Blogisuunnitelmia ja unelmia
22
En nyt tiedä onko kyse niinkään unelmista blogia kohtaan mutta jotain pieniä suunnitelmia kyllä. Blogiryhmissä aina kysellään mitä tavotteita on asettanut vuodelle sekä millaisia suunnitelmia on. Itse en oikein ole osannut vastata muuta kuin, että ei suunnitelmia. Tosin se ei oikein ole ollut totta mutta en ole osannut jäsentää omia ajatuksiani, kiitos aivosumun. Mutta joka tapauksessa, oli sitten tämä suunnitelmaa tai ei niin pieniä muutoksia tapahtuu blogissa ja uusia juttuja tulossa myös. Valitettavasti kaikki ei välttämättä innostu asiasta mutta minulle näistä asioista on tullut tärkeitä ja nyt olisin valmis testaamaan ja kokeilemaan, ottamaan askeleen sellaiseen suuntaan mikä oikeasti kuuluu myös tähän kierrättäjän elämään.
Eilen kaikki loksahti paikoilleen. Pojat lähtivät leffaan, minä ja mieheni kokkailtiin ja lähdettiin kiertelemään Kalliota, tai oikeammin tutustumaan yhteen Kallion alueen kirpputoriin, Zirppari on aika ihana kirppis, jossa on vaikka mitä löytöjä. Ihania kuppeja ja kippoja, vaatteitakin löytyi sekä mielettömän upea kattolamppu, joka ei sitten kuitenkaan lähtenyt mukaan. Suloisinta oli pieni huone, jonne oli kerätty ihania retroaarteita vaatteista emaliastioihin. Niin mun juttuja.
Tällä reissulla sain juteltua mieheni kanssa blogista ja omista toiveista, toki juttelimme myös omasta jaksamisestani, olo kun ei edelleenkään ole paras mahdollinen. Pääsin vihdoin ajatuksineni alkuun sekä loppuun. Jee!
” Voiko mummeli pukea päälleen samat vaatteet,
joita käytti 20 vuotta sitten? ”
” Tämä mummeli on vähän tällainen kakara,
joka tekee mitä tahtoo ”
Mitä blogissa siis tapahtuu?
Pääpaino on edelleen tuunauksessa ja käsitöissä, mutta koska tällä hetkellä ei jaksaminen riitä käsitöihin ihan samoin kuin ennen, niin mukaan tulee vähän muutakin. Tuttua ja uutta.
Vanhat asiat:
– Tuunaus ja käsityöt
– kirppistely ja kirpputorit
– kirpputorilöydöt
– ilmaiset tapahtumat sekä retkivinkit
– matkustelu
– hävikkiruokavinkit
Uutena asiana tulee:
– kodin siivous ilman kemikaaleja
– vaatehuolto
– itse tehtyjä pesuaineita
– kotikosmetiikka
Tässä hommassa hyödynnän niin ruokahävikkiä kuin tekstiilijätettä. Testaan ja vinkkaan.
Olen pitkään pohtinut tätä asiaa ja nyt myös mieheni on avoin kokeiluilleni, joten sain eilen vihreää valoa ja tuon tutkimusmatkaani myös blogiin. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä, että blogi täyttyy pelkistä siivousintoilijan päiväkirjoista, ei, en ole siivousfriikki, enkä täytä blogiani sillä. Toivon toki, että saan ensimmäisen testin mahdollisimman pian testiin ja kerrottua tänne blogiin mutta en kuitenkaan pidä asiassa mitään kiirettä. Haluan tutustua nyt aiheeseen rauhassa.
Kaivoin eilen illalla vanhan kirjani esiin, joka käsittelee juurikin kodin huoltoa ilman kemikaaleja. Miten vanhaan aikaan pestiin ja puunattiin, kirjassa on myös hyviä ohjeita tekstiilien huoltoon. tarkoitus on testailla kirjan ohjeita sekä tutkia somen upottavaa suota. Kertoilen sitten välillä miten homma etenee ja mitä olen oppinut ja mikä ei sitten toiminutkaan meillä. Ja toki saa vinkkailla aiheeseen liittyviä vinkkejä kommenttiosioon aina. Kaikki ideat ja vinkit otetaan talteen ja testataan!
” Ihana päivä on hyvä päättää mässyllä!
Mies teki täydellisen ihanaa mässyruokaa
eilen! Namnam! ”
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
-Melissa-
Millainen on Kassi-Alma look?
Jälleen on ollut keskustelua siitä, mikä on soveliasta +40 vuotiaan pukeutumista sekä se miten vintage vaatetus tuo ikää lisää naiselle. Tuota kaikkea on ollut hiukan kurja lukea, sillä itse olen sitä mieltä, että +40 vuotias voi pukea mitä tahansa päälleen, mitkään pukeutumissäännöt ei enää kuulu tämän ikäiselle naiselle, enkä näe sitäkään, että joillain vaatteilla olisi ikäraja. Kuten nyt vaikka minihame tai ylipolven saapikkaat. Minusta on tärkeää korostaa itsessään juuri niitä puolia joista pitää, kuten minä pidän jaloistani ja niitä tosiaan tykkään esitellä.
Valtavasti asetetaan naisille ulkonäköpaineita, ei saa olla sitä eikä tätä. Oli kamalaa lukea keskustelua, jossa kysyttiin onko tyytyväinen kroppaansa. Suurin osa ei ollut, se teki minut hyvin surulliseksi, sillä jokainen kommentin jättänyt nainen oli kaunis ja upea. Jokainen omalla tavallaan. Miksi me naiset inhoamme itseämme niin kovasti? Sanoinkin keskustelussa, että kun olen nähnyt ja kokenut miltä näytän 38kg painossa niin tämä uhkea muotoni on paljon kivempi kuin tuo pikku paino. Olen iso, olen yli kaikkien niiden suositusten mitä on asetettu. Mutta nyt minun on hyvä olla (jos ei nyt puhuta sairaudestani). Tarkoitan, että minun on hyvä olla henkisesti, kestän tämän hetken sairauden paremmin kuin silloin kun tämä alkoi, koska peilistä minua katsoo nainen, jota rakastan.
Tuon voi kuka tahansa ottaa miten tahtoo…
Kun on tällaisessa työssä kuin minä, niin on pakko kuitenkin hiukan miettiä mitä päälleen laittaa. Ei voi kulkea paidoissa, missä tissit vilkkuu, vaan kannattaa laittaa alle toppia ja huivia päälle tai minihame ei luonnistu, vaan laittaa mieluummin leggarit ja tunikan. Sitten se mikä sopii kenellekkin onkin sitten jokaisen oma asia. Itse tykkään monien eri aikakausien vaatteista ja pukeudun niihin aina halutessani. Minulla ei juuri ole näitä moderneja tämän hetken vaatteita vaan kaikki ovat vanhempaa perua, parasta on kun voin sekoittaa kaikkea yhteen, suloiseksi sekametelisopaksi. Tekeekö asuni minusta ikäistäni vanhemman näköisen, on sitten jokaisen omassa päässä, eikä minua oikeastaan edes kyseinen asia kiinnosta näytänkö nuorelta vai en. Tärkeintä on, että minulla on töissä rento, hyvä fiilis ja pukeutumisessa näkyy jollakin tavoin myös oma tyylini. Itse tehtyä, tuunattua, kierrätettyä. Jotain noista pitää olla päällä, että oloni on hyvä.
Kaupan määräämät ”muotivaatteet” ovat kuin tiukka makkarankuori, jotka päällä en kykene olemaan ollenkaan. On totta, että ne voidaan yhdistellä eri tavoin ja hyvinkin persoonallisesti mutta minulle tulee aina se fiilis, että joku muu on pakottanut minut pukeutumaan jollakin tietyllä tavalla.
Toistan itseäni kun sanon, että pukeutumisen ei pitäisi olla niin vakavaa, vaan sen pitäisi olla leikkiä, hauskaa leikkiä, jolla korostetaan omaa persoonaa, leikitellään ja hassutellaan. Valtavasti tehdään sääntöjä ja aiheutetaan monille stressiä siitä miltä pitäisi näyttää, kuulostaa ja maistua ja haista. Kun kaikki tuo on tehty, niin henkilö ei ole enää tyytyväinen itseensä…Ei kuulosta hyvälle. Kaikki pitäisi lähteä itsestä: Miltä minusta tuntuu, mistä minä pidän ja tämä ei siltikään kerro siitä oletko itserakas ja itsekäs, pinnallinen vaan se tarkoittaa sitä, että haluat voida hyvin ja kun voit hyvin niin se näkyy, eikä ole enää väliä mitä puet päällesi.
 |
| Tunika: Tuunattu kahdesta paidasta Neuletakki: Ilmaisosastolta Bootsit: Tuunatut (ilmaisosastolta) Huivi: Tyttären vanha |
 |
| Takki: UFF, ostettu joskus kauan sitten vanhemmalle pojalle Huivi: Tyttären vanha Neule: Jokin kirppis Saapikkaat: Kierrätyskeskus |
 |
| Tässä asussa kaikki muut on vanhaa (paita on ostettu vuonna 2011) paitsi saapikkaat sain mieheltäni lahjaksi kun olin sairaslomalla hetki sitten. Halusi piristää oloani. Pipon olen neulonut lankojen jämistä. |
 |
| Olen saanut silmälasit, jotka ovat pitkälti lääkehoitoa aroille silmilleni. Basedowintaudin kuvaan kuuluu hankalat silmäoireet. Jokaisella on omat oireensa ja minun on erittäin kuivat ja kipuherkät. Olen myös lumisokea, siksi laseissani on keltainen väri, että voin olla pimeässä, jossa on valo päällä tai olla auringossa ilman kipuja. Uusi haaste pukeutumiseen. |
 |
| Nämä kengät löytyi muutama kuukausi sitten ilmaisosastolta ja ovat muuten aivan ihanat jalassa. |
 |
| Tämä asu on myös täysin sellainen oma lemppari. Tässä on paljon sellaista mitä haluan asussani olevan. Vain tuunattu osa puuttuu. Takki, huivi ja kengät: Ilmaisosasto Paita ja leggarit: Itse tehdyt |
Ihanaa päivää!
-Melissa-