Vuoden 2025 ompelutyöt -kooste
Vuoden 2025 ompelutyöt -kooste ei ole mikään kovin suuren suuri, varsinkin kun on tottunut siihen, että ompelen paljon. Viime vuonna ompelin vähemmän kuin koskaan. Kaksi uutta projektia aloitin, toinen yhteisprojekti, joka oli tarkoitus luoda yhteisöllisyyttä ja tuoda myös teidän töitä täällä esille, se kuitenkin muuttui pannukakuksi, siihen ei kukaan osallistunut, minäkin muutamalla työllä. Ylijäämäprojekti katosi muutossa ja sen tilalle tuli Rätti ja lumppu -projekti, joka on toiminnassa edelleen. Mutta katsotaan mitä kaikkea olen siis tehnyt.
Vuoden 2025 ompelutyöt -kooste
Ompelu on ollut minulla jotenkin hukassa jo muutaman vuoden. En tahdo oikein saada mitään valmiiksi. Hulluinta on se, että käsityöt ovat minulla se stressin hallitsemiseen kaikkein tehokkain tapa, mutta jotenkin tuo ompelu ei vaan tahdo luonnistaa millään, edelleenkään. Mutta ei tässä ole kiire mihinkään.
Maaliskuu
- Maaliskuussa sain vihdoin valmiiksi hameen, jonka aloitin jo edellisenä vuonna, mutta homma ei vaan sujunut millään. Hassuinta on se, että hame on kadunnut muutossa aivan kokonaan, en löydä sitä enää mistään.
- Maaliskuussa innostuin tekemään somessa nähdyn videon mukaan sukkahousutuunauksen. Näistä tuli kyllä ihan ylivedot ja olenkin sanonut, että nämä ova vuoden 2025 paras varkaus ikinä. Mitä mieltä sinä olet?
- Maaliskuussa esittelin myös ihanan teddytakin, joka on tehty pienistä paloista. Leikkuujäte on ihan paras tapa tehdä tilkkuvaatteita. Tilkkuilu onkin vuoden 2026 käsityötekniikka. Eli saattaa olla, että tänä vuonna tilkkuvaatteita voikin tulla enemmän blogiin.
Huhtikuu
- Huhtikuussa ompelin pikaisen hameen itselleni. Suitsait sukkelaan ilman kaavaa. Näitä samanlaisia hameita on helppo tehdä pelkkä suora pötkylä vain ja jos haluaa, voi saumoihin laittaa myös halkioita, tässä ei ole mitään, vain suora pötkylä ja vyötärölle kuminauha.
Toukokuu
- Muutto toi esille erilaisia kankaita, joita kaapistani löytyi ja yksi sellainen kangas oli fleece, joka oli hankittu vuosia sitten pojalleni. Koskaan en siitä mitään tehnyt, ennen kuin nyt. Ja tietenkin kun kyseessä on tällä kertaa se pahisfleece, niin kirjoitin myös siitä postaukseen. Minun muut fleecet ovatkin puuvillaa.
- Toukokuussa tein myös yhden lempimekoistani, tätä mekkoa on tullut käytettyä paljon ja tulee käytettyä jatkossakin. Mekko on helppo yhdistää monin tavoin ja näin talvella siitä saa monenlaisia asuja loihdittua.
Kesä on ompelun kulta-aikaa, ainakin joskus
Kesäkuu
- Kesäkuussa ompelin nuudelipussista pussukan. Ei sen suurempaa ja pussukka on nyt hassussa käytössä, sinne sujahtaa pienet klipsit, joilla voi kiinnittää kankaan toisiinsa, vähän niin kuin nuppineulojen korvikkeita.
- Kesäkuussa ompelin itselleni aivan ihanan hameen ja siihen paidan. Näitä voi käyttää yhdessä tai erikseen. Miten ikinä tahtoo. Hame oli ensimmäinen tällainen, jonka tein ja lisää tein nyt syksyllä. Hameen malli on minun tämän hetken suosikkimalli.
Elokuu
- Elokuussa sain vihdoin esitellä topin, josta olen aika innoissani. Toppi on tehty tilkusta ja se valmistui juuri ja juuri, vuorina käytin vanhaa lakanaa. Voin luvata, että toppi on ensi kesän suosikkivaatteitani.
- Elokuussa ompelin myös ihanan mekon. Mekko on kuin suoraan Jane Austenin kirjoista. Tai ainakin melkein. Kangas on hankittu Kierrätyskeskuksen materiaalitukusta.
- Elokuussa sain kuvattua myös rätti ja lumppu -projektin vaatteita enemmänkin. Toinen lempitoppini on valmistettu erikoisen mallisista kankaanpalasista, joissa erilaisia painettuja kuvioita. Tämä toppi on jotenkin todella herkkä.
- Elokuussa sain kuvattua myös hassun hameeni, josta en oikeastaan tykkää yhtään ja siksi se meneekin mökkihameeksi. En usko, että tulen tätä käyttämään täällä kaupungissa koskaan. Hameen malli on kyllä kiva.
- Elokuu toi mukanaan myös kaulupaidan, siitä on vuosia aikaa kun olen näin tarkkaan tehnyt kauluspaidan. Paljon muita paitoja tulee tehtyä, mutta ei näitä.
Syksy innosti ompelemaan enemmän tai oikeastaan yksi hame
Lokakuu
- Siirrytään suoraan lokakuuhun ja ihanaan Fibre Moodin collegepaitaan. Tätä paitaa olen käyttänyt valtavan paljon. Paita on sen verran erikoinen, että sitä pitääkin käyttää paljon. Vai mitä tuumaatte?
- Lokakuussa myös vanha ja rikkoutunut kassi muutti muotoaan ja pääsi parvekkeelle tyynyksi. Itse tykkään, entä sä?
Marraskuu
- Marraskuussa esittelin ihanan hameen, joka oli synttäriviikkoni parhaimmistoa. Tätä hametta olenkinkin käyttänyt ja paljon. Helppo yhdistellä erilaisiin vaatteisiin ja sen mukaan muuttuu tyylikin.
- Marraskuussa ompelin myös tyttärelleni saunatekstiilejä, sekä toilettepussin matkoille tai erilaiselle roinalle.
- Marraskuussa löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta liian pieniä farkkuja ja tein niistä itselleni hameen. Halusin erilaisen mitä kaapissa on, joten erilainen siitä tulikin.
Joulukuu
- Ruutuhameesta on tullut yksi suurinpia suosikkejani tässä muutaman viikon aikana. Hame on ihanan romanttinen ja se huokuu menneen ajan tunnelmaa, juuri minulle sopivaa siis.
- Joulukuussa innostuin myös jumpsuiteista ja niitä valmistin kaksin kappalein, kahdesta eri materiaalista. Toinen on enemmän lämpöpuvuksi suunniteltu ja toinen taas ihan oleskeluun sekä nukkumiseen.
Merinovillaa ja laskettelun unelmia – käsintehty tyyli ilman lunta
Rätti ja lumppu -projekti
Rätti ja lumppuprojekti alkoi kesäkuussa, kun vihdoin sain ompeluhuoneen jonkinlaiseen järjestykseen ja huomasin, etten tiennyt mikä kuuluu ylijäämäprojektiin ja mikä ei. Näin syntyi uusi projekti, joka kestää nyt niin kauan kuin materiaalia riittää kasseissa.
Heinäkuu
- Heinäkuussa ompelin muutamia pikkujuttuja lomalla. Yllättävän vähän tuli ommeltua, vaikka yleensä lomilla en muuta tee kuin ompelen, en nyt. Loma oli muutenkin sellainen, että olisin mielelläni pitänyt sen eri tavoin.
Syyskuu
- Syyskuussa kaivoin kasseista kankaan jämän, josta sainkin tehtyä kivan volankihameen. Volankihameet on minun suuri suosikkimalli ollut jo 80 -luvulta lähtien, joten oli aika itsestään selvää, että ompelen kankaasta sellaisen.
- Tein myös pitsiverhosta ja tilkusta ensi kesälle hauskan shortsiasun. Vielä en ole kokeillut koko asua, mutta eiköhän sekin ilo joskus koita.
Lokakuu
- lokakuussa tein itselleni aivan ihanan asun ensi kesää silmällä pitäen. Kasseista löytyi tilkku sekä pellavaa, joten ei muuta kuin hommiin. Sain paidan ja housut. Housut ovat ehkä liian isot, mutta niillä mennään.
Marraskuu
- Marraskuussa kahvisäkki muuttui parvekkeen tyynyksi. Tätä ei nyt kannata päiväunityynynä pitää, mutta söpö siitä tuli joka tapauksessa. Kahvisäkkejä on kassissa enemmänkin ja projektissa on jo uusi juttu kahvisäkistä.
Joulukuu
- Joulukuussa tein kaksi paitaa, joista toinen rakentui jämistä. Sen jo olenkin kuvannut blogiin, toista en. Ehkä sekin joskus tulee tänne. Mutta molemmat ovat kassin pohjalta kaivettuja osia.
Paidan osista uusi uniikki paita – Luova hulluus muutti vaatteen
- Joulukuussa valmistui myös vanhasta morsiuspuvusta tehty hame. Tämäkin on kovassa käytössä ja hame muuttuu erilaiseksi eri yläosien kanssa. Kasseissa on vielä yksi morsiuspuku, josta pitäisi jotakin kivaa tehdä.
Villananna ReFashion -yhteisprojekti
Tämä projekti kuoli ennen kuin se edes alkoi. Minua on nyt pyydetty aloittamaan uusi samanlainen projekti tälle vuodelle. Mutta katsotaan, miten saan homman alkuun. Lopulta itsekkin sain tässä projektissa kolme työtä valmiiksi. Kaksi ompelutyötä ja yhden neuleen.
Vuoden 2025 ompelutyöt -kooste päättyy tähän ja tänä vuonna jatketaan ainakin Rätti ja lumppu -projektilla. Katsotaan nyt tuleeko VillaNanna ReFashion enää uudelleen. Mitä mieltä olette?
Mukavaa tiistaita kaikille!
Seuraa minua:
Villashortsit talvessa – seikkailu keskeneräisyydestä tyyliin
Keskeneräisyys ei ole virhe, vaan lähtökohta. Tässä asussa mikään ei syntynyt suorinta tietä valmiiksi, ja juuri siksi se tuntuu niin omalta. Villashortsit, jotka eivät alun perin olleet shortseja lainkaan, kirpparilöydöt, itse tehty balaclava ja talvinen kerrospukeutuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa käsityö, kierrätys ja seikkailullinen tyyli kohtaavat. Tämä on tarina siitä, miten vaate voi muuttua, kun sille antaa luvan ja miten tyyli syntyy usein juuri siellä, missä suunnitelma päättyy.
Villashortsit talvessa – seikkailu keskeneräisyydestä tyyliin
Joskus kaikkein parhaat ideat syntyvät keskeneräisten töiden korissa. Siellä, missä langanpäät sotkeutuvat muistoihin ja keskeneräisiin suunnitelmiin, odottaa usein vaate, joka ei vielä tiedä olevansa valmis. Näin kävi myös näille villashortseille, jotka eivät alun perin olleet shortseja lainkaan.
Oli leggarit. Oli virkkausta. Oli ajatus, joka ei lopulta kantanut, eikä löytynyt oikeita lankoja. Sen sijaan löytyi rohkeus purkaa. Ja juuri purkaminen on usein käsityöläisen tärkein taito. Kun irrotin virkatun osan ja katsoin lahkeita uudelleen, näin niissä jotain muuta. En epäonnistumista, vaan mahdollisuuden. Näin syntyi oma versioni villashortseista. Ei kompromissina, vaan tietoisena valintana.
Shortsit eivät ole vain kesää varten
Villashortsit mielletään usein välikauden vaatteeksi, mutta todellisuudessa ne ovat talvella parhaimmillaan. Kerrospukeutumisessa ne toimivat kuin lämmin välikerros, joka tuo asuun rakennetta, tekstuuria ja tarinaa. Villashortsit eivät ole käytännöllisyydestä tinkimistä, ne ovat käytännöllisyyden uudelleen määrittelyä.
Kun villashortsit yhdistää leggingseihin tai paksuihin sukkahousuihin, syntyy kokonaisuus, joka kestää pakkasen mutta näyttää siltä, ettei se ole syntynyt kiireessä. Tässä asussa villashortsit ovat selkeästi pääroolissa, mutta eivät huuda huomiota. Ne kuiskaavat.
Kierrätys ja kirpparilöydöt osana tyyliä
Takki ja neule ovat kirppareilta ja se näkyy hyvällä tavalla. Kirpparivaatteissa on aina mukana eletty elämä, pieni patina ja ajaton laatu, jota pikamuoti ei pysty jäljittelemään. Ne eivät ole vain vaatteita, vaan valintoja.
Kun yhdistän itse tehtyä ja kierrätettyä, syntyy tyyli, joka ei ole sidottu trendikausiin. Se on vapaa. Takki tuo asuun ryhtiä, neule pehmeyttä. Molemmat tasapainottavat käsintehdyn villashortsien rosoisuutta.
Isoäidinneliö balaclava, käsityön kruunu
Asun ehkä seikkailullisin elementti on itse tehty isoäidinneliö balaclava. Se on kunnianosoitus käsityöperinteelle, mutta samalla moderni, jopa hieman kapinallinen. Balaclava ei ole vain asuste, se on kannanotto. Se kertoo, että lämpö ja tyyli eivät sulje toisiaan pois.
Isoäidinneliö tuo mukaan nostalgian, mutta muodossa, joka tuntuu ajankohtaiselta. Se sitoo koko asun yhteen ja tekee siitä enemmän kuin osiensa summan.
Miten villashortseja voi käyttää arjessa?
Villashortsien käyttö ei vaadi erityistä tilaisuutta. Ne toimivat kaupunkikävelyllä, kirpparikierroksella, kahvilassa istuessa ja talvisessa seikkailussa, jossa ei ole tarkkaa päämäärää.
Tässä muutama vinkki villashortsien stailaukseen:
- Kerrosta rohkeasti: leggingsit, villasukat ja lyhyet tai keskipitkät kengät
- Yhdistä pehmeää ja rouheaa: neule + takki, käsintehty + kirppari
- Anna asun kertoa tarina, kaikkea ei tarvitse silottaa
Villashortsit eivät pyri täydellisyyteen. Ne elävät.
Keskeneräisyys on luovuuden koti
Tämä asu syntyi keskeneräisyydestä, ja juuri siksi se tuntuu aidolta. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta lopputulos on enemmän kuin alkuperäinen idea. Se on muistutus siitä, että luovuus ei ole suoraviivaista. Se kiertää, palaa ja joskus purkaa kaiken vain rakentaakseen uudelleen.
VillaNannamaisuus elää juuri tässä: hitaudessa, käsillä tekemisessä, rohkeudessa olla toisin. Villashortsit eivät ole vain vaate, ne ovat kertomus siitä, että tyyli voi syntyä myös silloin, kun suunnitelma muuttuu. Ja ehkä juuri siksi ne tuntuvat niin oikeilta.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Linkki keskeneräisten töiden listaan:
Tuon korin sisällöstä on lähes kaikki purettu ja osasta tehty jo uusia juttuja. Purin kaikki pois, sillä en enää muistanut mitä niistä olin tekemässä.


2











