Hattaran syleily
4
Tämä paita on kevyt kuin pinkin hattaran syleily. Niin pehmeä ja kevyt paita. Paidan rentous myös ihastuttaa, se sopii hyvin sunnuntaipäivän riennoille. Korvat saa suojaan pannalla, joka on tehty vanhan villapaidan jämistä. Paidasta tein ensin Söpölle villapaidan ja jämistä sitten pannan itselleni.
Pinkin hattaran syleily
Langat olen hankkinut vuosia sitten Lankamaailmasta. Ostin kaksi kilon pussia ja yhdestä kilosta olen neulonut kaksi paitaa ja polvisukat. Lanka on siis hyvin riittoisaa. Vaikka langassa on pääasiassa akryylia, se ei kuitenkaan ole nyppyyntynyt, vaikka paitaa on käytetty todella paljon. Nykyään en kuitenkaan osta lankoja, joissa on näin paljon akryylia tai mieluiten ei akryylia ollenkaan. Mutta koska tarkoitus on hyödyntää kaikki olemassa oleva, niin seuraava kilo on odottamassa neulontaa.
Cewec Delano 50g
- 80% akryylia
- 10% villa
- 5% mohair
- 5% alpaca
Koska lanka on liukuvärjättyä, niin halusin tehdä paidasta hyvin yksinkertaisen, sekä pitkän, että se on helppo heittää päälle leggingsien kanssa. Mahdollisimman rento paita. Olisin voinut sen itsekin neuloa ilman ohjetta, mutta en halunnut laskea silmukoita tai kerroksia, vaan pistellä menemään, joten lopulta malliksi valikoitui Moda 8/2014 malli 28. Paita oli sopiva ajatuksiini mahdollisimman perusmallista.
Sunnuntai asuni kuin hattaran syleily
Sunnuntai asuni on kokonaisuudessaan mahdollisimman rento, mistään ei pidä kiristää, vaan asussa on helppo olla. Saapikkaani olen aikanaan ostanut uutena, ovat nahkaa ja tosiaan ostettu jo vuonna 2007. Kovassa käytössä. Saapikkaita huolletaan muutaman kerran vuodessa ja niihin myös laitetaan suoja-aineet, että kestävät hyvin kosteutta. Valkoinen villakangastakki on vuosia sitten löydetty Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja on ollut kovassa käytössä myöskin. Valitettavasti takki alkaa olla hippasen liian kireä minulle. Leggarit on löytyneet Fidasta, Lepuskista jos muistan oikein. Neule, laukku sekä panta on itse tehtyjä.
Sunnuntairetki Taivaskalliolle
Meidän kuvauspaikaksi valikoitui ihana Taivaskallio Helsingin Käpylässä. Paikka on nykyään ihana seikkailualue, jossa talvisin järjestetään laskiaisrieha ja kesällä taas siellä voi seikkaille muuten vain. Lapsille paikka on kunnon mielikuvituksen tyyssija tykkeineen ja piilopaikkoineen. Taivaskalliolle on kiva lähteä myös eväiden kanssa retkelle. Mielikuvitus lähtee liikkeelle kunnolla kun nousee tänne. Meidän Härdelli innostuu aina leikkimään sankaria ja taistelee milloin mitäkin vastaan.
Alueella on myös lampi, jonka ympärille on kiva levittää piknik -viltti ja nauttia hetken kiireettömästi eväiden kera. Näkymät ovat hienot, näkyy erittäin hyvin myös Kalasataman tornit. Upea Helsingin siluetti avautuu kauniisti ympärillä. Itse pidän kovasti näkymistä ja on hauska seurata myös Kalasataman tornien nousua näin kaukaa, kun aina ei lähelle viitsi lähteä.
Taivaskallio ei ole vain retkipaikka, historiallinen alue tai näköalapaikka, siellä on myös eri vaikeusasteisia kalliokiipeilypaikkoja. Moninaisuutensa vuoksi alueella liikkuu paljon ihmisiä, eri syistä. Helsinki pitää sisällään paljon salaisuuksia, joista ei aina tiedä.
Rentoa viikonloppua kaikille!
Se olisi jälleen viikonloppu
Se olisi jälleen viikonloppu, tämä viikko ei ole tosiaankaan kulunut ihan parhaiten. Koko viikko on ollut jotenkin erittäin tahmea ja mikään homma ei ole ihan mennyt sen mukaan mitä on pitänyt. En ole aikoihin sählännyt niin paljon kuin tämän viikon aikana.
Se olisi jälleen viikonloppu
Hyviä asioita on kaivettava esiin, että jaksaa painaa taas rankasti tänäänkin. Yksi sellainen hyvä asia tältä viikolta on se, että minulla on uusi kumppani, nimittäin kivunhoitolaite, jonka sähköinen olemus hoitaa minua kaksi kertaa päivässä, aamuin ja illoin. Anturat laitetaan nilkkaan ja ei muuta kuin sykkimään. Saapi nähdä tuleeko meikäläisestä sähköjänis.
Töissä oon säheltänyt kuin viimeistä päivää, mutta onnistumisiakin on ollut. Onneksi. Muuten ei kyllä millään jaksaisi, jos mikään ei onnistuisi. Upeita töitä on tullut ja lapset ja nuoret ovat olleet innoissaan puuhissaan. Joten hyvä he! Ja mä kans. Kotona olen pääsääntöisesti ihmetellyt maailman menoa, vaikka suunnittelin niin paljon, että saan ommeltua pitkin viikkoa. En ole saanut!
Huomasin myös, että olin sairastumiseni lomassa unohtanut kokonaan yhden tärkeän sähköpostin kirjoittamisen ja nyt se on tältä erää myöhässä. Toivotaan, että ensi syksynä se olisi mahdollista… Niin kovasti toivon. Näin siinä sitten käy kun terveys alkaa reistailemaan ja kaikki tärkeät asiat unohtuu. Tämä asia harmittaa, enkä löydä asiaan mitään hyvää puolta.
Miten tästä eteen päin?
Viikonloppuna olisi tarkoitus ommella, kuvata ja retkeillä. Tarkoitus…Voi olla, että nukunkin koko viikonlopun. Ei pakko on nousta sängystä ja mennä ulkoilemaan, näin saa energiaa lisää. Olen tosin sitä mieltä, että vaikka meikäläisellä pahin on ohi ja olo suhteellisen normaali, niin tämä paha väsymys, tavaroiden tippuminen, hankala kulkeminen liittyy edelleen siihen, ettei kaikki ole vielä ihan kunnossa rokotuksen jälkeen.
Aivosumuakin on ollut sen verran reippaasti, että toivottavasti tämä menisi pian ohi. Saikullekaan ei voi pitkäksi ajaksi lähteä. Toivottavasti aivosumukin laskeutuu tässä kun jumppailee sen kanssa. Eli niitä käsitöitä pitäisi tehdä, että helpottaisi sumuilu. Olenhan minä kyllä aloittanutkin kotona uuden työn. Nimittäin vanhan villakangastakin tuunaus on käynnissä. Pienet lankakerät loistaa korissa, joita käytän tässä tuunauksessa. Saa nähdä miten yliampuvaksi tuon työn saan tällä kerralla tehtyä… Tällaisen vinkupostauksen sain sitten väsättyä!
Miten on sinun viikko sujunut?
Mahtavaa viikonloppua kaikille!