Kovasti odotin ja suunnittelin tämän päivän postausta, jossa kerron taiteidenyöstä ja mitä kaikkea kivaa ilmaista tekemistä siellä on. Valitettavasti emme koskaan menneet tapahtumaan…Miksi? Koska minulle iski migreeni heti aamulla ja edelleenkään ei särky ole helpottanut, vaikka on parempi kuin eilen. Joten ei tule postausta kyseisestä aiheesta.
Suosittelen silti aina taiteidenyötä, sillä siellä on niin paljon ilmaisia juttuja, että jokainen kyllä löytää omansa. Taidetta ja musiikkia, ruokaa ja mielenkiintoisia juttuja joka puolella kaupunkia. Taiteidenyössä olimme viimeksi silloin kun muutimme Helsinkiin ja silloin menimme katsomaan Härdellin kanssa leffoja Suomen elokuvasäätiölle. Tänä vuonna minua kiinnosti Virka-gallerian tapahtumat ja elokuvat, Bletin&ooperan kirppis sekä Barbie näyttely. Ne oli päällimmäisenä listalla ja sen jälkeen tuli monta muutakin juttua, joissa olisin halunnut pistäytyä.

Mutta, koska emme olleet menossa mukana niin postaan siis jutun uusista leggareista. Minun oli ihan pakko hankkia kangasta, jotta saan töihin vähän tujummat leggarit käyttöön ja tietenkin sellaiset omaan makuun sopivat. Erikoiset ja kummalliset. Töissä on kiva hillua leggarit jalassa, farkut ovat aina hiukan nihkeät. Asuni on koottu kirppis vaatteilla, tunika sekä kengät ovat kirppikseltä. Nyt on kyllä kiva aika kun voi laittaa päälleen jo hiukan lämpimämpää ja syksyn tuoksu valtaa ympärsitön. Viime torstaina jo huomattiin tuo syksyn tuoksu metsässä kun viimeistä vapaata vietettiin miehen kanssa.

Kun ostin kyseisen kankaan, sain siitä kahdet hiukan eri sävyiset leggarit. Toiset ovat vaaleat ja toiset tummat. Tummia en nyt vielä ole kuvannut mutta sekin tapahtuu kyllä kun ilmat hiukan vielä viilenee ja voin kietoutua ihaniin villaneuleisiin. Se onkin syksyssä se paras asia, lämpimät neuleet ja toki myös ihana ruska, jos se koskaan ehtii tulla. Muutoin en niin syksystä välitä.
Leggareiden kangas on tosi paksua ja jämäkkää, joten olisi pitänyt hiukan muokata ”kaavaa” leikkuun aikana mutta hyvin nämä kelpaa tuonne nuorisotiloille päälle. Joten muistakaa kun teette napakkaa materiaalia niin hiukan pitää kaavaa muokata, että istuu jalkaan hyvin.

Minusta on aivan ihanaa kierrellä Helsingin eri asuinalueilla ja kuvata aluesta niin rumaa kuin kaunista. Kaikki alueet ovat niin erilaisia ja kiehtovia. Jokaisella alueella on omat piirteet, omat vahvuudet ja heikkoudet. Useimmista tulee mieleen myös jokin toinen maa, fiilis vain välillä on sellainen, että ei ole Suomessa ollenkaan kun kävelee eri asuinalueiden ympärsitössä ristiin rastiin. Kummallinen harrastus mutta todella kiva harrastus myös. Varsinkin polkupyörillä kun lähtee vilistelemään niin löytää kaikke kivaa joka kerta.

Tunika: Vantaan Lanttila, Kengät: Kierrätyskeskus

Olen huomannut, että farkkuhameet ovat tehneet tänä kesänä uuden tulemisen. Monelle kesäpukeutumiseen kuului kesällä farkkuhame ja se on erittäin hyvä asai, sillä farkkuhameet ovat todella hienoja ja sopivat moneen menoon. Itse olen vannoitunut farkkutyttö ja niitä farkkuhameita löytyy monen monta. Tosin tällä hetkellä monet farkkuhameeni on laitettu pois, sillä ovat todella lyhyitä mutta suunnitelmissa on ommella uusia, erilaisia hamosia.
Minulla kuitenkin on ollut yksi farkkuhme, jota olen käyttänyt ja paljon. Ompelin tämän joskus 2007-2012 välillä, minun lempi lehdestä, Miss B kesä 2/87. Tämä on minulle se lehti, josta on tehty todella monta vaatetta jo silloin kun se ilmestyi ja teen siitä edelleen erilaisia vaatteita. Tässä hameessa on vain se, että olen myöhemmin päivittänyt sen tähän päivään ja hiukan kevyemmän näköiseksi.
Nykyään on se hyvä, että kaikkia vanhoja kaavoja voi hyvinkin käyttää nykyäänkin, olen itse varsin innostunut 70 ja 80- lukujen kaavoista ja neuleohjeista ja niitähän minulla nyt on ja tarkoitus myös tehdä niistä vaatteita. Varsinkin kasari on minulle tullut kovaa vauhtia ja on hiukan jo syrjäyttämässä tuota minun boheemia kautta. Ei toki kokonaan mutta on kiva saada vähän naisellisempiakin asuja kaappiin, ettei kaikki ole pelkää rimpsua ja rampsua.

Farkkuhame oli todella helppo muokata, purkamalla ensin volanki helmasta pois ja sen jälkeen leikkasin hameen epäsymmetriseksi edestä lyhyeksi ja takaa pitkäksi ja ompelin volangin takaisin helmaan. Hame sai uuden ilmaan vaikka edelleen on kuin suoraan kasarilta ja kesäasu kun on, niin yhdistin hameen neulepaitaan, jossa on kasari fiilistä siinäkin. Paita on ilmaisosaston löytö ja näistä löydöistä olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin täällä. Jalkaan sujautin kirppikseltä löytyneet suloiset tolppakorkoiset kävelykengät.
Minulta pyydettiin kenkähuoltoon liittyvää postausta ja se on tulossa myöhemmin syksyllä/alku talvesta, kun käytässä on umpinaisia kenkiä enemmänkin. Miten kierrätetyt kengät kannattaa huoltaa ja miten saada kengistä pitkäikäisiä. Sellaista olisi suunnitelmissa.

Yhdestä ilmaisosaston vinkistä haluan avautua nyt täällä, juuri tähän samaan postaukseen kun näitä ilmaisosaton löytöjä on ollut jonkin verran esittelyssä tässä. Nimittäin, on muutama asia, joita etsin aina ja ne on itse tehdyt vaatteet. Itse tehtyjä vaatteita harvemmin myydään kirppiksillä ja siksi näitä upeuksia löytyy paljon ilmaisosastolta. Yhden ommellun mekon olen ostanut myymälän puolelta kyllä mutta muut on ilmaisosastolta ja tuossa alku keväästä löytyi jälleen pari ihanaa neuletta, jotka oli ihan pakko ottaa mukaan kotiin. Mustaa paitaa onkin jo paljon käytetty mutta neuletakki on jäänyt vähemmälle huomiolle mutta se muuttunee nyt syksyllä. Myymälästä ostan nykyään harvoin enää vaatteita, etsin yhtä kirjaa kuumeiseti, Oskar Reponen: Kaasukammion varjossa on kirja, jota etsin. Siksi mukaan tarttuu ihan muuta kuin vaatteita, myös taloustavaran hankinta on vähentynyt, koska ei ole tarvetta millekkään mutta kengät käyn aina läpi, vanhoja lehtiä tulee ostettua myöskin muutamia ja nyt uutena villityksenäni on irtokaulukset. Askartelu- ja käsityötavaraa lähtee myös monasti mukaan.