita, jossa on puhvihihat, saa nähdä milloin tällaisen neuleen lopulta teen ja saan valmiiksi. On tärkeää valita malli oikein, sillä pakko on sanoa, että liika on aina liikaa, vaikka olen pääasiassa sitä mieltä, että mikään ei ole liikaa…
Muistan ensimmäisen puhvihihapaitani
Äitini teki aikanaan ihanan asun minulle. Asu oli ihana ja se oli suloinen juhla-asuni. Valkoisessa paidassa oli kauniit puhvihihat, joiden kädenteissä koristeli kapea ja kaunis pitsi. Kaunis vihreä liivimekko valkoisen paidan päällä, pienet kauniit kukat koristelivat vihreän mekon pintaa ja vyötärölle laitettiin valkoinen esiliina, jossa myös reunassa pitsi. Jalkaan sujautettiin valkoiset polvisukat ja ruskeat sandaalit. Näin tyylikäs asu oli valmis.
Tämän asun siis muistan aina. Se ei unohdu mielestä vaikka miten yrittäisi. Äitini ompeli minulle paljon ihania vaatteita, tokikaan en silloin vielä niitä juuri arvostanut, en ainakaan kaikkia. Mutta nykyään onneksi arvostan, vaikkei niitä ihanuuksia enää ole olemassa. Ne on aikaa sitten hävitetty, millä tavoin? En tiedä. Onneksi isosta osasta on olemassa kuvia. Tuo voikin olla se suurin syy miksi kuvaan aina kaiken, muistoiksi.
Aurinkoista sunnuntaita kaikille!